200 likes | 421 Views
Kuntatalo, Helsinki 6.5.2011 Koulutusalajohtaja Eeva Mäihäniemi laatujohtaja Ritva Korte. Tampereen ammattiopisto – Suomen Julkisen sektorin paras käytäntö. 1. Tuotantojohtaja Jorma Suonio. 2. II asteen koulutuksen hallinto- ja palveluyksikkö. Tampereen ammattiopisto
E N D
Kuntatalo, Helsinki 6.5.2011 Koulutusalajohtaja Eeva Mäihäniemi laatujohtaja Ritva Korte Tampereen ammattiopisto – Suomen Julkisen sektorin paras käytäntö 1
Tuotantojohtaja Jorma Suonio 2 II asteen koulutuksen hallinto- ja palveluyksikkö Tampereen ammattiopisto Ammatillisen koulutuksen johtaja Teppo Tapani (~ 10 000) Tampereen Lukiot Lukiokoulutuksen johtaja valinta käynnissä (~ 5 000) Tampereen lyseon lukio (545) Tekniikka (1324) Koulutusalajohtaja Lehtonen Kaarilan lukio (353) Palvelut ja liiketalous (1280) Koulutusalajohtaja Mäihäniemi Tamp. klassillinen lukio (342) Tammerkosken lukio (353) Sosiaali- ja terveysala (523) Liikenne ja metsä (462) Koulutusalajohtaja Koskinen Hatanpään lukio (347) Sammon keskuslukio (967) Maahanmuuttajakoulutus (200) Koulutusalajohtaja Aleksovski Hervannan lukio (333) Ammatillinen aikuiskoulutus (525 + 5775) Aikuiskoulutusjohtaja Hanninen Aikuislukio (645 + 1152)
Tampereen ammattiopisto lyhyesti 4290 opiskelijaa (järjestämislupa) + n. 6300 aikuisopiskelijaa noin 600 opiskelijaa suorittaa yhdistelmätutkintoa Henkilöstöä 660, joista opettajia 447 22 perustutkintoa, 21 ammattitutkintoa, 12 erikoisammattitutkintoa Kokonaisbudjetti n. 50 milj. € (tuotantopalvelusopimus n. 43 milj.€) Hankeyhteistyötä 7,3 miljoonalla eurolla yhdessä muiden koulutustoimijoiden kanssa Yritysyhteistyötä satojen yritysten kanssa työssäoppimisen, hankkeiden ja neuvottelukuntien kautta Korkeakouluyhteistyötä mm. TAMK:n ja TTY:n kanssa useilla koulutusaloilla Kansainvälistä yhteistyötä opiskelijoiden ja opettajien vaihtojaksoilla, asiantuntijavierailuilla 20 eri maahan, maahanmuuttajaopiskelijoita yli 20 eri maasta 3
Tampereen ammattiopiston erityiset koulutustehtävät: Maahanmuuttajille järjestettävä ammatillisen peruskoulutukseen valmistava koulutus Työnjohtajakoulutuskokeilu yhteistyössä PIRKOn kanssa ( 31.12.2012) Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus ”Ammattistartti” Yhteistyövelvoite metsäkonealan koulutuksen järjestämisessä Kuorma- ja linja-autonkuljettajien perustason ammattipätevyyskoulutusta antava koulutuskeskus Aikuiskoulutuksen työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä 4
Tampereen ammattiopiston haasteita: Ammattiopistostrategia (KESU) ”Ministeriö suosittaa lisäksi, että myöhemmässä vaiheessa selvitetään mahdollisuudet em. koulutuksen järjestäjien osalta koota ammatillista koulutusta laajempaan yhtenäiseen järjestäjäorganisaatioon.” (OPM:n kirje 2.4.2009) Hakijamäärät / aloituspaikat Keväällä 2011 ensisijaisia hakijoita 2,13/aloituspaikka opiskelijoista 75 % tulee sisään yli 7 keskiarvolla, 22% vähintään 8 keskiarvolla Nuorista opiskelijoista 65 % tulee Tampereelta, 95% Tampereelta ja ympäristökunnista (v.2011) 5
Hakijakertoimet (1. sijatoive) yhteishaku 2011 Hiusalan pt (pk) 9,63 Kauneudenhoitoalan pt (yo) 7,20 Audiovisuaalisen viestinnän pt (pk) 7,15 Tekstiili- ja vaatetusalan pt (yo) 5,07 Hotelli-, ravintola- ja cateringalan pt (yo) 3,88 Liiketalouden pt (yo) 3,06 Sosiaali- ja terveysalan pt (yo) 2,92 Tieto- ja viestintäalan pt (pk) 2,92 Lentokoneasennuksen pt (pk) 2,73 Kone- ja metallialan pt sekä lukio (pk) 0,25 Kone- ja metallialan pt (yo) 0,39 Kone- ja metallialan pt (pk) 0,65 6
Tampereen ammattiopiston haasteita: Uuden opetussuunnitelman toteuttaminen Täydennyskoulutuksen ja mm. työelämäjaksojen turvaaminen jatkossa Henkilöstön rekrytointi / eläköityminen (56 v. tai vanhempia 123 henkilöä) Investointien ja kunnossapidon haasteet nykyisessä taloustilanteessa priorisointi Kansainvälisyys 7
Tampereen ammattiopiston haasteita: Opiskelijamäärän kehitys 1.1.2005 3560 1.8.2006 3734 1.1.2008 3864 2.7.2008 3954 12.12.2008 3984 1.8.2009 4020 1.1.2010 4070 21.6.2010 4240 1.1.2011 4290 Koulutuspaikkoja suunnattu viime vuosina seuraaville aloille: sosiaali- ja terveysala, tekniikka, liiketalous, maahanmuuttajakoulutus, työnjohtokoulutus 8
CAF – itsearviointiväline tutuksi CASE: Tampereen ammattiopisto – miten me teimme sen?
vuonna 2000 Tampereen ammattiopistoperustettiin ja laatutyö käynnistettiin vuodesta 2002 ESR –projekti pohjautuen ISO – laatujärjestelmään laatukäsikirja – päivitetty v 2006 prosessikuvaukset (noin 30) – osa päivitetty johdon katselmus v 2006 Laatupalkintokilpailuihin osallistuminen (EFQM) TAO v 2001 (oppimisen ja opetuksen kehittäminen) - kunniamaininta TAOH v 2005 (erilainen oppija) – OPMn auditointi TAOT v 2008 (työpaikalla tapahtuva oppiminen) - OPMn auditointi Laadun kehittämistyöryhmä 5.11.2008 pj kehityspäällikkö, eri koulutusalojen edustus Tampereen ammattiopistoon perustettiin Laatu- ja arviointiyksikkö 1.6.2009 (laatujohtaja ja kolme suunnittelijaa) CAF
Tampereen kaupungin toisen asteen koulutuksen Laatu- ja arviointiyksikön tehtävänä on huolehtia • arviointi- ja tilastotiedon tuottamisesta ja • tiedon hyödyntämisen kehittämisestä toiminnan ohjauksessa • toisen asteen koulutuksen laatujärjestelmän kehittämisestä ja ylläpidosta sekä • strategiatyöstä • Laatutyön tavoitteena on • tukea mission, vision ja strategioiden toteutumista, toiminnan kehittymistä ja oppimistulosten jatkuvaa paranemista • tukea asiakasvaatimusten täyttämistä ja organisaation tehokkuuden parantamista • kehittää sisäisiin ja ulkoisiin arviointeihin liittyvää osaamista ja valmiuksia sekä varmistaa niiden tulosten hyödyntämistä • viestiä toiminnan laadusta omalle henkilöstölle ja opiskelijoille ja yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille, mukaan lukien Tampereen ammattiopistoon hakeutuvat opiskelijat • kehittää laatukulttuuriin ja laatuun liittyvää osaamista
JOHDON SITOUTUMINEN • Uusi organisaatio – Laatu- ja arviointiyksikön perustaminen 1.6.2009 • Laajan johtoryhmän koulutus Tervaniemessä toukokuussa 2009 • Mikä on CAF • SWOT – luominen • Tulevaisuusanalyysien luonti • Alustava suunnitelma laatutyön kehittämisestä aikatauluineen • Johtajien haastattelut – yhteinen näkemys • Mikä on asenne laatutyöhön asteikolla 1 – 5 • Mitä kokee tärkeimmäksi laatutyön kehittämisessä • Laadun ohjausryhmän perustaminen • Ammatillisen koulutuksen johtaja ja tuotantojohtaja johtokunnan pj, oppilaskunnan edustaja, yritys – ja julkisen sektorin edustaja, naapurikoulun johto • Jatkuva tiedottaminen, missä mennään • ”hintalappu” – mitä mikin maksaa (opettajien työtunnit) = ehdoton edellytys onnistumiselle
Laatu- ja arviointiyksikköLAY • Muutto uusiin tiloihin Sammonkadulle • Hitsautuminen yhteen • Toimenkuvien selkeyttäminen • Osaamiskartoitukset • Kehityskeskustelut • Tuloskortit • Toiminnan vuosikello • Laatutyö • Tietotuotanto • Säännölliset omat kokoontumiset – muistiot • Kokousajat – asioiden eteenpäinvienti • Laaja johtoryhmä • Toisen asteen johtokunta • Osaamis- ja elinkeinolautakunta Toiminnan selkeyttäminen
Laatukäsikirjanalkuvalmistelu • Ammatillisen koulutuksen johtajan kanssa yhteissuunnittelu • 9 työryhmää • 9 puheenjohtajaa - nimeäminen • kussakin ryhmässä 4-7 jäsentä = muutosagentit • Yksiköt valitsivat ryhmän jäsenet • annetun listauksen mukaan (henkilöstömäärät pohjana) • opettajat, tukihenkilöstö ja hallintopalvelut sekä oppilaskunta • LAY asetti esitetyt henkilöt ryhmiin • Aikataulutus ryhmien kokoontumiselle • 3 * 3 t – kerran kuukaudessa – ohjaus mukana • lisäaikaa varattiin ryhmien omille kokoontumisille • työryhmien tuotos valmiina ad 15.12.2009 • Työryhmien koulutus 9.9.2009 • Johanna Nurmi, VM • Riitta Juusenaho, Tampereen kaupunki • Leena Viitasaari, Tampereen kaupunki • LAYn oma väki • CAF – yhteinen arviointimalli kaikille • Tilavaraukset • INTRAssa kokousmuistiot ja ryhmien tuotokset näkyvillä reaaliajassa = vastuunjakojen ja aikataulun selkeys = tukitoimenpiteiden luonti
Laatukäsikirjantekeminen- kokemukset • Me tehdään tärkeää työtä !!! • Mutta miten ihmeessä tämä CAFin ohje on sovellettavissa meille? • Johtajuus – onko se näin monimutkainen ilmiö? • Strategia ja toiminnan suunnittelu – ”luulin, että meidän yksikkö voi tehdä vain perustyötä – onko täällä näin monta porrasta ohjaamassa sitä? • Kuka/ketkä ovat asiakkaita? • Kuka on kumppani ja sidosryhmä? • Mitkä ovat meidän keskeiset suorituskykymittarimme?? • Entä yhteiskunnalliset ja asiakkuustulokset??? • Ei näistä ole ennen puhuttu • Puheenjohtajasta riippui paljon, kuinka toiminta eteni (miten laittoi ryhmäläiset töihin ja kuinka paljon antoi jonkun ”häiriköidä”) • Yksi ryhmä oli valmis jo kahden istunnon jälkeen • Jotkut ryhmät kirjoittivat kaiken itse (paitsi muistion) – joidenkin työtä piti avittaa kirjoittamalla keskustelusta pohjat Ohjaus erittäin tärkeää
Työryhmien työn valmistuttua ------mitä sitten? • LAY huolehti stilisoinnista tammikuun aikana • 16.2.2010 oli laajan johtoryhmän ja oppilaskunnan edustajien yhteiskäsittely hotelli URKU – Kangasalalla • jokaisessa ryhmässä oli opiskelijaedustus – ryhditti toimintaa kovasti • LAY teki tarvittavat korjaukset ja • koko TAOn henkilöstöllä oli mahdollisuus kommentoida Laatukäsikirjaa ZEF – arviointikoneella • LAY teki tarvittavat korjaukset mm. huolehti kielenhuollosta • Yhteiskäsittely ammatillisen johtajan kanssa 17.3 • painatus TAOn omassa kirjapainossa (600 kpl) • jaetaan jokaiselle henkilöstöön kuuluvalle – LAY mukana mahdollisuuksien mukaan yksikkökokouksissa • jatkossa sähköisessä muodossa INTRAssa • tulosten osalta päivitys vuosittain (LAY) • JULKISTAMISTILAISUUS 30.3.2010 • Työryhmän jäsenet • Laaja johtoryhmä • Toisen asteen johtokunta = tärkeää yhteen sovittaa tuotetut tekstit = tärkeää saada kokonaisuus näkyviin ja sille laajan johtoryhmän hyväksyntä = tärkeää antaa koko henkilöstölle mahdollisuus kommentoida tuotosta = tärkeää juhlia, kun jotain tärkeää on saatu aikaan!
VERKOSTOTMiten laatutyön tulee näkyä ulos- ja sisälle päin? • Laatukeskuksen jäsenyys • Osallistuminen kansallisesti • Pirkanmaan laatuverkoston toiminta (Kimmo Turpeinen) • Pirkanmaan alueellisen laatuverkosto (Päivi Juurinen) • OPHn valtakunnalliseen laatuverkosto (Leena Koski) • Yhteistyö Pirkanmaan koulutuskonsernin kanssa laatutyössä • Kv – yhteistyö • OPH Peer Rewiev – hanke: Italia, Hollanti, Itävalta ja Suomi (TAO ja KEUDA) – Kari Rantalainen • Asiantuntijavaihto Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian kautta Muncheniin teemana: Laatujohtamisen liittäminen johtamiseen ja strategiatasolle 25.4 – 1.5.2010 – Ritva Korte • TAOn tasolla • laatutyön palautejärjestelmien systemaattisuus kaikissa laajennetun johtoryhmän kokouksissa • Kehittämispäivien ”vakio”teemana on laatu • Toisen asteen johtokunnassa etenemisen käsittely Laatutyö tarvitsee verkostoja, joista ammentaa lisävoimaa ja kehittämisnäkökulmia Laatutyön on uskallettava puuttua epäkohtiin Mikään ei mene kerralla läpi! Aina on toistettava ja tarvittaessa saatava lisävoimaa korkeammalta johdolta – mitään ei saa jättää puolitiehen
TAOn yksiköiden itsearvioinnit ja vertaisarvioinnit • Itsearviointikoulutus yksiköittäin 16.8 – 2.9.2010 • yksi 3 tunnin koulutus • Koulutettavina: yksikön johtaja, päälliköt ja 4-5 yksikön valitsemaa jäsentä, yhteensä TAOsta ~100 hlöä • syksyn 2010 aikana kaikki yksiköt suorittavat itsearvioinnin • kehittämiskohteet ja vahvuudet • yksiköt laativat oman kehittämissuunnitelman • kehittämiskohde/tavoite/toimenpide,/mittari/vastuuhenkilö/aikataulu • keväällä 2011 alkaa vertaisarviointikoulutus • vertaisarviontien toteutus tapahtuu 2011 – 2012 -------------------------------------------------------------------- • Hankerahoituksella vertaisarviointipilotti (TAO, PIRKO, Tavastia ja Valkeakoski) Tavoitteena oman toiminnan kehittämisen rinnalla on Laatupalkintokilpailun voittaminen ja tulosrahoituksen kasvattaminen Kun Laatukäsikirja on saatu valmiiksi - työ vasta alkaa Itsearviointi on vertaisarvioinnin pohja Vertaisarvioinnilla yhtenäistetään toimintamalleja Laatupalkintokilpailun voitto on vahva tavoite
Haasteet nyt ja tulevaisuudessa • Tampereen kaupungin omat henkilöstökoulutukset – info • Ulkopuolisille tahoille toteutetut/toteutettavat koulutukset • CAF osaamispääoman lisääminen TAOssa ja lukioissa • PEF koulutuksen lanseeraus Suomeen – yhteistyö VMn kanssa • TAOn toimintajärjestelmän (tiedot yhdessä paikkaa) kehittäminen • Tiivis yhteistyö TAOn johtoryhmätasolla • Verkostojen lisääminen ja vakiinnuttaminen CAF itsearviointimallin tuotteistaminen ja levittäminen CAF ja PEF osaamisen levittäminen TAOssa – kouluttajat TAOn omien palautejärjestelmien kehittäminen (johtoryhmäyhteistyö)
KIITOSRitva Kortelaatujohtajaritva.korte@tampere.fi050 320 9240