340 likes | 835 Views
Kaupunkiasuminen l
E N D
1. Anneli Juntto 4.3.2008 Suomalainen kaupunkiasuminen läpivalaisussa:Teollistuvan kaupungin vaiheet Anneli Juntto,
Luento 1 kl 2009
2. Anneli Juntto 4.3.2008
3. Teollistuminen ja suomalainen urbanismi Suomalaisen kaupunkiasumisen historiallisia vaiheita,
Kaupungistumisen historia, teollistumisen kaupunki vain yksi vaiheista
Kaupunkihistoria ennen ja jälkeen teollistumisen
Kuinka kaupunkikulttuuri ja urbanismi on kehittynyt Suomessa?
Leimaako ja kätkeekö maalainen perinne ja myytit edelleen suomalaisen kaupunkiasumisen todellisuutta ja asumisen toiveita? Anneli Juntto 4.3.2008
4. Anneli Juntto 4.3.2008 Kadotettu kaupunki- ja asumishistoria suomalainen asuminen on historiallisesti muuttunut paljon, etenkin asumisen fyysinen ratkaisu
metsästys, nomadikansa, kaskiviljely, myöhäinen kaupungistuminen
kaupunkihistoria ei näy asuinympäristöstämme, joka on uutta ja standardoitua, suomalainen puukaupunki on purettu, Kallio 3-4 kertaan
asunnoista puolet rakennettu 1970 ja 1980-luvuilla, ennen 1920 rakennettuja vain 6%,
kerrostalot lähiöiden teollisesti tuotetut 2-3 h +k asunnot yleisimmät
5. Suomalainen urbanismi Urbanismiin kuuluu kansainvälisyys, vertailu toisiin kaupunkeihin, estetisointi, seurallisuus (Mäenpää 2008)
Flanööri (1800-luku) , shoppailu (2000-luvun alku) ja kaupunki
Entä urbaanit ongelmat pako niistä
Kaupunkiluonto: kaupunkipuisto, kaupunkimetsä, kesämökit puutarhanhoito luontoretkeily maalaiselämä mökillä vapaa-ajan viettona
Kaupungit ja vapaus
Kaupunkilaisuus identiteetin lähteenä
Kaupungin moniulotteisuus
”Lähiöityminen peittää Suomessa historiallisen kaupungin” Mäenpää 2008
”luonnonläheinen pientalojen elämäntapa - kaupunki on levittäytynyt nykyään myös maaseudulle” Anneli Juntto 4.3.2008
6. Kaupunkien ja kaupunkiasumisen ainutlaatuisuus Endeemiset (kotoperäiset erot) Esping-Andersen 2008
Kaupunkiperäiset erot, paikan merkitys
Paikka, maantiede, luonnonolosuhteet
Historia
Suuret ”maailmantason” globaalit kaupungit
Suomen kaupungit, pieniä, monet uusia, maalaisia Anneli Juntto 4.3.2008
7. Kaupunkien monet vaiheet ja moniaikaisuus muinaiset kaupunkivaltiot, temppeli
linnan, linnoituksen ympäri kasvanut kaupunki (Weber), turva, kaupungin muuri
kauppakaupungit, käsityöläiset
teollistumisen kaupunki savupiipputeollisuus
jälkiteollinen asumisen ja palvelujen kaupunki
suunniteltu ja suunnittelematon kaupunki
kaupunki, joka kasvaa reunoiltaan nurmijärvistyminen, asumiskaupungit
ekologinen kaupunki ekopolis, ”Oma urbaani ekolokero”
8. Historian monta kaupunkia Suomi Pienet kauppakaupungit, hallitsijan perustamia kauppamonopoli, oikeus asumiseen porvaristo
Teollistumisen ensimmäisen aallon tuoma jako työväen ja porvariston kaupunkiin (Pitkäsilta)
Myöhemmän lähiörakentamisen vaiheita teollistumisen toisessa aallossa ja esitettyä lähiökritiikkiä.
Jälkiteollinen luovan luokan kaupunki, tuloerot, asuntomarkkinat ja asuntotarjonta eriytyvät.
Kaupungeissa tärkeitä vuokra-asumisen vaihtoehdot ja yksin tai kaksin asuville tarkoitetut kohtuuhintaiset asumisvaihtoehdot. Maahanmuuttajat, segregaatio ja sekoittaminen
Anneli Juntto 4.3.2008
9. Kaupunkien esihistoria- Kaupungit ennen teollistumista muinaiset suurkaupungit, Sumeri, Ur (25 000), Kreikan itsenäiset kaupunkivaltiot, Ateena (raha, merenkulku 150 000), Rooma (3 miljoonaa 300 jkr, kerrostalot, vesijohdot julkiset huvit, leipää ja sirkushuveja) maailmanvaltiokaupunki, yhtenäinen kaupunkimalli, forum, kylpylät, teatterit ym.
Keskiaika, kirkolliset keskukset paavin valta
uudet kauppa- ja pankkikeskukset Italia; Milano, Firenze (yli 100 000 as 1400-luvun loppu ja Alankomaat Gent (64 000 as. 1359) ympärillä feodalismin maaseutu
yhteys kauppaan ja rahatalouteen, mutta myös maatalouteen ja sen ylijäämään
10. Hallitsijan kaupunki itsevaltiuden ja merkantilismin aika, Ranska ja Pariisi johdossa 1600-luku puoli miljoona asukasta, Suomessa tapulikaupungit
merenkulku ja satamakaupungit
kaupan painopiste siirtyy Välimereltä Atlantille ja sitten Tyynelle merelle
Lontoo 1700-luvun lopulla 870 000 asukasta
kaupunkiväestöä 1700-luvun Euroopassa 10-15 %, osuus vakaa
11. Suomen kaupungit kruunun kaupunkioikeudet kauppapaikkoja
kaupunkiasuminen "luvanvaraista" porvarisoikeudet kaupunkien agraarisuus maataloutta ja karjaa
Turku 2000-3000 asukasta 1500-luvun loppu
Pietari Brahen 21 uutta kaupunkia (mm. Oulu, Vaasa, Kuopio) tapuli- (oikeus ulkomaan kauppaan aluksi Viipuri ja Turku) ja maakaupungit
kaupungeissa myös palkollisia
omavaraistalous
Tampere ensimmäinen tehdaskaupunki paperitehdas 1783
12. Anneli Juntto 4.3.2008 Kauppakaupungit ja säädynmukainen asuminen pienet kauppakaupungit omavaraiset talot ja taloudet porvareiden isäntävalta, oikeutta asua kaupungeissa ei ollut kaikilla:
oppipojat ja palkollisia, erilaisia myös kaukaisempia sukulaisia, itsenäinen asuminen edellytti varakkuutta, taloudellista itsenäisyyttä, ei sinkkuja
suuret erot säädyittäin
työväestön ja maaseudun eriytymätön asuminen porvariston ja yläluokan yhä näyttävämpi asumiskulutus halpa työvoima taustalla
edustava, säädyittäin määritelty asunnon ratkaisu ja kulutus: sali, ruokasali, herrainhuone jne, laaja palveluskunta
13. Teollisuuskaupungit 1800-luku puuvilla ja rautateollisuus höyryvoima, työnjako
energianlähteiden merkitys esim. Suomessa teollisuuden ja kaupunkien sijoittumiselle jokien koskien lähelle
maatalouden tehostuminen, liikaväestö
steel mills, rautatiet, rautalaivat, höyryvoima 1870-
teollisuuskaupungit syntyvät Englantiin tekstiili (Tampere ym. Suomessa)
Englannissa kaupungistumisaste jo yli puolet 1850!
Teollisuustyöväestö uutena kaupunkiluokkana
14. Anneli Juntto 4.3.2008 Teollistumisen 1. aalto, Suomi kaupan ja liikkumisen vapauttaminen
teollistuminen ja muutto kaupunkeihin tuo elinmahdollisuuksia, palkollisäännöstä vapautuminen (1879)
1870-luvulla teollisuus viriää ja muutto vilkastuu
1880- pysyvään teollisuuden nousuun
aluksi höyrysahat tekstiiliteollisuus
rautatie 1862
puu- ja paperiteollisuus, 1950-luku konepajateollisuus
15. Teollisuutta maaseutuyhdyskunnissa 1855 teollisuuden palveluksessa 13 000 henkilöä
teollisuusväestöä perheineen 1910
maaseudulla 375 000 !!,
kaupungeissa 194 000
tehtaan asunnot alkuun yleisiä
tehdas tai ruukki ensimmäisenä kaupunkisuunnittelijana
Port Sunlight ym., Suomessa Havin tehtaan asunnot, hierarkia: tehtaanjohtajan asunnosta työläisen asuntoon
Vähitellen yksityiset vuokramarkkinat kehittyvät
16. Teollisuuskaupunkien ongelmat ahdas asuminen
tarttuvat taudit
lapsikuolleisuus
kunnallistekniikka
saasteet, savu ja Lontoon sumu
koti ja uusintaminen päivittäinen elpyminen ja pitkän ajan väestön uusintaminen
17. Helsinki kasvaa muuttuu suurkaupungiksi 1870-luku,
1815 4 800
1850 20 700
1900 93 600
1920 197 800
ensimmäinen viisikerroksinen talo 1873 Aleksanterinkatu, kivirakentaminen 1880-luku
porvariston ja työväen kaupunki (Åström 1957)
syntyy kahtia jaettu kaupunki rikkaat keskellä köyhät esikaupungissa
Pitkänsillan pohjoispuolella vuokrat halvemmat ja sinne voi rakentaa kaksikerroksisia puutaloja.
18. Kivikaupunki ja esikaupungit kaupunkipalot kivirakentaminen kaavoitus
rajoittava lainsäädäntö yleishyödylliset työväenasunnot
kaupungin rajan ulkopuolelle köyhän kansan alueita Hermanni Helsinki, Pispala Tampere
ei varaa parempaan
laadullinen ja määrällinen asuntojen puute
suppea filantropia tehtaan huoneet tehdaskuri, tehtaan kauppa ja kello liian totaalista silti Suomessa paljon työsuhdeasumista aina 1970-luvulle
19. Yksityiset vuokramarkkinat ja esikaupungit työväki vakiintuu ja perheellistyy 1875 jälkeen
elinkeinovapaus ja teollistuminen luovat yksityiset vuokramarkkinat Suomeen
vaatimattomat hellahuoneet
esikaupunkialueet työväestö haki halvempia asumismahdollisuuksia vertaa pendelöinti (Helsinki 1900 esikaupungissa asui 22 000 henkilöä) Anneli Juntto 4.3.2008
20. Asuntokysymys Köyhät teollisuustyöntekijät, Engels Asuntokysymyksestä
teollistumisvaiheessa elintason lasku monessa maassa Englanti, Suomessa päästiin tehtaan valoon (Haapala) olot maaseudulla huonommat
Varaa vain huoneen vuokra-asuntoon, asukeita
Helsinki 1900 48% yhden huoneen 14 % 5h-
Ilmatilakuutiot 20 kuutiota suuresti liika-asuttu 5-10 kuutioita eli 6 neliötä
Euroopassa kaupunkilaisia 40 % 1910, Suomi 15%
21. Yksityiset vuokramarkkinat 1900 vuokralla asuivat kerrostaloissa niin säätyläiset kuin työväki Suomessa työväen asuntoalueet kaksikerroksiset puiset talot /alakerta tiiltä
Muualla Euroopan suurkaupungeissa (Berliini) 5-kerroksisia vuokra-kasarmeja, sisäpihat rakennettiin täyteen
aluksi vuosivuokrin
grynderit
rakennuskeinottelu 1913 asuntoja tyhjillään
vuokra-asuntoja 1910 Hki 86%, Tampere 88 %
1950 kaupungeissa 70 % vuokra-asuntoja
22. Jalan töihin Teollistumisvaiheessa jalan kulkeminen ei ollut ekologinen hyve vaan välttämättömyys
Jalan töihin, liikennevälineet vasta myöhemmin
Helsinki junaliikenne ja raitiovaunu
Kaupunki kasvaa ulospäin reunoille, sisäänpäin Berliinin sisäpihakorttelit ja ylöspäin
vielä vuonna 1950 Helsingissä vain 20 000 autoa ja vain neljäsosa asui kantakaupungin ulkopuolella
Anneli Juntto 4.3.2008
23. Kaupunki-innovaatiot, infrastruktuuri, tekniikan kaupunki Kaupunki-innovaatioiden kansanvälisyys, Marjatta Hietala tutkinut
Suunnittelijoiden ammattikunta, kaupungin insinöörit ja lääkärit, kaupunkikonferenssit, kaupunkinäyttelyt informaation levittäminen
Hyvinvointiajattelua toteutettiin pakkonormein
Helsinki viemärit 1880 luku koleraepidemia 1892
Sähkölaitos 1884 Hki
Asuntoreformiyhdistys 1910
Haussmanin bulevardit avasivat kaupungin 1850-1860
Paljon huomiota kulkuväyliin ym
Anneli Juntto 4.3.2008
24. Kaavoitus erottelee toiminnot
keskiaikainen sokkelokaupunki, ruutukaavat
asemakaavat vanhaa perua 1856 asetus kaupunkien järjestämisestä, palovaara katujen leveys
1898 maalla sijaitsevien taajaväkisten (teollisuusyhdyskuntien) järjestäminen
1931 rakennuslaki erottaa tuotannon ja asumisen
25. Anneli Juntto 4.3.2008 Työväen asuntokysymys yhteiskuntarauha ja terveys (kolera, keuhkotauti)
puhdas, vesi, viemäröinti ehkäisi taudit
asunnontarkastus
asumistaso ei vielä noussut, yhden huoneen työläisasunnot, Tampere yhteiskeittiöt
siisti koti, ulkopuoliset asukit pois, näitä huoneenkin asunnossa, asumisahtaus ilmakuutioiden mukaan, ei yksityisyystavoitteita
työläisperheen restaurointi ja koti-ideologia
filantropia, hyväntekeväisyys
säännölliset ruoka-ajat, siisteys, kasvatus ja moraali
raittiusliike, mies pois kapakasta
26. Työväen asuntoyhtiöt Helsinki 1880 asunto-osakeyhtiön edeltäjä Ruoholahden sadan markan villat
hyvätuloisille työläisille rautatie yms.
kaava-alue hyvätasoinen mielellään kivirakentaminen
esikaupunkikysymys, liitosalueet yhdistettiin Helsinkiin vasta 2. maailmansodan jälkeen
suhdannevaihtelut 1920-lukusta 1930-lukuun
korkea vuokrataso korkeat tontinhinnat
1950-luku aravarakentaminen
27. Anneli Juntto 4.3.2008 Kaupunkien spekulatiivinen rakentaminen, suuret tuotantovaihtelut asuntohypoteekkipankki 1927- kaupunkien asuntorakentamiseen,
talouslama lopetti 1931 sen toiminnan, lainat ulkomailta kultakannassa
spekulatiivinen rakentaminen 1920-luku, suuret suhdannevaihtelut, romahdus
toimivat vuokramarkkinat
28. Anneli Juntto 4.3.2008 Nykyaikaan, funktionalismi, 1920-30-luvut Funktionalismi avaa kaupungin erottelee toiminnot, valo, ilma, hygienia, kadunvarsirakentamisen sijaan vapaasti sijoitetut erilliset talot, avoin modernistinen kaupunki
1920-luvun koneromantiikka, talo asumiskoneena
ydinperhe, luokaton asunto
Olohuone, edustusasuntojen jako julkinen ja yksityinen tila katoaa, tila perheelle ei vieraille
edelläkävijöiden moderni
Alvar Aalto minimiasunto 1931, tyyppitalot
modernin perheasunnon prototyyppi, Olympiakylä1939
29. Teollisuus jättää kaupungin teollisuus siirtyy esikaupunkeihin 1960-80-luvuilla ulosmenoväylille maanhinnan nousu parkkipaikat
Kauppa siirtyy osin reunoille
kaupan sijainti samoin toimistokeskittymät vielä kantakaupungissa jos paljon ulkopuolisia kontakteja
Asuminen palaa kaupunkiin
30. Kaupungistuminen etenee Lähiöideologia, neighbourhood units 1944 esikaupunkisuunnittelu, New Towns
1940 kaupungeissa yli neljännes ,1950 32%
teollistumisen toinen aalto 1960- ja 1970-luku palvelut hyvinvointipalvelut
muuttoaalto 1969-1975 etelän kaupunkeihin ja Ruotsiin, jonne houkutteli työ, paremmat asunnot
julkinen liikenne linja-autot 1930-luku
kaupungistuminen hidastuu 1970-luvun lopussa uusi nousu 1990-luku, 66% 2000
31. Muuttuva kaupunki Jälkiteollinen kaupunki hyödyntää teollista historiaa
Teollisuus- ym. rakennusten uusiokäyttö, kivikaupunki säilynyt asumisen puukaupunkia paremmin
Ilmavirran gradu VR:n Pasilan veturitallit
Tampereen keskusta
Teollinen historia koristeellinen elementti
tyhjäksi jääneiden tilojen käyttöönotto kauppa, asuminen, vapaa-aika, taide, ravintolat, kahvilat, kulttuuritilat, liikunta (Kaapeli, Korjaamo)
32. Jälkiteollinen kaupunki Informaatioteknologian kaupunki Silicon Valley
keskustojen uusi renessanssi 1980-
asuminen palaa valtaa alueita teollisuudelta, teollisuusrakennusten uusiokäyttö
tuotannosta palveluihin (USA teollisuus 1947 45%-> 28% )
savupiipputeollisuuden nousu ja tuho
33. Avautuva kaupunki, rajat puuttuvat Verkostoteoriat ja esikaupungit monikeskustaisuus, ostoskeskukset työpaikat
Suomalainen urbaanisuus
amerikkalainen avaruus pohjoismainen hyvinvointivaltio
Kansalainen asukas kuluttaja
Käyttöarvot symboliarvot
Ydinkaupunki - välikaupunki -seutukaupunki (Mäenpää 2008,43) Anneli Juntto 4.3.2008
34. Anneli Juntto 4.3.2008 Kirjallisuutta Juntto, Anneli (1990). Asuntokysymys Suomessa Topeliuksesta tulopolitiikkaan. Asuntohallitus, Valtion painatuskeskus , Helsinki.
Mäenpää, Pasi (2008). Avara urbanismi. Yritys ymmärtää suomalainen kaupunki toisin. Markku Norvasuo toim. Asuttaisiinko toisin. Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa YTK B 95