Kulttuurin ja taiteen välittyminen II

1. Kulttuurin ja taiteen välittyminen II Toiminnalliset ja osallistavat menetelmät museokasvatuksessa Sirpa Turpeinen 2008

2. MUSEO JA YHTEISKUNTA - arvovallan pönkittäminen - kansallisen yhtenäisyyden edistäminen ja kansalaisten sivistäminen - kulttuurinen monimuotoisuus ja monikulttuurinen tietoyhteiskunta => diversiteetin esittäminen, yhteenkuuluvaisuuden ylläpitäminen ja elämysten tarjoaminen (Pasi Saukkonen, Cupore 2008)

3. MUSEON MÄÄRITELMÄ • "Museo on pysyvä, taloudellista hyötyä tavoittelematon, yhteiskuntaa ja sen kehitystä palveleva laitos, joka on avoinna yleisölle ja joka tutkimusta ja opetusta edistääkseen ja virkistystä tuottaakseen hankkii, säilyttää, tutkii, käyttää tiedonvälitykseen ja pitää näytteillä aineellisia todisteita ihmisestä ja hänen ympäristöstään". (ICOM)

4. MUSEOON LIITETTYJÄ OMINAISUUKSIA • luotettavuus, (illuusio) ja eläytyminen • monitieteisyys ja monitaiteisuus • esineen, kuvan ja tekstin näkeminen samanarvoisina lähteinä ja kertojina • mahdollisuus tutun ja vieraan yhdistämiseen turvallisesti • asema tieteen ja populaarikulttuurin välimailla • suhteellisen monikulttuurinen avoimuus ja ymmärrettävyys (kansainvälisen museokonseptin kautta)

5. Yleisö- ja asiakastuntemus Erilaisia tutkimuskohteita • Kävijätutkimukset • Yleisö- ja asiakastutkimukset • Kohderyhmätutkimukset • Ei-kävijä –tutkimukset • Tutkimukset tietystä hankkeesta ennen ja jälkeen

6. Yleisö- ja asiakastutkimukset Menetelmän valintaan vaikuttaa: • Mitä halutaan tietää • Missä muodossa tiedot halutaan • Miten tietoja käytetään • Resurssit ja käytettävä aika

7. Erilaisia tutkimusmenetelmiä Strukturoidut kyselylomakkeet • tilastotyyppistä tietoa • kysymykset tyyppiä: Kuka, Kuinka usein, Mistä tietoa? • suppea, yksinkertaiset, helpot kysymykset • voidaan tehdä säännöllisesti tai tiettyyn näyttelyyn/tapahtumaan liittyen • suuntaa-antavia, vastaajiksi valikoituvat tietyn tyyppiset henkilöt • voidaan tehostaa jakamalla aktiivisesti lomakkeita ja palkitsemalla vastaajia

8. Erilaisia tutkimusmenetelmiä Haastattelut ja laadullinen tutkimus • Survey-haastattelut (strukturoituja kysymyksiä, henkilökohtainen haastattelu) • Syvähaastattelu, joissa avoimia kohtia http://www.fng.fi/fng/rootnew/fi/kehys/pdf/raportti1.pdf • elämäntarinahaastattelu http://www.fng.fi/fng/rootnew/fi/kehys/pdf/vakituinenyleiso.pdf • etnografinen tutkimus, jossa tutkija asuu tietyn ajan tutkittavien kanssa (ei-kävijät)

9. Yleisö- ja asiakastutkimuksia Eija Liukkonen: museokävijä http://www.fng.fi/fng/rootnew/fi/kehys/pdf/havaintoja.pdf ARS’06 http://www.fng.fi/fng/rootnew/fi/kehys/projekti/yleisotutkimukset.htm Kokoelmat verkkoon http://www.fng.fi/fng/rootnew/fi/kehys/pdf/kokoelmatverkkoonkayttajatutkimus.pdf

10. Saavutettavuus ”Saavutettavassa kulttuurikohteessa monenlaisia yleisöjä palvellaan hyvin. Kaikilla on mahdollisuus osallistua ja saada elämyksiä. Helppo ja esteetön tiedon hankkiminen, liikkuminen, näkeminen, kuuleminen ja vuorovaikutus lisäävät saavutettavuutta. Yksilölliset tavat toimia on huomioitu.” http://www.kulttuuriakaikille.fi

11. SAAVUTETTAVUUDEN ESTEET • fyysiset esteet • aisteihin liittyvät esteet • taloudelliset esteet • maantieteelliset esteet • ymmärtämiseen liittyvät esteet • tiedottamisen tuottamat esteet • sosiaaliset ja kulttuuriset esteet • asenteelliset esteet • päätöksenteossa ilmenevät esteet http://www.nba.fi/fi/katta_pidempaa

12. DIVERSITEETTI SUKUPUOLTEN VÄLISEN TASA-ARVON VALTAVIRTAISTAMISEN PERUSSANASTO: Diversiteetillä eli monimuotoisuudella viitataan naisten ja miesten sekä erilaisten ryhmien erilaisiin arvoihin, asenteisiin, kulttuurisiin näkökulmiin, uskomuksiin, etnisiin taustoihin, seksuaaliseen suuntautumiseen, kykyihin, tietoon ja elämänkokemuksiin

13. DIVERSITEETTI Kulttuurinen diversiteetti on erilaisuuden näkemistä voimavarana, sen hyväksymistä ja tietoista tukemista, vaihtoehtona sulauttamispolitiikalle

14. DIVERSITEETTI Diversiteetti ja sen huomioon ottaminen on moninaisuuksien kunnioittamista ja vaalimista. Esim. työyhteisön tasa-arvosuunnittelussa diversiteetin huomioiminen sekä ryhmien välillä että niiden sisällä tuottaa positiivisempaa työilmapiiriä ja motivoi jokaista antamaan oman, ainutlaatuisen ja erilaisen panoksensa työorganisaation kehittämiseen

15. DIVERSITEETTI Nyky-yhteiskunnassa diversiteetti ja sen huomioon ottaminen ovat myös kilpailuvaltteja, jotka lisäävät viihtyvyyttä, kehitys- ja kilpailumahdollisuuksia sekä vahvistavat organisaation tulosta http://www.eurofem.net/valtavirtaan/sanasto.html

16. Kulttuurien välinen vuoropuhelu • «Mahdollisuutena eri kulttuureista ja perinteistä lähtöisin oleville ihmisille tutustua toisiinsa paremmin, asuvat he sitten maapallon eri puolilla tai samalla kadulla» Kofi Annan • «Avoin ja kunnioittava mielipiteenvaihto eri kulttuuritaustaisten yksilöiden ja ryhmien välillä, joka antaa syvempää ymmärrystä muiden tavasta katsoa maailmaa» Euroopan neuvosto

17. ”Elämän ja kuoleman kysymyksiä” • Kuinka johtokunnat, hallitukset ja johtajat valitaan? • Kuka päättää ohjelmistosta ja tarjonnasta? • Ketkä opettavat oppilaitoksissa, ketkä niihin pääsevät? • Ketkä voivat hakea julkista tukea ja ketkä sitä saavat? • Kuinka tilaisuuksista tiedotetaan ja niitä markkinoidaan? • Minkälaista kirjallisuutta on tarjolla ja millä kielillä? • Kenen tarinoita kerrotaan, kenen ajatuksia ja kokemuksia esitetään? • Ketkä niitä kertovat ja esittävät, ketkä niitä vastaanottavat? • Mitä on laatu, kuka siitä päättää? (Yvonne Rock 2005, Pasi Saukkonen)

18. REILU KULTTUURI Koivunen & Marsio 2006. Reilu kulttuuri (julkaisu tehty perusselvitykseksi kulttuuripolitiikanetiikan lähtökohdista opetusministeriölle) Merkitsee ihmisten kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja tasa-arvoista osallisuutta kulttuuriseen merkityksenantoon ikään, sukupuoleen, kieleen, vammaisuuteen, vähemmistöasemaan, etniseen, uskonnolliseen tai kulttuuriseen taustaan katsomatta.

19. REILU KULTTUURI Siihen kuuluu: • pääsy ihmiskunnan ja oman kulttuuripiirin traditioon • fyysinen, alueellinen ja kulttuurinen saavutettavuus ja saatavuus • kulttuuritarjonnan moninaisuus ja osuvuus • kulttuuritarjontaan osallistuminen • mahdollisuus, osallisuus ja kyky kulttuuriseen itseilmaisuun ja merkitystuotantoon

20. EU:n teemavuosi 2008 Päätavoitteet: Tuoda esiin kulttuurienvälisen vuoropuhelun hyödyllisyyttä ja välttämättömyyttä päivittäisessä elämässä kaikkien EU-kansalaisten ja Euroopan unionin alueella asuvien, ja erityisesti nuorten parissa. Kehittää aktiivista eurooppalaista kansalaisuutta, joka on avoin muita kulttuureja kohtaan, kunnioittaa kulttuurista moninaisuutta ja perustuu EU:n yhteisiin arvoihin. Ulla Nyberg Valtion taidemuseo 2008

21. PARI LINKKIÄ JA SEMINAARIA Maahanmuutto, monikulttuurisuus ja kulttuuripolitiikka: taustatietoja tutkimukselle ja toiminnalle www.cupore.fi/documents/monikulttuurisuus_taustatietoja.pdf ”Tulossa on jotain juttuja” Kyselytutkimus pääkaupunkiseudun taide- ja kulttuuritoimijoiden suhteesta maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen www.cupore.fi/documents/monikulttuurisuus_kyselyjulkaisu.pdf ●Seminaari Monologista dialogiin 17.-18.4.2008 Turussa ●Museovisioita 22.4.2008 Keski-Suomen museossa ●Etnologian näkymät ja asema 2000-luvulla 15.-17.5.2008 Turun yliopisto http://ethnology2008.utu.fi/index.html

22. HARJOITUSTEHTÄVÄ:21.2.-7.4.2008 • Tiimin tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa ohjattu tutustuminen johonkin museoon tai näyttelyyn tässä kaupungissa opiskelijaryhmälle niin, että jokainen osallistuu vähintään kahteen käyntiin ja yhteen ohjaukseen. • Lisäksi suunnitellaan ja toteutetaan vähintään yksi ohjattu museokäynti Mitkat Suomessa -näyttelyssä valitsemallenne asiakasryhmälle. Valmiita ryhmiä on tulossa maalaiskunnan 8. luokkalaisia (22 luokkaa, kaksi luokkaa kerrallaan) ja kaksi valmistavaa luokkaa Huhtasuon koulusta. Ryhmä voi olla myös joku muu esim. monikulttuurinen opintoryhmä, seniori-, päiväkoti-, näkövammaisten tai työttömien ryhmä. Valmistautuminen Mitkat näyttelyyn osallistumalla tiedotustilaisuuteen, avajaisiin ja tutustumalla materiaaliin aineistoon. Suunnittelu ja ohjaustunnit sovitaan yhdessä ryhmittäin. Tehdään aikataulutus. Ryhmä pitää kirjaa projektin etenemisestä. Toteutus dokumentoidaan. Projektit ja havainnot esitellään toisille huhtikuussa. Itsearviointi oppimisesta ja ryhmän toiminnasta tehdään ryhmässä kirjallisena ja palautetaan ohjaajalle.