HELSINGIN KAUPUNGIN PALVELUSTRATEGIASEMINAARI 2.5.2012

1. HELSINGIN KAUPUNGIN PALVELUSTRATEGIASEMINAARI 2.5.2012 Päivi Niemi-Laine 2.5.2012

2. Palvelustrategiasta • Palvelustrategian tavoite hyvä: • ”Strategiassa määritellään, miten palvelut järjestetään ja tuotetaan – mitkä palvelut kaupunki tuottaa itse, mitkä palvelut tuotetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja mitkä hankitaan markkinoilta.” • ”Strategiassa tarkastellaan kaupungin keskeisiä palveluita, kartoitetaan niiden nykytilaa ja suunnitellaan niiden kehittämistä” • ”Tavoitteena on turvata palvelujen saatavuus ja laatu tulevaisuudessa. Tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman laadukkaat palvelut kustannustehokkaasti. Samassa yhteydessä selvitetään mm. monituottajamallien käyttöönottoa”. Päivi Niemi-Laine 2.5.2012

3. Strategian linjaukset (kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymän strategiaohjelman 2009-2012 perusteella) • Palvelutoiminnassa keskitytään ydintoimintoihin • Mitkä ovat kuntien ydintoimintoja? • Eikö kunta tuota peruspalveluja, jotka ovat osa palveluketjua? • Ydin- ja tukipalvelu jaottelua ei muotia enää edes yritysmaailmassa. • Myös alihankkeistaminen eli ulkoistaminen on yritysmaailmassa vähentymässä • Kaupungin oman palvelutuotannon vaikuttavuutta ja tuottavuutta parannetaan • Kehitetään kumppanuuksia muiden palvelutuottajien kanssa • Kaupungin omaa tuotantoa täydentävän tai korvaavan muun palvelutuotannon osuudet ja muodot määritellään hallintokunnittain • Selvitetään palveluseteleiden käyttöä • Väline ulkoistamiseen ja eriarvoisuuden lisääntymiseen? • Asiakkaan valinnan vapautta lisätään • Onko kaikilla samanlaiset mahdollisuudet valita varallisuudesta ja asuinpaikasta huolimatta? • Tukipalveluja keskitetään • Kaupungin itse hoitamien tehtävien saattamisen kilpailuttamisen piiriin päättää kaupunginvaltuusto Päivi Niemi-Laine 7.12.2011

4. Kilpailutuksen haasteellisuus • Näkymättömät kilpailutuksen kustannukset, joista ei todellisuudessa olo koko Pohjoismaissa tutkittua tietoa, mutta arvio on, että ne ovat suuria • Sosiaalinen kriteeristö kilpailutukseen mukaan: laatu, osaaminen, hinta, työehtojen noudattaminen, oikeus valvoa • Palvelujen yksityistäminen kv. Tutkimuksissa ollut lähtökohtaisesti huono asia • JHL hankkeistamassa Tampereen yliopiston kanssa kilpailutuksen kustannusten tutkimushanketta • Työntekijöiden aseman heikkeneminen • Palkkoja ja työaikakorvauksia sekä muita ehtoja heikennetään halvemmilla työehtosopimuksilla Päivi Niemi-Laine 2.5.2012

5. Palvelualoite (Ruotsin malli) • Palvelualoitteessa yksityinen taho voi haastaa kunnan (kunta vapaaehtoisesti alistaa tietyt palvelunsa ulkopuolisten tahojen aloitteille) ja esittää, että kunnan on selvitettävä myös haastajan mahdollisuudet tarjota kunnallisia palveluja johonkin hintaan ja myös laatuun. • Seurauksia palvelualoitteesta Ruotsissa: • johtaa jatkuvaan prosessiin, jossa yritykset innokkaina hakevat uusia markkinoita. • Jos kunta ei osaa kilpailuttamista ja hankinnan vaativuutta, joudutaan ongelmiin. Yritykset tulevat sisään alhaisella hinnalla , mutta nostavat pian hintojaan - tällä hetkellä ostopalvelujen hintakehitys on korkeampaa kuin kunnan omassa tuotannossa. • Ongelmaksi on myös muodostunut sopimusten purkaminen niin meillä kuin vaikka Ruotsissa - eroon pääseminen palvelutuottajasta on osoittautunut hankalaksi. • HUOM! On pidettävä mielessä, että jos laajaan palvelualoitteeseen lähdettään on kunnan hinnoiteltava ja tuotteistettava palvelunsa siten, että niitä voidaan verrata markkinoiden tarjoamiin palveluihin. Päivi Niemi-Laine 7.12.2011

6. Palvelualoite (Ruotsin malli) • Yksityinen toiminta on lisääntynyt tämän myötä – • Tuonut piristystä kunnan omaan tuotantoon. • Hintaetu haetaan yleensä alhaisemmista palkkauskustannuksista • aluksi se toimii, mutta vuosien varrella hinnat alkavat kohota nopeasti samalla kun laadussa on olut suuri ongelmia erityisesti Ruotsissa - esim. Carema. • Myös alueellinen eriarvoisuus on kasvanut - jollain ns. hyvillä alueilla yrittäjiä ja markkinoita on - toisilla taas ei juuri lainkaan. Päivi Niemi-Laine 7.12.2011

7. Palvelualoite (Ruotsin malli) • Palvelualoite on yksityistämisen voimakasta edistämistä. Poliittisesti se on jakanut mielipiteitä myös Ruotsissa • Suomessa on Euroopan alhaisimmat hankintojen kynnysarvot ja laatutekijöiden osuus keskimäärin alhainen, niin tämän sijaan tulisi painottaa laatua + sosiaalista kriteeristöä (henkilöstön osaaminen)+ työllisyyspoliittisia hankinnan ehtoja. • Tanskassa on esitys siitä, että jos yksityinen voittaa kilpailun sosiaali- ja terveystoimessa, se velvoitetaan työllistämään tietyn määrän kunnan osoittamia vaikeasti työllistettäviä. • Olisiko nyt aika ottaa oppia Tanskasta? • Tanskassa on esimerkiksi käytössä terveydenhuollossa sovellutus, että lääkäri voi olla vain joko julkisen tai sitten yksityisen palveluksessa, mutta ei molemmissa! Päivi Niemi-Laine 7.12.2011

8. Palveluseteli • Vapaus valita aito varallisuudesta ja asuinpaikasta huolimatta? • Eriarvoisuus kasvanut ihmisten, kaupungin osien ja alueiden välillä • Tukholmassa vammaispalveluissa yksityisen monopoli • Palvelujen yksityiset tuottajat eivät halua tuottaa palveluja alueilla, joissa ei asu varakasta väkeä • Ei kerrytä maksukattoa • Jos valitsee palvelusetelin, on itse maksettava yrittäjälle yli menevä osuus. Siihen ei voi hakea toimeentulotukea • Yksilön on itse ”kilpailutettava palveluntuottaja” • Henkilöstön vähentäminen kunnissa mahdollistuu, kun palveluja ostetaan ulkoa yksilön valinnanvapauden nimissä. • Palvelusetelilakiin on kirjoitettu, että seteli 0n yritystukea. Päivi Niemi-Laine 7.12.2011

9. Kunnat ovat ottaneet takaisin palvelujaan • Kunnan omien työntekijöiden arvostusnousun syynä ovat paitsi säästötarpeet, myös suoranaiset pettymykset ja ostopalveluiden asiakkailta tulleet valitukset. • Yleisimpinä perusteluina omien palveluiden palautusaikeille kunnat mainitsevat ostopalveluiden hintojen suhteettoman nousun tai palvelutason laadunvaihtelut. • Taloussanomien eri puolilta Suomea keräämät esimerkit kertovat monenkirjavista ongelmista. • Kaupunki siirsi koulu- ja vanhainkotiruokailut ateriafirmalle ja luopui toimipaikkakohtaisista keittäjistä. Ruuan laadusta alkoi tulla huomattavasti aiempaa enemmän valituksia. Pidentyneiden kuljetusmatkojen takia lämmin ruoka tuli perille joskus kylmänä, ja toisinpäin. Ruoka myös loppui päivittäin monesta toimipisteestä. • Kunta alkoi hankkia katujen ja viheralueiden kunnossapitoa yksityiseltä yhtiöltä. Odotettua runsaslumisempi talvi nosti ylläpitokulut moninkertaisiksi, koska kalliita lisätilauksia jouduttiin tekemään jatkuvasti. • Kunta sopi vanhuspotilaiden kuntoutuspalveluista yksityisen hoitoyhtiön kanssa. Omaisten mielestä jatkuvasti vaihtuvat hoitajat ja vaihteleva hoidon taso hidastavat toipumista. Kunnan omassa laitoksessa potilaat paranivat nopeammin ja pystyivät palaamaan koteihinsa aiemmin. Päivi Niemi-Laine 2.5.2012

10. Kunnat ovat ottaneet takaisin palvelujaan • Kunta ulkoisti atk- ja palkkakirjanpitopalvelunsa suurelle yksityiselle palveluntuottajalle. Samalla omat mikrotukihenkilöt poistettiin. Nyt tietokonepulmien ratkaiseminen vie viikkoja, laiteasennukset ja palkanmaksutkin tökkivät. Palveluntuottajan ilmeisesti Aasiassa sijaitseva help desk ei aina pysty antamaan neuvoja suomeksi. • Kunta valitsi siivouspalvelut halvimmalta tarjoajalta. Paljastui, että yhtiöllä ei ollut tarpeeksi työntekijöitä kaikkiin kohteisiin, ja tarjouksen mukainen perussiivous oli lähinnä näennäistä siistimistä. Kunta irtisanoi palvelusopimuksen, mutta seuraavankin yrityksen kanssa oli laatupulmia. Yrityksen mukaan kunnan kiinteistöt olivat ilmoitettua heikommassa kunnossa, jolloin siivoamiseen tarvitaan huomattavasti enemmän aikaa. Kiinteistöjen muut huolto- ja remonttipalvelut oli kunnassa ulkoistettu jo muutama vuosi aiemmin. • Kunta tilasi vammaishoitopalvelun yksityiseltä toimijalta. Ensimmäinen vuosi mentiin sovitulla tarjoushinnalla, seuraavana vuonna hoitopäivän hinta olikin jo 237 euroa kalliimpi kuin mitä se olisi ollut kunnan omalla väellä tehtynä. Päivi Niemi-Laine 2.5.2012

11. Pelisäännöt selväksi • On selvitettävä kattavasti yksityisten toimintamuotojen vaikutuksista verovaroin rahoitettuihin palveluihin. Erityisen tärkeää on selvittää valinnanvapaudelle, toiminnan laadulle, resurssienkäytön tehokkuudelle, työntekijöiden työolosuhteille ja yhteiskunnan resurssien oikeudenmukaiselle jaolle aiheutuvat seuraukset. • On selvitettävä ratkaisuja yksityisistä toimintamuodoista johtuviin ongelmiin. Ongelmia ovat mm. laatuongelmat, puutteellinen seuranta ja laadunvalvonta, virheelliset kilpailutavat, korvausmuodot, alihinnoittelu toimintojen myynnissä sekä kansalaisille suunnattu tiedotus vaihtoehdoista ja eri toimintamuotojen laatutasoista. • Selvittää eri tavoista valvoa yksityisyritysten harjoittamaa toimintaa, josta kunnilla on lopullinen vastuu ja jotka rahoitetaan verovaroilla. • Selvitettävä ja luotava pelisäännöt sille, miten voidaan estää verovaroin rahoitettua toimintaa harjoittavien yritysten veronkierto kohtuuttomien sisäisten lainakorkojen avulla emo- ja tytäryhtiöiden välillä. Päivi Niemi-Laine 2.5.2012

12. Pelisäännöt selväksi • On selvitettävä verovaroin rahoitettua toimintaa harjoittavien yritysten voitonjaon rajoittamisesta esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla. Rajoituksesta voisi olla yleinen säännös, esimerkiksi kuntalaissa, ja siihen tulee sisältyä kuntien ja vastuu rajoitussäännön soveltamisesta paikalliset edellytykset huomioiden. • Tarvitaanko uusi yhtiömuoto verovaroin rahoitettua toimintaa harjoittaville yrityksille, joiden tavoitteena ei ole omistajien voittojen maksimointi. On syytä tutkia, miten säätiöiden, järjestöjen ja muiden voittoa tavoittelemattomien yritysten yhteistyömahdollisuuksia kuntien kanssa voidaan parantaa. Päivi Niemi-Laine 2.5.2012