1 / 34

Suomalainen kaupunkiasuminen l pivalaisussa: Teollistuvan kaupungin vaiheet

Kaupunkiasuminen l

Pat_Xavi
Download Presentation

Suomalainen kaupunkiasuminen l pivalaisussa: Teollistuvan kaupungin vaiheet

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


    1. Anneli Juntto 4.3.2008 Suomalainen kaupunkiasuminen läpivalaisussa: Teollistuvan kaupungin vaiheet Anneli Juntto, Luento 1 kl 2009

    2. Anneli Juntto 4.3.2008

    3. Teollistuminen ja suomalainen urbanismi Suomalaisen kaupunkiasumisen historiallisia vaiheita, Kaupungistumisen historia, teollistumisen kaupunki vain yksi vaiheista Kaupunkihistoria ennen ja jälkeen teollistumisen Kuinka kaupunkikulttuuri ja urbanismi on kehittynyt Suomessa? Leimaako ja kätkeekö maalainen perinne ja myytit edelleen suomalaisen kaupunkiasumisen todellisuutta ja asumisen toiveita? Anneli Juntto 4.3.2008

    4. Anneli Juntto 4.3.2008 Kadotettu kaupunki- ja asumishistoria suomalainen asuminen on historiallisesti muuttunut paljon, etenkin asumisen fyysinen ratkaisu metsästys, nomadikansa, kaskiviljely, myöhäinen kaupungistuminen kaupunkihistoria ei näy asuinympäristöstämme, joka on uutta ja standardoitua, suomalainen puukaupunki on purettu, Kallio 3-4 kertaan asunnoista puolet rakennettu 1970 ja 1980-luvuilla, ennen 1920 rakennettuja vain 6%, kerrostalot lähiöiden teollisesti tuotetut 2-3 h +k asunnot yleisimmät

    5. Suomalainen urbanismi Urbanismiin kuuluu kansainvälisyys, vertailu toisiin kaupunkeihin, estetisointi, seurallisuus (Mäenpää 2008) Flanööri (1800-luku) , shoppailu (2000-luvun alku) ja kaupunki Entä urbaanit ongelmat pako niistä Kaupunkiluonto: kaupunkipuisto, kaupunkimetsä, kesämökit puutarhanhoito luontoretkeily maalaiselämä mökillä vapaa-ajan viettona Kaupungit ja vapaus Kaupunkilaisuus identiteetin lähteenä Kaupungin moniulotteisuus ”Lähiöityminen peittää Suomessa historiallisen kaupungin” Mäenpää 2008 ”luonnonläheinen pientalojen elämäntapa - kaupunki on levittäytynyt nykyään myös maaseudulle” Anneli Juntto 4.3.2008

    6. Kaupunkien ja kaupunkiasumisen ainutlaatuisuus Endeemiset (kotoperäiset erot) Esping-Andersen 2008 Kaupunkiperäiset erot, paikan merkitys Paikka, maantiede, luonnonolosuhteet Historia Suuret ”maailmantason” globaalit kaupungit Suomen kaupungit, pieniä, monet uusia, maalaisia Anneli Juntto 4.3.2008

    7. Kaupunkien monet vaiheet ja moniaikaisuus muinaiset kaupunkivaltiot, temppeli linnan, linnoituksen ympäri kasvanut kaupunki (Weber), turva, kaupungin muuri kauppakaupungit, käsityöläiset teollistumisen kaupunki savupiipputeollisuus jälkiteollinen asumisen ja palvelujen kaupunki suunniteltu ja suunnittelematon kaupunki kaupunki, joka kasvaa reunoiltaan nurmijärvistyminen, asumiskaupungit ekologinen kaupunki ekopolis, ”Oma urbaani ekolokero”

    8. Historian monta kaupunkia Suomi Pienet kauppakaupungit, hallitsijan perustamia kauppamonopoli, oikeus asumiseen porvaristo Teollistumisen ensimmäisen aallon tuoma jako työväen ja porvariston kaupunkiin (Pitkäsilta) Myöhemmän lähiörakentamisen vaiheita teollistumisen toisessa aallossa ja esitettyä lähiökritiikkiä. Jälkiteollinen luovan luokan kaupunki, tuloerot, asuntomarkkinat ja asuntotarjonta eriytyvät. Kaupungeissa tärkeitä vuokra-asumisen vaihtoehdot ja yksin tai kaksin asuville tarkoitetut kohtuuhintaiset asumisvaihtoehdot. Maahanmuuttajat, segregaatio ja sekoittaminen Anneli Juntto 4.3.2008

    9. Kaupunkien esihistoria- Kaupungit ennen teollistumista muinaiset suurkaupungit, Sumeri, Ur (25 000), Kreikan itsenäiset kaupunkivaltiot, Ateena (raha, merenkulku 150 000), Rooma (3 miljoonaa 300 jkr, kerrostalot, vesijohdot julkiset huvit, leipää ja sirkushuveja) maailmanvaltiokaupunki, yhtenäinen kaupunkimalli, forum, kylpylät, teatterit ym. Keskiaika, kirkolliset keskukset paavin valta uudet kauppa- ja pankkikeskukset Italia; Milano, Firenze (yli 100 000 as 1400-luvun loppu ja Alankomaat Gent (64 000 as. 1359) ympärillä feodalismin maaseutu yhteys kauppaan ja rahatalouteen, mutta myös maatalouteen ja sen ylijäämään

    10. Hallitsijan kaupunki itsevaltiuden ja merkantilismin aika, Ranska ja Pariisi johdossa 1600-luku puoli miljoona asukasta, Suomessa tapulikaupungit merenkulku ja satamakaupungit kaupan painopiste siirtyy Välimereltä Atlantille ja sitten Tyynelle merelle Lontoo 1700-luvun lopulla 870 000 asukasta kaupunkiväestöä 1700-luvun Euroopassa 10-15 %, osuus vakaa

    11. Suomen kaupungit kruunun kaupunkioikeudet kauppapaikkoja kaupunkiasuminen "luvanvaraista" porvarisoikeudet kaupunkien agraarisuus maataloutta ja karjaa Turku 2000-3000 asukasta 1500-luvun loppu Pietari Brahen 21 uutta kaupunkia (mm. Oulu, Vaasa, Kuopio) tapuli- (oikeus ulkomaan kauppaan aluksi Viipuri ja Turku) ja maakaupungit kaupungeissa myös palkollisia omavaraistalous Tampere ensimmäinen tehdaskaupunki paperitehdas 1783

    12. Anneli Juntto 4.3.2008 Kauppakaupungit ja säädynmukainen asuminen pienet kauppakaupungit omavaraiset talot ja taloudet porvareiden isäntävalta, oikeutta asua kaupungeissa ei ollut kaikilla: oppipojat ja palkollisia, erilaisia myös kaukaisempia sukulaisia, itsenäinen asuminen edellytti varakkuutta, taloudellista itsenäisyyttä, ei sinkkuja suuret erot säädyittäin työväestön ja maaseudun eriytymätön asuminen porvariston ja yläluokan yhä näyttävämpi asumiskulutus halpa työvoima taustalla edustava, säädyittäin määritelty asunnon ratkaisu ja kulutus: sali, ruokasali, herrainhuone jne, laaja palveluskunta

    13. Teollisuuskaupungit 1800-luku puuvilla ja rautateollisuus höyryvoima, työnjako energianlähteiden merkitys esim. Suomessa teollisuuden ja kaupunkien sijoittumiselle jokien koskien lähelle maatalouden tehostuminen, liikaväestö steel mills, rautatiet, rautalaivat, höyryvoima 1870- teollisuuskaupungit syntyvät Englantiin tekstiili (Tampere ym. Suomessa) Englannissa kaupungistumisaste jo yli puolet 1850! Teollisuustyöväestö uutena kaupunkiluokkana

    14. Anneli Juntto 4.3.2008 Teollistumisen 1. aalto, Suomi kaupan ja liikkumisen vapauttaminen teollistuminen ja muutto kaupunkeihin tuo elinmahdollisuuksia, palkollisäännöstä vapautuminen (1879) 1870-luvulla teollisuus viriää ja muutto vilkastuu 1880- pysyvään teollisuuden nousuun aluksi höyrysahat tekstiiliteollisuus rautatie 1862 puu- ja paperiteollisuus, 1950-luku konepajateollisuus

    15. Teollisuutta maaseutuyhdyskunnissa 1855 teollisuuden palveluksessa 13 000 henkilöä teollisuusväestöä perheineen 1910 maaseudulla 375 000 !!, kaupungeissa 194 000 tehtaan asunnot alkuun yleisiä tehdas tai ruukki ensimmäisenä kaupunkisuunnittelijana Port Sunlight ym., Suomessa Havin tehtaan asunnot, hierarkia: tehtaanjohtajan asunnosta työläisen asuntoon Vähitellen yksityiset vuokramarkkinat kehittyvät

    16. Teollisuuskaupunkien ongelmat ahdas asuminen tarttuvat taudit lapsikuolleisuus kunnallistekniikka saasteet, savu ja Lontoon sumu koti ja uusintaminen päivittäinen elpyminen ja pitkän ajan väestön uusintaminen

    17. Helsinki kasvaa muuttuu suurkaupungiksi 1870-luku, 1815 4 800 1850 20 700 1900 93 600 1920 197 800 ensimmäinen viisikerroksinen talo 1873 Aleksanterinkatu, kivirakentaminen 1880-luku porvariston ja työväen kaupunki (Åström 1957) syntyy kahtia jaettu kaupunki rikkaat keskellä köyhät esikaupungissa Pitkänsillan pohjoispuolella vuokrat halvemmat ja sinne voi rakentaa kaksikerroksisia puutaloja.

    18. Kivikaupunki ja esikaupungit kaupunkipalot kivirakentaminen kaavoitus rajoittava lainsäädäntö yleishyödylliset työväenasunnot kaupungin rajan ulkopuolelle köyhän kansan alueita Hermanni Helsinki, Pispala Tampere ei varaa parempaan laadullinen ja määrällinen asuntojen puute suppea filantropia tehtaan huoneet tehdaskuri, tehtaan kauppa ja kello liian totaalista silti Suomessa paljon työsuhdeasumista aina 1970-luvulle

    19. Yksityiset vuokramarkkinat ja esikaupungit työväki vakiintuu ja perheellistyy 1875 jälkeen elinkeinovapaus ja teollistuminen luovat yksityiset vuokramarkkinat Suomeen vaatimattomat hellahuoneet esikaupunkialueet työväestö haki halvempia asumismahdollisuuksia vertaa pendelöinti (Helsinki 1900 esikaupungissa asui 22 000 henkilöä) Anneli Juntto 4.3.2008

    20. Asuntokysymys Köyhät teollisuustyöntekijät, Engels Asuntokysymyksestä teollistumisvaiheessa elintason lasku monessa maassa Englanti, Suomessa päästiin tehtaan valoon (Haapala) olot maaseudulla huonommat Varaa vain huoneen vuokra-asuntoon, asukeita Helsinki 1900 48% yhden huoneen 14 % 5h- Ilmatilakuutiot 20 kuutiota suuresti liika-asuttu 5-10 kuutioita eli 6 neliötä Euroopassa kaupunkilaisia 40 % 1910, Suomi 15%

    21. Yksityiset vuokramarkkinat 1900 vuokralla asuivat kerrostaloissa niin säätyläiset kuin työväki Suomessa työväen asuntoalueet kaksikerroksiset puiset talot /alakerta tiiltä Muualla Euroopan suurkaupungeissa (Berliini) 5-kerroksisia vuokra-kasarmeja, sisäpihat rakennettiin täyteen aluksi vuosivuokrin grynderit rakennuskeinottelu 1913 asuntoja tyhjillään vuokra-asuntoja 1910 Hki 86%, Tampere 88 % 1950 kaupungeissa 70 % vuokra-asuntoja

    22. Jalan töihin Teollistumisvaiheessa jalan kulkeminen ei ollut ekologinen hyve vaan välttämättömyys Jalan töihin, liikennevälineet vasta myöhemmin Helsinki junaliikenne ja raitiovaunu Kaupunki kasvaa ulospäin reunoille, sisäänpäin Berliinin sisäpihakorttelit ja ylöspäin vielä vuonna 1950 Helsingissä vain 20 000 autoa ja vain neljäsosa asui kantakaupungin ulkopuolella Anneli Juntto 4.3.2008

    23. Kaupunki-innovaatiot, infrastruktuuri, tekniikan kaupunki Kaupunki-innovaatioiden kansanvälisyys, Marjatta Hietala tutkinut Suunnittelijoiden ammattikunta, kaupungin insinöörit ja lääkärit, kaupunkikonferenssit, kaupunkinäyttelyt informaation levittäminen Hyvinvointiajattelua toteutettiin pakkonormein Helsinki viemärit 1880 luku koleraepidemia 1892 Sähkölaitos 1884 Hki Asuntoreformiyhdistys 1910 Haussmanin bulevardit avasivat kaupungin 1850-1860 Paljon huomiota kulkuväyliin ym Anneli Juntto 4.3.2008

    24. Kaavoitus erottelee toiminnot keskiaikainen sokkelokaupunki, ruutukaavat asemakaavat vanhaa perua 1856 asetus kaupunkien järjestämisestä, palovaara katujen leveys 1898 maalla sijaitsevien taajaväkisten (teollisuusyhdyskuntien) järjestäminen 1931 rakennuslaki erottaa tuotannon ja asumisen

    25. Anneli Juntto 4.3.2008 Työväen asuntokysymys yhteiskuntarauha ja terveys (kolera, keuhkotauti) puhdas, vesi, viemäröinti ehkäisi taudit asunnontarkastus asumistaso ei vielä noussut, yhden huoneen työläisasunnot, Tampere yhteiskeittiöt siisti koti, ulkopuoliset asukit pois, näitä huoneenkin asunnossa, asumisahtaus ilmakuutioiden mukaan, ei yksityisyystavoitteita työläisperheen restaurointi ja koti-ideologia filantropia, hyväntekeväisyys säännölliset ruoka-ajat, siisteys, kasvatus ja moraali raittiusliike, mies pois kapakasta

    26. Työväen asuntoyhtiöt Helsinki 1880 asunto-osakeyhtiön edeltäjä Ruoholahden sadan markan villat hyvätuloisille työläisille rautatie yms. kaava-alue hyvätasoinen mielellään kivirakentaminen esikaupunkikysymys, liitosalueet yhdistettiin Helsinkiin vasta 2. maailmansodan jälkeen suhdannevaihtelut 1920-lukusta 1930-lukuun korkea vuokrataso korkeat tontinhinnat 1950-luku aravarakentaminen

    27. Anneli Juntto 4.3.2008 Kaupunkien spekulatiivinen rakentaminen, suuret tuotantovaihtelut asuntohypoteekkipankki 1927- kaupunkien asuntorakentamiseen, talouslama lopetti 1931 sen toiminnan, lainat ulkomailta kultakannassa spekulatiivinen rakentaminen 1920-luku, suuret suhdannevaihtelut, romahdus toimivat vuokramarkkinat

    28. Anneli Juntto 4.3.2008 Nykyaikaan, funktionalismi, 1920-30-luvut Funktionalismi avaa kaupungin erottelee toiminnot, valo, ilma, hygienia, kadunvarsirakentamisen sijaan vapaasti sijoitetut erilliset talot, avoin modernistinen kaupunki 1920-luvun koneromantiikka, talo asumiskoneena ydinperhe, luokaton asunto Olohuone, edustusasuntojen jako julkinen ja yksityinen tila katoaa, tila perheelle ei vieraille edelläkävijöiden moderni Alvar Aalto minimiasunto 1931, tyyppitalot modernin perheasunnon prototyyppi, Olympiakylä1939

    29. Teollisuus jättää kaupungin teollisuus siirtyy esikaupunkeihin 1960-80-luvuilla ulosmenoväylille maanhinnan nousu parkkipaikat Kauppa siirtyy osin reunoille kaupan sijainti samoin toimistokeskittymät vielä kantakaupungissa jos paljon ulkopuolisia kontakteja Asuminen palaa kaupunkiin

    30. Kaupungistuminen etenee Lähiöideologia, neighbourhood units 1944 esikaupunkisuunnittelu, New Towns 1940 kaupungeissa yli neljännes ,1950 32% teollistumisen toinen aalto 1960- ja 1970-luku palvelut hyvinvointipalvelut muuttoaalto 1969-1975 etelän kaupunkeihin ja Ruotsiin, jonne houkutteli työ, paremmat asunnot julkinen liikenne linja-autot 1930-luku kaupungistuminen hidastuu 1970-luvun lopussa uusi nousu 1990-luku, 66% 2000

    31. Muuttuva kaupunki Jälkiteollinen kaupunki hyödyntää teollista historiaa Teollisuus- ym. rakennusten uusiokäyttö, kivikaupunki säilynyt asumisen puukaupunkia paremmin Ilmavirran gradu VR:n Pasilan veturitallit Tampereen keskusta Teollinen historia koristeellinen elementti tyhjäksi jääneiden tilojen käyttöönotto kauppa, asuminen, vapaa-aika, taide, ravintolat, kahvilat, kulttuuritilat, liikunta (Kaapeli, Korjaamo)

    32. Jälkiteollinen kaupunki Informaatioteknologian kaupunki Silicon Valley keskustojen uusi renessanssi 1980- asuminen palaa valtaa alueita teollisuudelta, teollisuusrakennusten uusiokäyttö tuotannosta palveluihin (USA teollisuus 1947 45%-> 28% ) savupiipputeollisuuden nousu ja tuho

    33. Avautuva kaupunki, rajat puuttuvat Verkostoteoriat ja esikaupungit monikeskustaisuus, ostoskeskukset työpaikat Suomalainen urbaanisuus amerikkalainen avaruus pohjoismainen hyvinvointivaltio Kansalainen asukas kuluttaja Käyttöarvot symboliarvot Ydinkaupunki - välikaupunki -seutukaupunki (Mäenpää 2008,43) Anneli Juntto 4.3.2008

    34. Anneli Juntto 4.3.2008 Kirjallisuutta Juntto, Anneli (1990). Asuntokysymys Suomessa Topeliuksesta tulopolitiikkaan. Asuntohallitus, Valtion painatuskeskus , Helsinki. Mäenpää, Pasi (2008). Avara urbanismi. Yritys ymmärtää suomalainen kaupunki toisin. Markku Norvasuo toim. Asuttaisiinko toisin. Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa YTK B 95

More Related