Suomen talouskriisi 1990

1. Suomen talouskriisi 1990 Diat 2, 3 Ja kuinka se EI toiminut sen jälkeen kun rahoitusmarkkinat vapautettiin 1990-luvulla Diat 4-8 Miten talous toimikaan 1970-luvulla? Oliko huono talouspolitiikka osaamattomuutta vaiko väline toteuttaa osin salattuja tarkoitusperiä? Dia 9 Diasarjan tekijän loppupäätelmät Dia 10 Tekijä: Esa Greijus 5.1.2011

2. Miten Suomen taloutta säädeltiin John Keynesin talousoppeja noudattaen 1970-luvulla ja sitä ennen? Kansainvälisiä pääomaliikkeitä rajoitettiin. Bretton Woods-järjestelmä sääteli valuuttakursseja Keskuspankki sääteli kotimaisia rahamarkkinoita Hallitus ohjaili investointeja VÄLTETTIIN valtion velkaantumista Joskus jopa devalvoitiin. Lähde: Jaakko Kiander 1990 talouskriisi

3. Miten Suomella ja suomalaisilla meni taloudellisesti Keynesin talousoppeja toteuttaen? Suomella oli itsenäinen rahapolitiikka Pystyttiin ylläpitämään riittävää kokonaiskysyntää Sisämarkkinat toimivat Työttömyys pysyi alhaisena Valtio ei velkaantunut SUOMELLA JA SUOMALAISILLA MENI HYVIN ! Lähde: Jaakko Kiander 1990 talouskriisi

4. Mitä seurasi rahoitusmarkkinoiden vapauttamisesta? Yksityisille pankeille ja suursijoittajille annettiin suuri valta valuutta-keinottelulla heilutella taloudellisesti jopa itsenäisiä kansallisvaltioita Niille kuuluisille markkinavoimille annettiin mahdollisuus harrastaa kansainvälistä kasinopeliä = valuuttakeinottelua Vapautus mullisti rahoitus-markkinoiden toiminnan Kotimainen pankkilainaus vapautettiin myös säätelystä Säätely vapautettiin pienin askelin 80-luvun aikana Rahaa voi vapaasti viedä, tuoda ja lainata ylikansallisesti Vuonna 1986 yrityksille sallittiin pitkät ulkomaiset luotot ja pankkien lainanannon keskikorkosäätely lopetettiin Euroopan integraation takia poliittista keskustelua muutoksesta ei juuri käyty Päätavoite oli saada suomalaisille yrityksille kansainvälistä rahoitusta Talouden vauhti kiihtyi Lähde: Jaakko Kiander 1990 talouskriisi

5. Rahaa voi vapaasti viedä, tuoda ja lainata ylikansallisesti Ajettiin vakaan markan politiikkaa (markan ulkoinen arvo pysyi sallitun vaihteluvälin rajoissa) Mutta kun kiinteän kurssin politiikkaan liittyy kansainvälisten pääomaliikkeiden vapaus Katoaa mahdollisuus harjoittaa itsenäistä rahapolitiikkaa Kun talouden sääntely purettiin Yritykset ja pankit alkoivat lainata ulkomaista halpaa rahaa koska Hallitus ja Suomen Pankki vakuuttivat ettei devalvaatiota tulisi Esim. Saksan korkotaso oli alhaisempi kuin Suomen Ulkomainen velka kasvoi V. -89 markkinoiden usko kurssin pysyvyyteen alkoi horjua johtuen Kilpailukykyongelmista ja kasvavasta vaihtotaseen vajeesta Varallisuushinnat nousivat Inflaatio kiihtyi Massiivisesta ulkomaisesta lainanotosta aiheutuu vaihtotaseen vaje Esim. asuntojen hinnat lähtevät nousuun Lähde: Jaakko Kiander 1990 talouskriisi

6. Velkaa ottavien pk-yritysten laina ulkomailta sen kun halpeni -> lisää lainaa ulkomailta Markan arvo kallistui ulkomaiseen valuuttaan nähden Lyhyet markkinakorot jyrkkään nousuun 17.3. -89 hallitus revalvoi 4% Markkinakorot nousivat lisää Markkinat huolestuivat devalvaation mahdollisuudesta Yritysten kilpailukyky heikkeni entisestään Kotimarkkinoiden ostovoima kasvoi Korot nousivat Haluttiin osoittaa maailmalle, että Suomi pitäytyy kiinteissä valuuttakursseissa Keväällä -91 Ahon hallitus kytki markan ecuun Samalla haluttiin korostaa eu-integraatiopyrkimyksiä Suomen valtaapitävät halusivat liittyä Euroopan Unioniin. Lähde: Jaakko Kiander 1990 talouskriisi

7. Osa hallituksesta ja vientiteollisuus halusivat devalvoida Hallitus pyrki sisäiseen devalvaatioon Alentamalla nimellispalkkoja Suomen pankki ei Oltiin pakkodevalvaation edessä Suomen pankki devalvoi 14% Kun sopimus näytti kariutuvan Valuuttapako Suomesta kiihtyi Politiikan tavoitteeksi otettiin vientivetoinen kasvu kustannuksia alentamalla Korot eivät edelleenkään alentuneet -91 pakkodevalvaation ja -92 markan kellutuksen takia Suomen markka devalvoitui yhteensä 40% !!! Valuutan kellurtus = Kouri-Porter-malli. Pentti Kouri hoiti mm. suursijoittaja George Sorosin Suomeen kohdistuvia sijoituksia !!! Lähde: Jaakko Kiander 1990 talouskriisi

8. 40% devalvoituminen merkitsi ulkomaista lainaa ottaneille pk-yrityksille Niin suuria valuuttakurssi-tappioita Korkea korko vallitsi edelleen myös Suomessa Että suuri määrä niistä meni nurin 7.6.1991 ulkoministeri Paavo Väyrynen: Markkaa ei devalvoida 3.6.1991 pääministeri Esko Aho: Suomi ei devalvoi Koska keskuspankki vakuutti ettei devalvaatiota tule Ulkomaista velkaa uskallettiin ottaa Suomen pankkikriisin keskeiset taustatekijät olivat Pankkitoiminnan vapauttamisen heikko institutionaalinen pohja Velallisille aiheutuneet valuuttakurssitappiot Talouspolitiikan epäonnistumisesta seuranneet korkeat korot Pieni piiri teki päätöksen ilman suurempaa kansalais-keskustelua tai virkamies-valmistelua tai tutkimusta. Markan devalvoituminen kahteen otteeseen Lähde: Jaakko Kiander 1990 talouskriisi

9. Miten Euroopassa on saatu aikaan tilanne, jossa itsenäisten kansallis-valtioiden perustuksia horjutetaan ja hajotetaan? Miten se tehtiin Suomessa? Tätä Bilderberg-ryhmää valtiovarainministeri Jyrki Katainen kuvaa nykyään tavalliseksi keskustelufoorumiksi Puoluejohtajia, pankkimiehiä, teollisuusjohtajia, ay-johtajia, lehtimiehiä, tutkijoita jne. Tietenkin salainen Jo vuonna -82 John S. Torell luennoi ”eliittiryhmästä”, joka on Joka saa ohjeet maailman-hallitukselta Aikaisemmat diat osoittavat kuinka se tehtiin. Mutta kuka tai ketkä sen ideoivat? Kansallisten johtajien työryhmä YHDEKSI valtioksi YHDEN diktaattorin ja YHDEN uskonnon alaisuuteen Jonka päämäärä on sodan, TALOUSTAANTUMAN ja TYÖTTÖMYYDEN kautta Pakottaa maailman kansat näkemään ainoana toivonaan yhtymisen Korkea kansainvälinen korkotaso, joka syö valtioiden verotuloja ja pakottaa ne lainaamaan enemmän. Teollisuuslaitosten purku kehittyneissä maissa ja niiden siirto alikehittyneisiin maihin Taloustaantuma työttömyyden aikaansaamiseksi Salaisten eliittiryhmien työtavat mm. Lähde: Laupias SAMARIALAINEN N:o 2/92. ks. liite dia 11

10. Diasarjan tekijän loppupäätelmät Päättäjät tekivät valtioita hyödyttäviä päätöksiä puolue-ohjelmiensa mukaisesti Itsenäisissä kansallisvaltioissa ihmisillä meni yleisesti hyvin Sitten rahoitus-markkinat vapautettiin ja siirryttiin ”on sovittu että”-politiikkaan Jota kutsutaan myös näennäis-demokratiaksi. Ja antaneet markkinavoimille vallan ja luvan valuuttaspekulaatioihin Vuodesta -87 lähtien kaikki hallituspuolueet ovat ajaneet Suomea yhä syvemmälle Euroopan Unioniin 1991-1995 Ahon hallitus Kesk, Kok, RKP, KD 1987-1991 Holkerin hallitus SDP, Kok, RKP, SMP 1995-1999 Lipposen hallitus SDP, Kok, RKP, Vas, Vihr 1999-2003 Lipposen II-hallitus SDP, Kok, RKP, Vas, Vihr 2003-2007 Vanhasen hallitus Kesk, SDP, RKP, Vihr 2007-2010 Vanhasen II-hallitus Kesk, Kok, RKP, Vihr Jotka kuuntelevat mieluummin markkinavoimia kuin oman maan kansalaisia. Suomen kansa on äänestänyt valtaan 5 kertaa päättäjät 2010-2011 Kiviniemen hallitus Kesk, Kok, RKP, Vihr Olisiko jo aika herätä ja avata silmät näkemään ja korvat kuulemaan sillä Onhan Suomessa tarjolla sellaisiakin puolueita, jotka haluavat irtautua EU:sta ja ottaa käyttöön oman valuutan. On myös puolueita, jotka haluavat lisätä suoraa demokratiaa lisäämällä kansanäänestyksiä Sveitsin malliin.