180 likes | 1.02k Views
Helena Rimali Mankkaan koulu 2011. Tiesitk ett. Sydmesi on saman kokoinen kuin nyrkkisi. Ihmisell on noin 5 litraa verta. Kaikki verisuonet yhdess yltisivt 2 ja puolikertaa maapallon ympri. Sydn kierrtt veren 1,000 kertaa pivss. . Helena Rimali Mankkaan koulu 2011. Veren koostu
E N D
1. Helena Rimali Mankkaan koulu 2011 Veri ja verenkierto Veren rakenne
Veren tehtävät
Veren hyytyminen
Verenkierto
Verenpaine
Imusuonet
Veriryhmät ja verensiirrot
2. Helena Rimali Mankkaan koulu 2011 Tiesitkö että Sydämesi on saman kokoinen kuin nyrkkisi.
Ihmisellä on noin 5 litraa verta.
Kaikki verisuonet yhdessä yltäisivät 2 ja puolikertaa maapallon ympäri.
Sydän kierrättää veren 1,000 kertaa päivässä.
3. Helena Rimali Mankkaan koulu 2011 Veren koostumus 1. Verineste eli plasma 55%
Veriplasma on veren nestemäinen osa. Veriplasma koostuu pääasiassa vedestä, lisäksi siinä on erilaisia valkuaisaineita, suoloja ja glukoosia.
2. Verisolut 45%
Punasolut
Valkosolut
Verihiutaleet
4. Helena Rimali Mankkaan koulu 2011
5. Helena Rimali Mankkaan koulu 2011 Veri on sakeampaa korkeilla paikoilla Alempana laaksossa ilmassa on enemmän happea kuin ylhäällä vuoristossa. Ruumiimme kompensoi korkealla paikoilla vallitsevaan hapenmäärään automaattisesti siten, että vereen tulee enemmän punaisia verisoluja, jotta niissäkin olosuhteissa hapen kuljetus olisi riittävää. Punasolujen määrä merenpinnan tasolla on n. 5 miljoonaa kuutiomillimetrissä verta. Madrid on Euroopan pääkaupungeista korkeimmalla paikalla ja siellä asuvilla ihmisillä on kuusi miljoonaa punasolua kuutiomillissä verta. La Paz on maailman pääkaupungeista korkeimmalla ja siellä vastaava luku on yli seitsemän miljoonaa. Elimistöltämme kuluu pari viikkoa tähän uuteen tilanteeseen tottumiseen. Urheilujoille on tämän vuoksi ollut kunnon kannalta edullista oleskella ohuessa ilmassa ainakin kaksi viikkoa ennen kilpailua. He joko asuvat vuoristossa tai järjestävät muuten olosuhteet, joissa vallitsee vähähappinen ilman tila.
6. Helena Rimali Mankkaan koulu 2011
7. Helena Rimali Mankkaan koulu 2011 VALKOSOLUJA
8. Helena Rimali Mankkaan koulu 2011 Täydellinen verenkuva Yleensä kouluterveydenhoitaja ottaa verikokeen määritelläkseen hemoglobiinin. Alhainen hemoglobiiniarvo tarkoittaa huonoa hapenkuljetusta. Henkilö on väsynyt ja kalpea.
Kun halutaan tarkempi selko veren solujen tilanteesta otetaan täydellinen verenkuva.
Yleisimpiä syitä tutkimuksen tilaamiseen ovat mm. anemia, tulehdussairaukset sekä pahanlaatuisten verisairauksien selvittely.
Perusverenkuvassa annetaan veren eri solulinjoista yksittäinen arvo ja esim. leukosyyteistä vain kokonaislukumäärä, täydessä verenkuvassa mm. leukosyytit eritellään omiin ryhmiinsä.
9. Helena Rimali Mankkaan koulu 2011 Veren hyytyminen monimutkainen prosessi
tarvitaan mm. trombiini- entsyymiä
trombiini reagoi plasman fibrinogeenin kanssa syntyy fibriiniverkko
hyytymisessä on K-vitamiini välttämätön.
verihiutaleet tarttuvat fibriiniverkkoon ja hyytyminen tapahtuu
10. Helena Rimali Mankkaan koulu 2011 Verenkierron tehtävät kuljettaa happea kudoksille ja hiilidioksidi pois
kuljettaa ravintoaineita, hormoneja ja kuona-aineita
pitää elimistön lämpötilan tasaisena
11. Helena Rimali Mankkaan koulu 2011 Lisää verisolujen ja verenkierron tehtävistä Mitä muita tehtäviä lisäisit
esim. valkosolujen tehtäviä, verihiutaleiden tehtävät
.
Mitä tarkoittaa immuniteetti?
Mihin immuniteetti perustuu?
Mille sairauksille esim. ollaan immuuneja ja mille immuniteettia ei synny?
12. Helena Rimali Mankkaan koulu 2011 Miten hyytyminen estetään lääkeaineilla tarvittaessa
teuraseläimen veri: suolalla ja sekoittamalla verta
verihyytymä voi aiheuttaa veritulpan
13. Helena Rimali Mankkaan koulu 2011 VERIRYHMÄT O-veriryhmä on maailmassa yleisin veriryhmä
Veriryhmä Yleisyys maailmassa (%) Yleisyys Suomessa (%)
O 45 31
A 40 44
B 11 17
AB 4 8
Ihmisten veriryhmät jaetaan usein myös reesuspositiivisiin (Rh+) ja reesusnegatiivisiin (Rh). Suomalaisista 88 % on Rh-positiivisia ja 12 % Rh-negatiivisia.
Huom. Esimerkiksi koiralla on 8 veriryhmää
14. Helena Rimali Mankkaan koulu 2011 VERENKIERTO
15. Helena Rimali Mankkaan koulu 2011 Iso verenkierto eli ruumiin verenkierto
Sydämen vasen kammio, aortta, valtimot, hiussuonet, laskimot, sydämen oikea eteinen
16. Helena Rimali Mankkaan koulu 2011 VERENPAINE
Sydämen levätessä noin 70-80
Sydämen pumpatessa 110-140
(100 + ikä)
17. Helena Rimali Mankkaan koulu 2011 IMUSUONISTOsystema lymphaticum Imusuonet ja imusolmukkeet
Imusuonissa on läppiä, jotka estävät nesteen takaisinvirtauksen väärään suuntaan.
Tehtävät: erilaisten aineiden kuljetus kudoksista verenkiertoon, puhdistaa kudoksia