Sirkka-Liisa Pylväs Peruspalvelukeskuksen johtaja PHSotey

1. PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPOLIITTINEN FOORUMI24.4.2008Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen –mitä Kaste-ohjelmalla tavoitellaan Sirkka-Liisa Pylväs Peruspalvelukeskuksen johtaja PHSotey

2. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (KASTE) määritellään lähivuosien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistavoitteet ja keskeisimmät toimenpiteet, joilla ne voidaan saavuttaa Kehittämisohjelma antaa sekä kokonaiskuvan ohjelmakaudella kuntiin suuntautuvasta ohjauksesta, että nostaa esiin ne keskeisimmät toimenpiteet joihin vuosina 2008–2011 suunnataan Stakesin, Kansanterveyslaitoksen, Työterveyslaitoksen ja lääninhallitusten työpanosta ja kehittämistoiminnan resursseja Mikä on kaste?

3. Valmisteltu vuoropuhelussa alueiden kanssa Konkreettiset, mitattavat tavoitteet Toimeenpanosuuntautunut Sisältää sekä hallituksen painotukset että kuvaa kaiken kuntiin suuntautuvan ohjauksen 2008 –2011 Sisältää myös TEO:n ja lääninhallitusten valvontasuunnitelman Stakesin, KTL ja TTL:n aikaisempaa vahvemmin kuntien tukena Ohjaa valtionavustusten suuntaamista ERO AIEMPAAN

4. Tavoitteet, keinot ja välineet TAVOITTEET KEINOT VÄLINEITÄ Osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähentyy Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen Yhteistyö Lainsäädäntö, valvonta Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, erot kaventuvat Henkilöstön osaaminen ja riittävyys Paikallinen kehittämistyö, alueelliset toimenpide suunnitelmat Asiantuntijatuki, hyvät käytännöt, suositukset, ohjeet, oppaat Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot kapenevat Sosiaali- ja terveydenhuollon eheä kokonaisuus ja vaikuttavat toimintamallit Laajat kehittämishankkeet Valtionosuudet, valtionavustukset

5. Valtionavustuksia käytettävissä koko ohjelmakaudella noin 100 milj. euroa Hallinnonalan laitosten asiantuntijapanosta suunnataan kuntin tueksi Hyödynnetään eri kanavista tulevaa kehittämishankerahoitusta Budjettiin sisältyy myös tasokorotusta erikseen mainittuihin asioihin Kehittämisohjelmaan suunnattavat resurssit

6. Nykyinen hakemis- ja myöntämiskäytäntö muutetaan kokonaan – uusi laki voimaan 1.4.2008 Kehittämishankkeiden rahoituksesta neuvotellaan alueellisten kehittämistoiminnan suunnitelmien pohjalta Stm tekee vuosittain n 10 laajaa sopimusta kuntien ja kuntayhtymien kanssa Sopimuksissa määritellään, mihin raha on tarkoitus käyttää, miten sen käyttöä seurataan ja tuloksia arvioidaan Vuosittain käytössä 25 – 30 milj. euroa STM päättää, L-Suomen lääninhallitus hoitaa maksatuksen ja valvonnan Valtionavustusten suuntaaminen käytännössä

7. Kunnat, järjestöt ja muut alueelliset toimijat pystyvät suunnittelemaan laajoja yhteisiä hankkeita Aikaisempi kehittämistyö pystytään ottamaan kivijalaksi ja hyvät käytännöt leviämään Stakes, KTL ja TTL pystyvät tarjoamaan kehittämistyölle asiantuntijatukea Lyhytaikaisista projekteista päästään kohti pysyvää kehittämistyön rakennetta, kunnallinen kehittämistyö vahvistuu Tarkoitus on, että

8. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Lihavia (BMI>30) 25-64 -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Lapsiperheiden pienituloisuusaste Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa tai terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Kasteindikaattorit

9. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä suhteessa ikäryhmään Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24-vuotiaiden osuus ikäluokasta Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18-24-vuotiaiden osuus ikäluokasta Pitkäaikaistyöttömien lukumäärä Pitkäaikaisasunnottomien lukumäärä Osallisuus lisääntyy, syrjäytyminen vähenee

14. Alkoholijuomien kokonaiskulutus Ylipainoisten osuus työikäisistä Tupakoivien 16-18-vuotiaiden osuus ikäluokasta Lapsiperheiden pienituloisuusaste Vanhusten ikävakioitu toimintakyky Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemien ja vakavien tapaturmien määrä Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat

17. Asiakaspalautteessa havaittu tyytyväisyys palveluihin Terveydenhuollon hoitoon pääsyn aikarajojen toteutuminen Vanhuspalvelujen tarpeen arvioinnin aikarajojen toteutuminen Tarpeenmukainen säännöllinen kotihoito yli 75-vuotiaille Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat yli 75-vuotiaat Perusterveydenhuollon lääkäri- ja hammaslääkärivaje Sosiaalityöntekijävaje Alueelliset erot erikoissairaanhoidon vaikuttavuudessa Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot kapenevat

20. Minna Veistilä, aluejaos varajäsen Matti Liukko ja Sirkka-Liisa Pylväs, Väli-Suomen johtoryhmän jäseniä; Arja Narinen, Päivi Hiltunen ja Jaana Simola varajäseniä Minna Veistilä Väli-Suomen johtoryhmän sihteeri Kuntien edustajista nimetty valmistelusta vastaava työryhmä, joka järjestää valmistelua varten seminaariin laajemman työryhmän Kaste Päijät-Hämeessä

21. Etelä-Suomi: lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy, pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen, terveyserojen kaventaminen, päihde- ja mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantaminen, uudenlaiset palvelukokonaisuudet ja kumppanuudet (prosessit, toiminnanohjaus, tuotteistus) Länsi-Suomi: lasten, nuorten ja perheiden palvelut (Remontti-hanke) Väli-Suomi: hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, lasten, nuorten ja perheiden palvelut, ikääntyvien palvelut, palvelurakenteet ja -prosessit Itä- ja Keski-Suomi: hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen / terveyserojen kaventaminen, yhteistoiminta-alueiden pysyvät rakenteet ja prosessit Pohjois-Suomi: osaamisen ja kehittämistoiminnan vahvistaminen, mielenterveys- ja päihdeasiat, lasten ja perheiden tukeminen, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Alueiden painopisteet

22. Ministeriö pyrkii saamaan kokoon n. 10 isoa hankekokonaisuutta. Ministeriönvalmisteluryhmä käy seuraavaksi neuvotteluja painopistealueiden hankeaihioiden jatkovalmistelusta. Sitä varten pitää nopealla aikataululla Kullekin painopistealueelle nimetään yhteyshenkilö, jonka kanssa neuvottelut käydään Vuoden 2008 rahoitusratkaisut 8/2008 ja uudet hankkeet vuoden 2008 loppuun mennessä Kasteen eteneminen