Hallitusohjelma/y lätason tavoitteet:

1. Valtio, kunta ja kuntalainen – liikunnanyhteiset intressit?Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 28.3.2012Johtaja Harri SyväsalmiOpetus- ja kulttuuriministeriö/Liikuntayksikkö

2. Hallitusohjelma/ylätason tavoitteet: Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Hallitus kaventaa tulo-, hyvinvointi- ja terveyseroja. ... panostetaan sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisyyn Hallitus valmistelee laaja-alaisen, köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä vähentävän toimenpideohjelman. Julkisen talouden vakauttaminen Julkisen talouden kestävyyden kannalta ratkaisevaa on se, että mahdollisimman moni työikäinen on työssä. Työurien pidentämiseen tähtäävät toimet kohdistetaan työuran alkuun, keskelle ja loppupäähän. Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen Työelämää kehitetään työssä jaksamisen vahvistamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi.

3. Liikuntapolitiikka Hallitus edistää koko elämänkaaren mittaista liikunnallista elämäntapaa. Tavoitteena on erityisesti liikkujien määrän ja osallisuuden lisääminen. Selvitetään syyt liikunnallisesta elämäntavasta syrjäytymiseen ja luodaan edellytyksiä, joilla liikuntaa voidaan eri väestöryhmissä lisätä. Parannetaan arkiliikunnan mahdollisuuksia yhdyskuntarakennetta kehittämällä ja laajoja käyttäjäryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen esteettömyyttä lisäämällä. Harrastusmahdollisuuksien tasa-arvoon erityisesti lasten ja nuorten osalta kiinnitetään erityistä huomiota. Liikkuva koulu -ohjelmaa jatketaan. Huolehditaan opiskelijaliikunnasta. Työyhteisöliikunnan hyviä käytäntöjä juurrutetaan pysyviksi ja kannustaviksi työelämän toiminnoiksi. Hallitus korostaa suomalaisen liikuntakulttuurin moniarvoisuutta ja keskinäistä kunnioitusta sekä sen roolia maahanmuuttajien kotoutumisessa. Jatketaan maahanmuuttajien kotouttamista liikunnan avulla kehittämisohjelman esityksiä huomioonottaen. Edistetään matalan kynnyksen seuratoiminnan kehittämistä ja toimenpiteitä, joilla seura- ja kansalaistoimintaa voidaan entistä paremmin paikallisesti tukea. Liikuntalain uudistamisella edistetään koko liikuntajärjestelmän rakennemuutosta. Olympiastadionin peruskorjauksen luonne kansallisena hankkeena huomioidaan sen rahoituksessa.

4. Muita kirjauksia hallitusohjelmasta Kulttuuri: Nykyinen rahapelimonopolijärjestelmä säilytetään. Veikkausvoittovarojen käyttöön liittyvä jakosuhdelaki sekä nykyinen tuloutusjärjestelmä säilytetään. Veikkauksen ja sen edunsaajien asema tieteen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön aloilla turvataan. Veikkauksen rahastoa puretaan suunniteltua nopeammin edunsaajien hyväksi. Hyvinvointipolitiikka: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja sisällytetään kaikkien hallinnonalojen ja ministeriöiden toimintaan. Kansalaisia kannustetaan vastuulliseen terveyskäyttäytymiseen hyödyntämällä muun muassa Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tuottamia hyviä käytäntöjä. Käynnistetään poikkihallinnollinen syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävä toimenpideohjelma. Terveyden edistämisen määrärahoja vähennetään 2 milj. euroa.

5. Koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikka • Kaikessa koulutuksessa, tieteessä, kulttuurissa, liikunnassa ja nuorisotyössä on toteutettava yhdenvertaisuusperiaatetta. Palveluiden on oltava tasa-arvoisesti ja tasalaatuisesti kaikkien saatavilla. • Valmistellaan perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon vuonna 2016 tapahtuva uudistaminen vahvistamaan taito- ja taideaineiden opetusta, liikuntaa sekä yhteiskunnallista kasvatusta ja arvokasvatusta ja ympäristökasvatuksen asemaa sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä ja monipuolistamalla kieliohjelmia. • Koulujen liikuntatiloja ja muita tiloja hyödynnetään vapaa-ajan toiminnassa yhteistyössä mm. liikunta-seurojen kanssa. Kansalaisjärjestöille sekä muille yhteiskunnallisille liikkeille luodaan mahdollisuudet esitellä toimintaansa kouluissa. • Vakiinnutetaan koulujen kerhotoiminta, joka yhdessä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa antaa oppilaalle mahdollisuuden harrastuksiin koulupäivän yhteydessä. Lisätään aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjontaa perusopetuksen 1-2 luokan oppilaille sekä erityistä tukea tarvitseville.

6. . Liikennepolitiikka: Kehitetään määrätietoisesti pyörä- ja kävelytieverkostoa ja edistetään kävely- ja pyöräilystrategian toimenpiteitä. Työ- ja elinkeinopolitiikka Työkyvyttömyys on merkittävin työuraa lyhentävä tekijä. Työkyvyttömyyden syiden torjuntaan ja ammattitaidon kehittämiseen läpi koko työuran kiinnitetään erityistä huomiota. Yleisimmät työkyvyttömyyden syyt Suomessa ovat mielenterveyden häiriöt, liikuntaelinsairaudet ja sydän- ja verisuonitaudit.

7. LIIKUNTAPOLITIIKAN YHTEISKUNNALLISEN VAIKUTTAVUUDEN TAVOITTEET - Talousarvioesitys 2012/TTS 2013-2016 Tavoitteena liikunnan edistäminen ja tämän myötä väestön hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen. Liikunnan edistämisessä huomioidaan läpileikkaavasti liikunnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvonäkökulmat, erityistä tukea liikunnan parissa tarvitsevien henkilöiden tarpeet sekä urheilun integriteetti. Liikunta on yhdenvertaisesti saavutettavissa Liikunnallinen elämäntapa yleistyy Liikunnan kansalaistoiminta lisää väestön osallistumista ja vahvistaa osallisuutta Eettinen ja yhteiskuntavastuullinen huippu-urheilutoiminta kasvattaa liikunnasta kiinnostuneiden määrää

8. OKM TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2016 • Liikunnan kansalaistoiminta lisää väestön osallistumista javahvistaa osallisuutta • Perussuunnitelma ja kehysehdotukset • Tukemalla liikunnan kansalaistoiminnan osaamisen ja ammattimaisuuden kehittämistä sekä toimintatapojen uudistumista varmistetaan kansalaistoiminnan houkuttelevuus kaikilla toiminnan tasoilla. Kansalaistoiminnan tukemisessa huomioidaan liikunnan harrastusmahdollisuuksien yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Vaikutetaan liikunnan kansalaistoiminnan edellytysten ja urheilun eettisen pohjan vahvistamiseen EU:n ja kansainvälisen liikuntayhteistyön kautta. Toimitaan suomalaisen liikuntakulttuurin erityispiirteiden säilyttämiseksi. • Liikuntalain uudistamisen yhteydessä selvitetään mahdollisuus kohdentaa valtionosuuksia paikallisen seuratoiminnan tukemiseen. • Toteutetaan liikuntajärjestöjen avustusjärjestelmän uudistus. • Tuetaan liikuntajärjestöjen suoria kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia ja kansainvälisiä luottamustehtäviä.

10. Valtion liikuntabudjetista kuntatasolle ohjataan noin kolmannes Valtionosuus 12 €/asukas Valtionavustukset liikuntapaikkarakentamiseen (28 m€) Hankeavustukset terveyttä edistävään liikuntaan, maahanmuuttajien liikunnan edistämiseen, lasten ja nuorten liikuntaan jne. Vuonna 2010 kuntien liikuntatoimen käyttökustannukset olivat 574,6 miljoonaa euroa. Valtionosuudet kattoivat kuntien liikuntatoimen käyttökustannuksista n. 3,3 prosenttia. • Liikuntalaki 1054/1998, 2 §: Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät.

12. Jos valtionosuus kattaa kuntien liikuntatoimen käyttökustannuksista 3 prosenttia, mikä sen merkitys kunnille on? • Asiaa kysyttiin kuntien peruspalveluiden arvioinnissa 2011. • Raportin kirjoittaminen on kesken. Kyselyyn vastasi yhteensä 281 kuntaa eli vastausprosentti oli 87,8 %.

15. Mistä liikuntapalveluista on jouduttu karsimaan? • 38 % liikuntapaikkojen kunnossapidosta • 26,6 % ohjattu liikuntatoiminta

16. Jos valtionosuutta ei olisi, mistä tehtävistä kunta vähentäisi resursseja? • Vähentäisi alueellisen ja paikallisen yhteistyön kehittämistä (ensimmäisenä 29,2 %), vähentäisi kansalaistoiminnan kehittämistä (viimeisenä 26,3 %)

17. Jos kuntien liikuntatoimintaan osoitettava valtionosuus kohdennettaisiin liikuntalaissa nykyistä voimakkaammin kunnan alueella tapahtuvan yleishyödyllisen toiminnan tukemiseen/ edistämiseen, miten se vaikuttaisi kuntanne alueella? Kunnan osoittama seurojen ja muiden liikuntatoimintaa järjestävien taloudellinen tuki: Kpl % Kasvaisi 104 38,4 Vähenisi 43 15,9 Pysyisi samana 89 32,8 En osaa sanoa 35 12,9 Yhteensä 271 100,0

18. Uudistus vaikeuttaisi oleellisesti muuta kunnan vastuulla olevaa liikuntatoiminnan järjestämistä Kpl % Kyllä 73 27,1 Ei 106 39,4 En osaa sanoa 90 33,5 YHTEENSÄ 269 100,0

19. Valtakunnallinen seuratuki • Seuratoiminnan kehittämishankkeessa on tuettu päätoimistenpalkkaamista sekä aikuisten liikunnan ja lasten ja nuorten liikunnan kehittämistä urheilu‐ ja liikuntaseuroissa. Vuosina 2008‐2011 hankkeeseen on myönnetty valtionavustusta 7,3 miljoonaa euroa. • Tukea on suunnattu päätoimisen työntekijän palkkaamiseen noin 300 seuralle. Kehittämistukea lasten ja nuorten ja aikuisliikunnan kehittämiseen on myönnetty yli 1 500 hankkeelle. Pääviesti seuratuen väliarvioinnista on positiivinen.

23. Muutamia kehityskulkuja kuntien liikuntatoimesta Erityisliikunta • Valtion liikuntaneuvoston toteuttaman liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arvioinnin (2011:3) mukaan erityisliikunnan asema on paranemassa kunnissa. Arvioinnin mukaan liikunnan ohjaajat verkostoituvat aiempaa tehokkaammin mm. sosiaali- ja terveyssektorin toimijoiden ja järjestöjen kanssa. • SILTI: Kaksi kolmasosaa erityisliikuntajärjestöistä pitää kuitenkin kuntien erityisryhmille tarjoamaa liikkumismahdollisuuksien määrää yhä liian vähäisenä.

24. Muutamia kehityskulkuja Ikäihmiset: • Ikäihmisten ohjattua liikuntaa järjestetään lähes kaikissa kunnissa, mutta liikuntatoimen peruspalvelujen arvioinnin 2008 mukaan yli puolet kyselyyn vastanneista viranhaltijoista arvioi, ettei tarjonta ole riittävää. • Kuljetuspalvelujen ja avustajien saatavuus oli arvioinnin mukaan heikosti huomioitu ikäihmisten liikuntapalveluissa, tämä osaltaan voi rajoittaa toimintakyvyltään heikentyneiden liikunnan harrastamisen saavutettavuutta.

25. Muutamia kehityskulkuja Liikuntapaikat: • Liikuntapaikkojen osalta tilanne on määrällisesti suhteellisen hyvä. Liikuntapaikkoja on kaikkiaan yli 29 000, joista noin 70 prosenttia on kuntien omistamia, ylläpitämiä ja hoitamia. • Käytetyimmät liikuntapaikat ovat Jyväskylän yliopistossa valmisteilla olevan tutkimuksen mukaan kevyen liikenteen väylät ja maastoliikuntapaikat, kuten kuntoradat. Sisäliikuntatiloista käytetyimpiä ovat pääosin yksityiset kuntokeskukset sekä uimahallit. Liikuntapaikkapalvelut ja kansalaisten tasa-arvo –tutkimus • Sisäliikuntapaikat ovat nuorten, suurissa kaupungeissa asuvien, hyvin koulutettujen ja liikunnallisesti aktiivisten suosimia liikuntaympäristöjä. (Finriski 2007)

26. Parantamisen varaa • Vain alle puolet kunnista oli käsitellyt liikunnan edistämistä kuntastrategiassaan. • Suurin osa kunnista ei kerää asiakaspalautetta liikuntapaikoista. • Kuntien liikuntatoimessa kaikkien kuntalaisten liikunta-aktiivisuutta ei seurattu lainkaan 69 %:ssa kunnista.

27. Valtion tuottamien ohjeistusten hyödyntäminen kuntien toiminnassa on hyvin vähäistä • Valtioneuvoston periaatepäätöstä terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista ei ollut käsitelty luottamushenkilöhallinnossa lainkaan 63 %:ssa kunnista. • Valtioneuvoston periaatepäätöstä liikunnan edistämisen linjoista ei ollut käsitelty luottamus henkilöhallinnossa lainkaan 52 %:ssa kunnista.

28. Liikunnan edistämistä ei ole lainsäädännöllä tiukasti määritelty. Vähäisen sääntelyn seurauksena kuntien väliset erot terveyttä edistävien liikuntapalveluiden tason sekä sisällön osalta ovat suuret. • Terveysliikunnan edistäminen nähtiin haastatteluissa valistuneiden kuntien ja uudistushakuisten liikuntatoimijoiden ajamana asiana. • Liikunnan edistämisen tueksi kuntien liikuntapalveluista vastaavat viranhaltijat kaipaavat lisätietoa: • Kuntien liikunnan edistämiseen suuntaamien toimenpiteiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointimenetelmistä (mittareista) • Liikunnan edistämisen kustannusvaikutuksista mm. kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden menoihin

29. Muutamia kehityskulkuja • Paikallisen tason liikunnan edistämistä koskeva tietopohja on hajanainen ja että asiakkaiden tyytyväisyyteen liikuntapaikkoihin ja liikuntapalveluihin kiinnitetään hyvin vähän huomiota. • Valtion liikuntaneuvoston liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arviointi 2011

30. Vastaus tietopohjan vahvistamiseen Peruspalvelujen arvioinnille ohjelma 2012–2015: • Peruspalvelujen arvioinnin asemaa liikuntapolitiikan tiedolla johtamisen työkaluna vahvistetaan, jotta sen avulla voidaan havaita toteutettavan politiikan, määriteltyjen strategioiden tai lainsäädännön muutostarpeita. • Peruspalvelujen arvioinnille on luotu viidelle vuodelle sijoittuva arviointiohjelma, jossa kullekin vuodelle on etukäteen määritelty arviointikohteet valmiiksi. Ko. ohjelma on tarkoitus toistaa, jotta päätöksenteossa tarvittavaa trenditietoa olisi käytettävissä nykyistä enemmän. • Vuosien 2012, 2013, 2014 ja 2015 aikana arviointikohteet ovat: • liikuntapalveluiden toiminnallinen saavutettavuus, • liikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus, • liikuntapaikkojen saavutettavuus käyttövuoro- ja käyttömaksupolitiikan kannalta sekä • liikuntapalveluiden ja liikuntapaikkojen laadullinen saavutettavuus.

31. Vastaus tietopohjan vahvistamiseenTedBM liikunnan tiedonkeruu/ Kierros 2 • Valmisteluryhmä käy läpi tiedonkeruulomakkeen toimivuuden ja edelliskerralla havaitut ongelmat • Tiedonkeruu kentälle huhtikuussa • Kunta-aineisto kesäkuun loppuun mennessä • LIPAS-aineisto haetaan elokuussa • Raportti syksyllä

33. Lasten ja nuorten tyttöjen ja poikien liikunta eri maissa Vähintään tunnin päivässä liikuntaa harrastavien 11—15-vuotiaiden tyttöjen ja poikien osuudet (%) Pojat Tytöt 11-vuotiaat % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 % 37 48 Suomi 36 26 Kanada 26 USA 33 22 28 Muut Pohjoismaat 21 Eurooppa 29 13-vuotiaat Drop out! 35 21 USA 31 16 Kanada ? 24 15 Suomi 15 Muut Pohjoismaat 21 25 14 Eurooppa 15-vuotiaat 14 34 USA 27 13 Kanada 11 15 Muut Pohjoismaat 20 11 Eurooppa 15 9 Suomi % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 WHO-Koululaistutkimus 2005—2006 (JY)

34. Tukiviidakko lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen • ELY-keskusten lasten ja nuorten liikunnan kehittämismäärärahat, • 3.–9.-luokkalaisille suunnattu kerhotoiminnan tuki, • Valtakunnallinen seuratoiminnan kehittämistuki, • Liikkuva koulu –hanketuki • Opetushallituksen myöntämät tuet 1.–2.-luokkalaisten iltapäivä- ja kerhotoimintaan. • Erillisten tukimuotojen lisäksi lasten ja nuorten liikunta muodostaa 50 prosenttia lajiliittojen vuosittaisten valtionavustusten tulosperusteista. • Monipolvisesta tukiviidakosta huolimatta selvityksestä käy ilmi, ettei merkittäviä muutoksia lasten ja nuorten harrasteliikunnan edistämisessä ole saavutettu 2000-luvulla. Viimeisimmän Kansallisen liikuntatutkimuksen (2009–2010, Lapset ja nuoret) mukaan 15–18-vuotiden harrastaminen urheiluseuroissa on jopa hieman vähentynyt.

35. Selvityksen keskeiset viestit • KOKONAISKUVA VALTIONHALLINNON TOIMENPITEILLE • Selkeämpi tavoitteenasettelu? • Päällekkäisten tukirakenteiden purkaminen • Tarkoituksenmukainen työnjako eri toimijoiden välille. • PROJEKTIMAAILMASTA KOHTI PYSYVÄMPIÄ RATKAISUJA • Miten päästään nykyisestä lyhytkestoisesta hanke- ja projektimaailmasta pysyvämpiin ratkaisuihin, joilla varmistetaan myös hyvien toimintamallien juurruttaminen ja jatkuvuus? • ARVIOINTI, SEURANTA – NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTAKULTTUURI • Käsillä oleva selvitys nostaa esille, että lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeiden etenemistä ja varsinaisia tuloksia ei moniltakaan osin ole arvioitu ja dokumentoitu riittävästi. • MITÄ TEHDÄÄN VÄHÄN LIIKKUVILLE? • Mitä suuremmaksi huonokuntoisen väestön osuus kasvaa, sitä enemmän tarvitaan julkisen sektorin ja lisääntyvästi myös liikuntajärjestöjen poikkihallinnollista yhteistyötä niin toiminnan kuin resursoinnin tasolla.