Seija Jalagin Historian laitos, Oulun yliopisto 2007

1. Seija JalaginHistorian laitos,Oulun yliopisto2007 Japanilainen nainen HISTORIA JA NYKYPÄIVÄ

2. Kurssin tavoitteet • Kurssilla perehdytään japanilaisten naisten historiaan ja nykypäivään sekä niiden avulla Japanin kulttuuriin ja yhteiskuntaan sukupuolinäkökulmasta. • Geisha-kuvan takaa, samuraiden naisihanteen ja modernin talousihmeen akselilta löytyy japanilaisen naisen oma tarina. • Muistetaan myös oma paikka: olemme suomalaisia ja länsimaisia tarkastelijoita Kamichika Ichiko (1888–1981)

3. Käytännössä • 18 h luentoja 18.9.–3.10. • Harjoitustyöt ja niiden esittely (alk. vko:lla 40) • jokainen valitsee yhden japanilaisen henkilön, • josta laatii 10 minuutin suullisen esityksen (voi käyttää havaintomateriaaliakin) • ja toimittaa lisäksi kurssin vetäjälle kirjallisen version (noin 3 liuskaa) esitystä edeltävänä päivänä  Henkilöanalyysit ovat ikkuna Japanin historian aikakausiin, ilmiöihin ja tapahtumiin sukupuolikriittisestä näkökulmasta

4. Nainen, naiset vai sukupuoli? • Nainen vai naiset? – Eron problematiikka • Yvonne Hirdman, ruotsal. historioitsija (1988)SUKUPUOLI: ajatuksellisia kuvia ”miehestä” ja ”naisesta”SUKUPUOLIJÄRJESTELMÄ: yhteiskuntaa jäsentävä ja sosiaalisia suhteita jäsentävä prosessia)dikotomia eli erillään pitämisen logiikka b) hierarkia, jossa normina mies ja mieheys

5. Nainen, naiset vai sukupuoli? (2) SUKUPUOLI • Sex / Gender biologinen / sosiaalinen sukupuoli sukupuoli on sosiaalinen konstruktio eli sitä tuotetaan, uusinnetaan, haastetaan ja muokataan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa • Sex/Gender -jaottelun kritiikki:myös biologisella sukupuolella on kulttuurisia ulottuvuuksia

6. Nainen, naiset vai sukupuoli? (3) • Historioitsija Joan W. Scott: Sukupuoli on tietoa erosta. • ”Sukupuoli on sosiaalista suhdetta rakentava elementti, joka perustuu havaittuihin sukupuolten välisiin eroihin, ja sukupuoli on tapa, jolla merkityksellistetään valtasuhteita.” (Gender and the Politics of History 1988, s. 25)

7. Naisen paikka Japanissa Ruth Linhart: • auttaa miehiä säilyttämään taloudenvaatima työkyky • toimia työvoimareservinä • kouluttaa lapset (ja usein myös rahoittaa koulutus) • toimia kuluttajina eli ylläpitää kotimaista kysyntää ja kulutusta  Ryôsai kenbo (1890)’Hyvä vaimo, viisas äiti’

8. Naisen elämän maamerkkejä Japanissa • 50-vuotiaista naisista 98 % on tai on ollut naimisissa • yli 15-vuotiaista 37 % on kotirouvia • lapsia syntyy perheeseen keskimäärin 1,29 (2004) vrt. Suomi 2003: 1,76 http://www.stat.go.jp/English/data/handbook/c02cont.htm#cha2_2

9. Naisen elämän maamerkkejä (2) • Avioitumisikä nousee • Avioerot lisääntyvät http://www.stat.go.jp/English/data/handbook/c02cont.htm#cha2_2

10. Naisen elämän maamerkkejä (3) 25-34-v. japanilaisista naisista (2003) • 96 % on käynyt lukion tai muun keskiasteen koulutuksen (miehistä 92 %) vrt. Suomi: naiset 92 %, miehet 72 % • 54 % korkea-asteen tutkinto (miehistä 49 %) vrt. Suomi: naiset 48 % miehet 32 % • Naiserityiset alat, alemmat tutkinnot

11. Lyhyt tarina: MYTOLOGIAN NAINEN • Auringonjumalatar Amaterasu Ômikami - Japanin alkuperäisen uskonnon shintôn pääjumala - Japanin keisarisuvun ”kantaäiti” • Amaterasu edustaa positiivisia elementtejä: rauhan, järjestyksen ja maanviljelyn jumala

12. VARHAISHISTORIAN NAINEN • Jômôn-kausi (10 500 - 300 eKr.) naista kuvaavat kivi- ja savihahmot saattavat kuvastaa naisen merkittävää, jopa johtavaa asemaa yhteisössä • Yayoi-kausi (300 eKr. - 300 jKr.)riisi-, pronssi- ja rautakulttuuri 200-luvulla keisarinna Himiko liittovaltio Yamatain johdossa • 592 - 770 keisarinnojen aikakausi

13. NAINEN HOVISSA Syksy, vastasit - vastaa myös rakkauteeni; salaa toisilta minussa puhaltavat syksyiset iltatuulet, joskus niiden pureva viima käy sietämättömäksi. (Murasaki Shikibu, Genjin tarina. Kolmas osa. Pilviverho; 1983)

14. Heian-kausi (792 - 1185) • pääkaupungiksi Kioto  hovikulttuurin kukoistus • Murasaki Shikibu: Genji monogatari (suom. Genjin tarina), n. 1019 > hovin naiset alkoivat kirjoittaa runoja ja proosaa • seksuaalinen suvaitsevaisuus • avioliitto ennen kaikkea perheen ja suvun etujen vaalimiseksi (suvunjatkaminen) rakkaus ja halujen tyydyttäminen saattoi siis tapahtua jonkun muun kuin oman puolison kanssa; miehillä oli useita vaimoja ja rakastajattaria

15. Heian-kausi (792 - 1185) / 2 Naisen asema hovipiireissä melko suotuisa • perimysoikeus • avioliittopolitiikka suosi tyttöjä; perhe saattoi nousta sosiaalisesti naittamalla tyttäriä hovin piirissä • toisaalta naiset elivät eristyksissä muusta maailmasta, päivät kuluivat toimettomuudessa • vrt. ns. kansannaiset – Mitä tiedämme heidän elämästään?

16. SOTILAIDEN JAPANISSA (1185 - 1867) • Sotilaiden johtama yhteiskunta oli täysin patriarkaalinen • naisen asema heikkeni koko feodaaliajan • perimysoikeus pois tytöiltä • ie-talouden rakenteet

17. Samuraiden naiset Vaimo asui aina miehensä kodissa; koti oli naisen koko elämänpiiri • tärkein tehtävä lasten synnyttäminen • valvoi palveluskuntaa • huolehti taloudenpidosta • vastasi pikkulasten ja tyttöjen kasvatuksesta

18. Tavallisen kansan nainen • samurailuokan malli ja ihanteet • naisten perinteinen omistusoikeus heikkeni, vaikka naisia oli mm. yritysten johdossa • maataloudessa miehet omistivat maan, naisilla oli vain käyttöoikeus • myös perintöoikeus maahan oli vain miehillä

19. BUDDHALAISUUS JA KUNGFUTSELAISUUS ”Man is pillar and woman is frame; man is wing and woman is body; if the wing is separated from the body, how can it fly?” Nichiren (1222 - 1282), buddhalainen munkki  Kiinasta omaksutut buddhalaisuus ja kungfutselaisuus välittivät luokkiin jaetun ja miesvaltaisen yhteiskunnan mallin

20. BUDDHALAISUUS • mies korkeampi elämänmuoto kuin nainen KUNGFUTSELAISUUS • naisen tuli olla kuuliainen ensin isälleen, sitten aviomiehelleen, vanhimmalle pojalleen ja myös anopilleen  uskonnon ja yhteiskuntafilosofian kautta legitimoitiin miehen ylivalta perheessä ja yhteiskunnassa

21. Avioerotemppeli Kamakurassa