70 likes | 208 Views
EU:n kestävän kaupunkikehityksen työkalun (RFSC) Kestävän kehityksen mittaaminen – Lahden kokemuksia ja näkemyksiä Kari Porra, ympäristöjohtaja LSYP, Lahden kaupunki. Lahdella on kokemusta kestävän kehityksen mittaamisesta. Lahden paikallisagendatyö 1990-luvulla
E N D
EU:n kestävän kaupunkikehityksen työkalun (RFSC) Kestävän kehityksen mittaaminen – Lahden kokemuksia ja näkemyksiä Kari Porra, ympäristöjohtajaLSYP, Lahden kaupunki
Lahdella on kokemusta kestävän kehityksen mittaamisesta • Lahden paikallisagendatyö 1990-luvulla • antoi alkusysäyksen kaupungin kestävän kehityksen työlle ja myös siihen liittyvään mittaamisen • taustalla olivat YK:n Rion kokouksen Agenda 21 -ohjelma ja Aalborgin julistus • Lahden ympäristöfoorumi perustettiin vuonna 1993 ja sen yhteydessä laadittiin kaupungin ensimmäiset ympäristöindikaattoriselvitykset vuonna 1995 • kaupunginhallitus hyväksyi vuonna 1996 Lahden kestävän kehityksen toimintaohjelman visioineen ja tavoitteineen, sisältäen seurannan • Kestävän kehityksen hankkeet 2000-luvun alkupuolella • vuosille 2000–2003 ajoittunut Vellamoinen 21 -hanke ja vuosina 2003–2008 toteutettu Vanamo-hanke olivat seudullisia kestävän kehityksen hankkeita • Vellamoinen 21 keräsi vuonna 1999 kestävän kehityksen indikaattoritietoja ja julkaisi vuonna 2003 indikaattoriselvityksen • Vanamo-hankkeessa tehtiin kaksi kestävän kehityksen indikaattoriraporttia vuosina 2006 ja 2008
Kestävää kehitystä mitataan Lahdessa nykyisin laaja-alaisesti • Aalborgin sitoumus • kaupunginvaltuusto allekirjoitti sitoumuksen vuonna 2007 • peruskartoitus Lahden kestävän kehityksen tilasta valmistui 2009 ja • tavoitteet, toimenpiteet ja niiden mittarit määriteltiin vuonna 2010 julkaistussa Lahden kestävän kehityksen ohjelmassa • Ympäristöraportit ja -katsaukset • vuodesta 2002 alkaen neljän vuoden välein ilmestynyt Lahden kaupungin ympäristön tilaa esittelevä ympäristöraportti • vuodesta 2003 alkaen vuosittain ilmestynyt ympäristökatsaus (2008 alkaen mukana Lahden lisäksi Hollola ja Nastola) • Hyvinvointikertomus • Lahden kaupungin sosiaaliseen kestävyyden mittareihin painottava raportti on julkaistu vuodesta 2008 lähtien • Ympäristötiedot kaupungin tilinpäätöksessä • ympäristönsuojelukustannuksia on seurattu jo 2000-luvun alusta lähtien • kaupungin tilinpäätökseen mukaan vuodesta 2008 alkaen • Talouden seurantaluvut, työttömyys, asumisväljyys, liikennetietoja
Lahden kokemuksia ja näkemyksiä RFSC:stä • RFSC voisi olla hyödyllinen väline kestävän kehityksen kansainvälisessä vertailussa ja eurooppalaisten ympäristökaupunkien yhteistyössä • mutta miten varmistetaan, että kaupunkien avainindikaattoritiedot on keskenään vertailukelpoisia • miten voidaan taata yhtenäiset menettelytavat ja periaatteet avainindikaattoreiden tietojen keräämiseen • RFSC ei ole välttämättä joustava tuodakseen tarpeeksi lisäarvoa Lahden kaupungin strategisen johtamisen arviointiin • Lahdessa RFSC:stä voisi kehittyä strategia-, politiikka-, ohjelma- tai hanketyötä tukeva arvioinnin apuväline • keskeisten kaupunginvaltuuston päätösten kestävyyden mittaamisessa • erilaisten päätösten arviointi samasta lähtökohdasta • mutta toimiiko RFSC tällaisena helppokäyttöisenä päätöksenteon vaikutusten arviointivälineenä • Vielä hankaluuksia sisään kirjautua, siksi ei käyttökokemuksia • Liikaa mitattavia muuttujia • Suomenkielisen aineiston viivästyminen estänyt kokeilun laajentamisen
Lahden kokemuksia ja näkemyksiä kestävän kehityksen mittaamisesta • Indikaattorien tietojen saaminen voi olla hankalaa erityisesti seudullisessa tarkastelussa • Miten indikaattoritiedot ja -tulokset siirtyvät tavoitteenasetteluun? • Kestävän kehityksen indikaattoreita on paljon ja uusia tulee koko ajan • Indikaattorien päivittäminen • Onnistuuko olennaisimpiin indikaattoreihin keskittyminen • Usein mitataan mittaamisen ilosta • Kuvaako indikaattori kohdettaan? Mitataanko oikeaa asiaa? • Onko kestävän kehityksen mittareista hyötyä päätöksenteossa muutoksen aikaansaamiseksi? • Kenelle indikaattori on tarkoitettu? • Tarvetta ja mielenkiintoa tasavertaisten ja luetettavien tietojen vertailuun
Tulosten ja toiminnan arvio Kehitystrendit Poliittinen keskustelu Jatkostapäättäminen Viestintä Integroitu johtamisjärjestelmä - IMS Riskit & Haavoittuvuus Päästötase Nykyisten tavoitteiden kartoitus Sidosryhmäanalyysi Lakisääteiset velvoitteet Priorisointi ja tavoitteiden asettaminen/päivit-täminen(SMART-C) Indikaattoreiden määrittely Toimenpideohjelmat Toimenpiteet Seurantarutiinit Julkinen keskustelu Valtuuston hyväksyntä Viestintä Visiot käytännöksi, Pekka Salminen