TKK:n työsuojelussa tapahtunutta 2006

1. TKK:n työsuojelussa tapahtunutta 2006 Koulutus työsuojeluvaltuutetuille: Työpaikkakiusaamis- ja häirintätapausten selvittäminen Tarita Tuomola

2. Taustaa koulutukselle • Yhteydenotto Lasse Walliukselta, joka pyysi tuottamaan kyseisen koulutuksen TKK:n työsuojeluvaltuutetuille ja varavaltuutetuille • Koulutuksen tausta 2005 uusitussa Työturvallisuuslaissa, joka määrittelee työnantajan velvollisuuden puuttua häirintään, ja jonka myötä valtuutetut ovat joutuneet käymään keskusteluja, jotka koskevat erilaisia häirintätapauksia • Koulutuksella oli käytännön tarve: TKK:lla oli ollut vastaavanlaisia selvittelyprosesseja, joissa oli tarvittu työsuojeluvaltuutetun apua

3. Taustaa koulutukselle: Kiusaamiseen puuttuminen • Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan puuttumaan häirintään / työpaikkakiusaamiseen tiedon saatuaan • Työnantaja voi saada tiedon suoraan kiusaamisen kohteeksi joutuneelta, työsuojeluvaltuutetulta, luottamushenkilöltä tai työterveyshuollolta • Häirinnän / työpaikkakiusaamisen tapahduttua pyydetään selvitykset molemmilta osapuolilta

4. Koulutuksen tavoite • Koulutuksen tavoitteena oli lisätä työsuojeluvaltuutettujen tietoa työpaikkakiusaamisesta • Antaa valmiuksia puuttua kiusaamistilanteisiin ja olla mukana selvittelyprosessissa • Antaa välineitä keskustelujen läpiviemiseen tilanteiden selvittämisessä sekä harjaantua vetämään keskusteluja

5. Selvittämisprosessi Koulutus työsuojeluvaltuutetuille 250106/TT

6. Työsuojeluvaltuutetun toimintamalli LÄHDE: Lohi-Aalto, Päivi (2007) Työpaikkakiusaamistilanteiden selvittäminen työpaikalla. TJS-opintokeskus.

7. Työsuojeluvaltuutetun rooli • Työsuojeluvaltuutetun rooli on keskustella molempien osapuolten kanssa ja selvittää mitä on tapahtunut sekä raportoida siitä eteenpäin • Keskustelujen haasteita: • Faktojen löytäminen ja objektiivisuuden säilyttäminen • Haastateltavien tunnereaktiot • Empatia ja ymmärtäminen

8. Kiusaamistapausten selvittäminen • Raportoitujen keskustelujen pohjalta työnantaja toteaa, onko kiusaamista / häirintää tapahtunut • Menettelytavoista sovitaan yhdessä asianosaisten ja työnantajan kanssa • Työjärjestelyt, työnohjaus ym. • Menettelytavat kirjallisina! • Työnantaja voi päättää yksipuolisesti toimenpiteistä, mikäli sopimukseen ei päästä

9. Koulutuksen rakenne ja sisältö • Koulutus koostui seminaaripäivästä (1 pvä) ja toiminnallisista keskusteluharjoituksista koskien kiusaamisen selvittelyprosessia (2 pvää) • Luento-osiossa käsiteltiin mm. • Työpaikkakiusaamisen tunnuspiirteitä, eri muotoja, millaisissa olosuhteissa sitä ilmenee • Lainsäädäntöä ja työnantajan puuttumisvelvollisuutta • Kiusaamisen käsittelyprosessia (mm. suunnittelua ja raportointia) • Työsuojeluvaltuutetun keinoja puuttua tilanteeseen (esim. erilaiset kysymys- ja keskustelutekniikat) • Kiusatun kokemusta ja selviytymistä

10. Koulutuksen rakenne ja sisältö • Toiminnalliset harjoitukset olivat rooliharjoituksia, joissa työsuojeluvaltuutetut joutuivat setvimään kuvitteellista kiusaamistilannetta ja haastattelemaan eri osapuolia (kiusattu / kiusaaja) • Keskusteluharjoituksissa kiusatun ja kiusaajan roolit olivat käsikirjoitettuja ja kiusatun sekä kiusaajan roolissa olivat ammattinäyttelijät • Työsuojeluvaltuutetut toimivat omasta roolistaan käsin • Harjoitukset videoitiin • Kouluttajat antoivat palautetta keskustelun läpiviennistä

11. Keskusteluharjoitukset • Keskusteluharjoituksissa käytiin läpi kuvitteellinen tilanne, jossa työsuojeluvaltuutettu sai tietoonsa tilanteen taustat ennen keskusteluja • Kuvitteellisessa organisaatiossa on2005 tapahtunut organisaatiomuutos, jossa esimiesten kesken jaettu vastuuta • Vähemmän aikaa tehtävässään ollut ”syyttää” pidempään työskennellyttä kollegaansa kiusaamisesta: työnteon häiritsemisestä ja henkilökohtaisesta, persoonaan kohdistuvasta kiusaamisesta • Ko. henkilö on ottanut yhteyttä valtuutettuun ja valtuutettu on käynyt puhelinkeskustelun tämän kanssa ennen osapuolten tapaamista

12. Keskusteluharjoitukset • Valtuutettu kävi erikseen keskustelut niin kiusatun kuin kiusaajankin kanssa • Keskustelut merkitsevät eri asiaa eri osapuolille • Kiusatulle usein riittää, että hän tulee ”kuulluksi”  empatian tarve, vaikkei kyse olekaan terapeuttisesta keskustelusta • Kiusaaja joutuu vastaamaan ”syytöksiin”  puolustautuminen, kieltäminen • Edellä mainittu edellyttää valtuutetulta kykyä suhtautua asiaan neutraalisti, mutta silti ottaa se tosissaan • Pitää nähdä ”metsä puilta”; asiassa on aina kaksi puolta, usein kahden (tai useamman) ihmisen vastakkaiset näkemykset tilanteesta • Toivottavaa olisi, että keskusteluissa saavutettaisiin yhteinen näkemys selkeistä toimintatavoista jatkossa

13. Kokemuksia koulutuksesta • Luento-osuus oli keskusteleva • Osanottajat toivat omia ajatuksiaan, näkemyksiään ja kokemuksiaan esille koskien päivän aihetta • Keskusteluharjoitukset koettiin toimiviksi • Osallistujat olivat hyvin motivoituneita keskusteluharjoituksiin

14. KIITOS MIELENKIINNOSTANNE!