160 likes | 425 Views
USKONTOTIETEEN PERUSTEET. UST/USH 111 (4op) 4.9 – 18.10 2012 Ti 14-16 ja to 14-16. Uskontotieteen perusteet. Opettaja: Yliopistonlehtori Heikki Pesonen Tavattavissa uskontotieteen tiloissa (Unioninkatu 38 E, huone 323) keskiviikkoisin klo 14-15 Sposti: heikki.pesonen@helsinki.fi
E N D
USKONTOTIETEEN PERUSTEET UST/USH 111 (4op) 4.9 – 18.10 2012 Ti 14-16 ja to 14-16
Uskontotieteen perusteet • Opettaja: Yliopistonlehtori Heikki Pesonen • Tavattavissa uskontotieteen tiloissa (Unioninkatu 38 E, huone 323) keskiviikkoisin klo 14-15 • Sposti: heikki.pesonen@helsinki.fi • P. 191 24332 • Info: weboodi, uskontotieteen www-sivut, &#%€§##!:n apumatti (apumatti.helsinki.fi) • blogs.helsinki.fi/hpesonen
Kurssin suorittaminen • Luennot ja kirjallisuus • Fingerroos, Opas & Taira 2004 (toim.): Uskonnon paikka. Sivut 53-71 ja 209-411 (Pyysiäisen, Mikkolan, Fingerroosin, Salmelan, Jylhänkankaan, Puurosen ja Hovin artikkelit) sekä K. Ketola et al: Näköaloja uskontoon. Uskontotieteen ajankohtaisia suuntauksia, artikkelit "Mitä on uskontotiede", "Uskontotiedettä tekemässä", "Kertokaa lisää jumalasuhteestanne", "Uskonto ja moderni yhteiskunta" sekä "Uskonto ja vaietut naiset". • Tentitään torstaina 18.10 klo 14-16 Porthania PI • Rästitentit: tiedekuntatentti 15.2. tai ensimmäisessä kesätentissä 27.6., ilmoittautuminen weboodissa
Lähtökohtia I Religionistinen traditio Uskontoa ei voi palauttaa itsensä ulkopuolelle Antireduktionismi Joko oletus jumaluuden olemassaolosta tai sitten ei Teologia/uskontoteologia ja uskontofenomenologia Mircea Eliade, Gerardus van der Leeuw, Rudolf Otto Rudolf Otto Numinoosi, joka näkyy kaikkien uskontojen taustalla, mutta tunnistettavissa kristinuskossa aidoimmillaan
Lähtökohtia I • Kumpi suuntaus uskontotieteelle ominaisempi? • uskontotiede ponnistaa naturalistisesta traditiosta ja uskontokritiikistä • David Hume, E.B. Tylor, J.B.Frazer, Marx, Freud, Durkheim • Religionistinen perinne noussut erityisesti viime vuosisadan puolivälistä alkaen • Otto, Mircea Eliade, Gerardus van der Leeuw, Jacques Waardenburg, Joachim Wach, René Gothóni • “Uusnaturalistit” 1990-luvulta lähtien • Pascal Boyer, Thomas Lawson, Don Wiebe, Luther Martin, Ilkka Pyysiäinen, Armin Geertz
Lähtökohtia II: Uskontotieteen kehitys • Kysymys: mistä muiden uskontojen yhtäläisyydet kristinuskon kanssa johtuvat? • paholaisen aikaansaannosta • yhteinen historiallinen alkuperä • ihmisyhteisöt tuottavat tietyssä kehitysvaiheessa automaattisesti samanlaisia ajattelumalleja Quetzalcoatl
Lähtökohtia II: Uskontotieteen kehitys • Valistuksen aika (n. 1600-1700 –luvut) • Korostus tieteellisen tutkimuksen yksilöllisessä vapaudessa, auktoriteettien vastaisuudessa ja järjen ja rationaalisen ajattelun merkityksessä • Uskontokeskustelussa pinnalla • deismi • uskontokritiikki
Lähtökohtia II: Uskontotieteen kehitys • Deismi • “universaalin” ja “luonnollisen” uskonnon idea • kaikissa uskonnoissa samankaltaisia elementtejä, jotka nousevat samasta lähtökohdasta • on olemassa vain yksi jumala, jota ei voi johtaa vain tietystä uskonnollisesta traditiosta • deismin “isä” Herbert Cherburylainen (1583-1648) Herbert
Lähtökohtia II: Uskontotieteen kehitys • Uskontokritiikki • David Hume (1711-1776) • siirtymä uskonnollisista tulkintamalleista kohti uskontoa ulkopuolelta tarkastelevaa näkökulmaa • empiirisen kokemuksen korostaminen • uskonto syntynyt ihmisen omien sisäisten pelkojen ja odotusten tuloksena • uskonnossa kyse ihmisen tavoista selviytyä elämässään • antropomorfismi • uskonto ihmisen luomus • naturalisti
Lähtökohtia II: Uskontotieteen kehitys • Romantiikka • Valistuksen ajattelun vastustaminen • Korostus: tunne, esteettisyys, mielikuvitus, intuitio, henkilökohtainen rehellisyys • Ihmisen henkilökohtaisen jumalasuhteen korostaminen • Ihmisen ja luonnon suhde • Myyttien ja mytologian tutkimus • Myyttiperinteen keruu • Jakob ja Wilhelm Grimm
Lähtökohtia II: Uskontotieteen kehitys • Friedrich Max Müller (1823-1900) • Merkittävin romantiikan ajan uskonnontutkijoista • Ensimmäinen ”varsinainen” uskontotieteilijä • Comparative Mythology 1856, Introduction to the Science of Religion 1873, The Origin and Growth of Religion 1878, Natural Religion 1889, Physical Religion 1891, Anthropological Religion 1892 • Deisti • Uskonnon alkumuoto ”äärettömän kohtaaminen” • Moraalinen aisti • Äärettömän kohtaaminen ylläpitää moraalia luonnollinen uskonto
Lähtökohtia II: Uskontotieteen kehitys • Müllerin uskontotieteellinen projekti • Ymmärryksen lisääminen ihmisten välillä uskontojen välisen dialogin perinne • ”He who knows one, knows none” • Kristinuskon vaikutus • Vertailun periaate
Lähtökohtia II: Uskontotieteen kehitys • Suun peittäminen haukotellessa • Linnun lento ikkunaan • Nuttu nurin, onni oikein • ?? • Leea Virtanen 1988: Nykymagian käsikirja
Uskontotieteen kehitys: evolutionismi • Edward Burnett Tylor (1832- 1917) • Jäänneteoria • Uskonto jäänteenä • ”Uusi kulttuuritiede”