VEROTUS - VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN PERUSTEET

1. VEROTUS - VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN PERUSTEET • Välittömiä veroja ovat verot, joissa vero on tarkoitettu niiden maksajan rasitukseksi • mm. tulon ja varallisuuden perusteella määräytyvät verot • Verotettavan tulon perusteella määräytyvät • valtion tulovero • kunnallisvero • kirkollisvero • yhteisön tulovero • sairausvakuutusmaksu • Verotettava tulo saadaan veronalaisten tulojen ja vähennyskelpoisten menojen ja muiden vähennysten erotuksena • Verotettavasta varallisuudesta maksetaan veroa vain valtiolle • Verotettava varallisuus saadaan veronalaisten varojen ja niistä tehtävien vähennysten erotuksena

2. VEROTUS - KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ • Tuloverolaki on keskeinen tulojen verottamista säätelevä laki • Elinkeinoverolaki säätelee liikkeen- ja ammatinharjoittajien verotettavan tulon määräytymistä • Maatilatalouden tuloverolaki sisältää maatalouden harjoittajia koskevat säädökset • Varallisuusverolaki säätelee kaikkien verovelvollisten varallisuuden verottamista • Arvonlisäverolaki sisältää arvonlisäverotusta koskevat säädökset • Muuta lainsäädäntöä: • veroasteikkolaki • laki yhtiöveron hyvityksestä • ennakkoperintälaki • laki verotusmenettelystä

3. VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET 1. Verojen ennakkoperintä verovuoden aikana 2. Veroilmoituksen antaminen 3. Verotuksen toimittaminen 4. Jäännösveron kanto/veronpalautusten maksaminen Verovuosi = ajanjakso, jolta saatuja tuloja tai jonka päättyessä ollutta varallisuutta verotetaan • luonnollisilla henkilöillä kalenterivuosi • liiketoimintaa harjoittavilla verovelvollisilla ne tilikaudet, jotka ovat päättyneet kalenterivuoden aikana 1. Ennakkoperintä • Verohallinto perii verot tulonsaajilta sitä mukaa kuin tuloa kertyy • Ennakkoperintä voi tapahtua • Ennakonpidätyksenä: tulon maksaja vähentää veron suoraan maksamastaan suorituksesta • Ennakonkantona: toimitetaan kiinteistö-, liike-, ammatti- tai muusta veronalaisesta tulosta, jos yritys on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Verovuoden aikana veroa maksetaan verotoimiston lähettämän ennakkoverolipun mukaan.

4. VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET 2. Veroilmoituksen antaminen • Verovuoden päätyttyä annetaan veroilmoitus vahvistetulla lomakkeella, viimeinen sallittu jättöpäivä vaihtelee yhtiömuodoittain 3. Verotuksen toimittaminen • Verotuksen toimittaa se lääninverovirasto, jonka alueella verovelvollisen kotikunta on • Verovalmistelussa selvitetään kunkin verovelvollisen veronalaiset tulot ja varallisuus sekä niistä tehtävät vähennykset • Jos veroilmoitusta ei ole annettu tai se on liian puutteellinen tai epäluotettava, verotus toimitetaan arvioverotuksena 4. Verojen laskeminen ja maksuunpano • Verotettavan tulon ja varallisuuden perusteella lasketaan maksettavien verojen määrä • Jos ennakonpidätyksenä tai ennakonkantona peritty määrä on suurempi kuin lopulliset maksettavat verot, saa verovelvollinen veronpalautusta ja päinvastaisessa tapauksessa peritään verovelvolliselta jäännösvero 5. Verotuksen valmistumisen jälkeiset toimenpiteet • veronoikaisu: toimitetaan, jos verovelvolliselle on jäänyt määräämättä säädetty vero tai verona on peritty liikaa • maksuunpanon oikaisu: toimitetaan, jos maksuunpanossa on tapahtunut laskuvirhe tms. erehdys • jälkiverotus: jos veroilmoitusta ei ole annettu tai se on annettu puutteellisena tai vääränä, hänelle määrätään maksettavaksi vero ja veronkorotus • muutoksenhaku: muutosta verotukseen voidaan hakea verotuksen oikaisulautakunnalle tehtävällä oikaisuvaatimuksella (=> lääninoikeus => KHO)

5. YRITYKSET VEROVELVOLLISINA • Yritysmuoto vaikuttaa ratkaisevasti verotukseen YKSITYISLIIKKEET • Yksityistä elinkeinonharjoittajaa verotetaan hänen kaikkien ansio- ja pääomatulojensa perusteella • Puolisoita verotetaan erikseen omista tuloistaan ja varallisuudestaan: ansiotulo-osuus voidaan jakaa työpanosten suhteessa ja pääomatulo-osuus niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on liiketoimintaan kuuluvaan nettovarallisuuteen • nettovarallisuus saadaan liiketoimintaan kuuluvien varojen ja velkojen erotuksena • Elinkeinotoiminnasta saatu tulo jaetaan pääoma- ja ansiotulona verotettavaksi siten, että • pääomatulon laskentaperuste saadaan, kun nettovarallisuuteen lisätään 30 % tilikauden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksettujen ennakonpidätyksen alaisten palkkojen määrästä => pääomatuloa on tälle laskentaperusteelle laskettu 18 %:n vuotuinen tuotto => pääomatuloa verotetaan suhteellisella 29 %:n verokannalla • loppuosa on ansiotuloa, joka verotetaan valtionveron osalta progressiivisen veroasteikon mukaan ja kunnallisveron osalta veroäyrin hinnan mukaan • pääomatulona verotetaan vähintään käyttöomaisuuden luovutusvoittojen määrä

6. YRITYKSET VEROVELVOLLISINA YKSITYISLIIKKEET Esimerkki: Yksityisliikkeen verotettava tulo on 12 000 euroa. Yrityksen varat ovat 20 000 euroa. Lyhytaikaisia velkoja on 7 500 euroa ja pitkäaikaisia velkoja 2 500 euroa. Tilinpäätöstä edeltäneen vuoden aikana palkkoja on maksettu 20 000 €. Varat 20 000 - lyhytaikaiset velat 7 500 - pitkäaikaiset velat 2 500 Nettovarallisuus 10 000 + 30 % palkoista 6 000 => Pääomatulo-osuuden laskentaperuste = 16 000 € Pääomatuloa 18 % eli 2 880 €, josta veroa 29 % eli 835,2 €. Ansiotuloa loput 9 120 euroa (12 000 - 2 880), jota verotetaan valtionverotuksessa progressiivisesti ja kunnallisverotuksessa veroäyrin mukaan. Jos 12 000 €:n verotettavaan tuloon sisältyisi käyttöomaisuuden luovutusvoittoja 5 000 €, olisi tulosta - pääomatuloa 5 000 € - ansiotuloa 7 000 €

7. YRITYKSET VEROVELVOLLISINA ELINKEINOYHTYMÄT • Avoimet yhtiöt, kommandiittiyhtiöt ja muut elinkeinotoimintaa harjoittavat yhteenliittymät • Ei käsitellä erillisinä verovelvollisina, vaan vahvistettu elinkeinotoiminnan tulos jaetaan aikaisempien vuosien tappioiden vähentämisen jälkeen verotettavaksi yhtiömiesten tulona • jako suoritetaan niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on yhtymän tuloon • tappiota ei jaeta yhtiömiehille, vaan se vähennetään yhtymän seuraavien verovuosien elinkeinotoiminnan verotettavasta tulosta • tulo voi olla yhtiömiehelle joko ansio- tai pääomatuloa tai molempia: pääomatuloksi luetaan se määrä, joka vastaa 18 %:n vuotuista tuottoa osakkaan osuudelle pääomatulo-osuuden laskentaperusteesta • nettovarallisuus lasketaan kuten yksityisliikkeissä • laskentaperusteeseen luetaan nettovarallisuuden lisäksi 30 % tilinpäätöstä edeltäneiden 12 kk:n aikana maksettujen palkkojen määrästä • käyttöomaisuuden luovutusvoitto on aina pääomatuloa • sitä, mitä yhtiömiehet voitto-osuuksina tai yksityiskäyttönä yhtiöstä todellisuudessa saavat, ei enää veroteta • yhtiö voi maksaa palkkaa yhtiömiehelleen => verotus palkan tavoin, joten ei yleensä järkevää • Kommandiittiyhtiössä äänetön yhtiömies sijoittaa yhtiöön tietyn määrän ja hänen voitto-osuutensa määritellään yleensä tiettynä prosenttiosuutena sijoitetusta pääomasta => Jos prosenttiosuus on enintään 18 %, äänettömän yhtiömiehen koko tulo-osuus on pääomatuloa. Ylittävä osa on ansiotuloa. => Loppuosa nettovarallisuudesta ja verotettavasta tulosta kuuluu vastuunalaisille yhtiömiehille.

8. YRITYKSET VEROVELVOLLISINA ELINKEINOYHTYMÄT Esimerkki 1: Avoimen yhtiön elinkeinotoiminnan tulo on 220 000 euroa ja nettovarallisuus 140 000 euroa. Yhtiössä on kaksi yhtiömiestä, joiden tulo-osuudet ovat 110 000 euroa. Tilinpäätöstä edeltäneen vuoden aikana palkkoja on maksettu 30 000 €. Miten yhtiömiehiä verotetaan? Ratkaisu: Nettovarallisuus 140 000 + 30 % palkoista 9 000 => Pääomatulo-osuuden laskentaperuste = 149 000 € => Molempien osuus 50 % eli 74 500 € => Tästä pääomatuloa 18 % eli 13 410 €, josta maksetaan veroa 29 % eli 3 889 € => Loppuosa ansiotuloa eli 110 000 - 13 410 = 96 590 €. Tämä lisätään yhtiömiesten muihin ansiotuloihin.

9. YRITYKSET VEROVELVOLLISINA ELINKEINOYHTYMÄT Esimerkki 2: Kommandiittiyhtiössä on yksi vastuunalainen ja yksi äänetön yhtiömies. Äänettömän yhtiömiehen pääomapanos on 15 000 €. Yhtiösopimuksen mukaan hän saa korkoa pääomalleen 12 %. Yhtiön verotettava tulo on 30 000 € ja nettovarallisuus 2 000 €. Palkkoja on maksettu 25 000 €. Miten yhtiömiehiä verotetaan? Ratkaisu: Äänettömän yhtiömiehen tulo-osuus on 12 % * 15 000 € eli 1 800 €. Se verotetaan kokonaan pääomatulona, koska voitto-osuus on alle 18 % sijoitetusta pääomasta. Muu osa verotettavasta tulosta eli 30 000 - 1 800 = 28 200 € verotetaan vastuunalaisen yhtiömiehen tulona. Se on kokonaan ansiotuloa, koska vastuunalaisen yhtiömiehen panos on 15 000 - 2 000 = 13 000 € negatiivinen.

10. YRITYKSET VEROVELVOLLISINA ELINKEINOYHTYMÄT Entä jos nettovarallisuus on 20 000 €? Nettovarallisuus 20 000 - Äänettömän yhtiömiehen panos 15 000 + 30 % palkoista 7 500 => Pääomatulo-osuuden laskentaperuste = 12 500 € => Tästä pääomatuloa 18 % eli 2 250 €, josta maksetaan veroa 29 % eli 653 € => Loppuosa ansiotuloa eli 30 000 - 1 800 - 2 250 = 25 950 €. Tämä lisätään yhtiömiehen muihin ansiotuloihin.

11. YRITYKSET VEROVELVOLLISINA YHTEISÖT • Mm. osakeyhtiöt ja osuuskunnat • Itsenäisiä verovelvollisia • Yhteisön tuloveron verokanta 29 % • Osakkaiden saamat osinkotulot ovat joko pääoma- tai ansiotuloa tai molempia • Osakkaan pörssiyhtiöstä saama osinko verotetaan aina pääomatulona • Muusta kuin pörssiyhtiöstä saatu osinko verotetaan pääomatulona siihen määrään, mikä vastaa 15 %:n vuotuista tuottoa osakkaan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta - muu osa on ansiotuloa • osakkeen matemaattinen arvo saadaan jakamalla yhtiön verovuotta edeltäneen vuoden tilinpäätöksen mukainen nettovarallisuus yhtiön ulkona olevien osakkeiden määrällä • Yhteisöjen verotuksessa sovelletaan yhtiöveron hyvitysjärjestelmää => jaetut osingot tulevat kertaalleen verotetuiksi • osakeyhtiö maksaa tulostaan 29 % veroa • osakkaan veronalaista tuloa on hänen saamansa osinko ja yhtiön maksama tätä osinkotuloa vastaava vero: tästä tulosta lasketusta verosta osakkaalle hyvitetään yhtiön maksama vero => jos osinko on osakkaan pääomatuloa, hän ei joudu maksamaan osingosta lainkaan veroa

12. YRITYKSET VEROVELVOLLISINA ESIMERKKI YHTIÖVERON HYVITYSJÄRJESTELMÄSTÄ Yhtiön voitto ennen veroja 100 Yhtiön maksama vero 29 % 29 Osinkoihin jää 71 Osakkaiden saama osinkotulo 71 + yhtiöveron hyvitys (yhtiön maksamat verot) 29 Osakkaiden veronalainen tulo 100 Jos tulo luetaan osakkaiden pääomatuloksi, on vero 29 % 29 Tästä vähennetään yhtiöveron hyvitys (yhtiön maksamat verot) 29 Osakkaiden maksettavaksi jää 0 Jos osinko luetaan osakkaalle ansiotuloksi, josta menevä vero on esimerkiksi 50 %, saadaan osakkaan maksettavaksi tulevat verot seuraavasti: Osakkaan saama osinkotulo 71 + yhtiöveron hyvitys 29 Osakkaan veronalainen tulo 100 Ansiotuloksi luetusta tulosta menevä vero 50 %:n mukaan 50 Yhtiöveron hyvitys vähennetään 29 Osakas joutuu maksamaan veroa lisää 21

13. YRITYKSET VEROVELVOLLISINA YHTIÖVERON HYVITYSJÄRJESTELMÄÄN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ Tuloveron vähimmäismäärä • osakeyhtiön jaetun voiton perusteella määräytyvä vero, joka on 29/71 jaetusta osingosta • osakkaille myönnettävä yhtiöveron hyvitys on 29/71 osingosta => yhtiön on maksettava veroa vähintään se määrä, joka osakkaille hyvitetään Vertailuvero • osakeyhtiön todellisen verotettavan tulon perusteella laskettu 29 %:n vero Täydennysvero/veroylijäämä • jos osinkoa jaetaan syntyneeseen tulokseen nähden vähän, vertailuvero on suurempi kuin tuloveron vähimmäismäärä ja syntyy veroylijäämää => voidaan huomioida seuraavien vuosien vertailuveron lisäyksenä • jos tuloveron vähimmäismäärä on suurempi kuin vertailuvero ja aikaisempien vuosien veroylijäämät yhteensä, yritys joutuu maksamaan täydennysveroa

14. YRITYKSET VEROVELVOLLISINA YHTIÖVERON HYVITYSJÄRJESTELMÄ Esimerkki: Insinööri Virtanen omistaa työnantajansa Nokian osakkeita ja hän sai niistä osinkotuloja viime vuodelta 280 €. Mikä oli Virtasen veronalainen tulo ja kuinka paljon hän maksoi osinkotulosta veroa? Ratkaisu: Virtasen saama osinkotulo 280 € + Yhtiöveron hyvitys (29/71 osingosta) 114 € Virtasen veronalainen tulo 394 € Veron määrä 29 % 114 € - Yhtiöveron hyvitys 114 € (eli Nokian maksamat verot) Virtasen maksettavaksi jää 0 €

15. ELINKEINOTOIMINNAN VEROTETTAVAN TULON LASKEMINEN • Elinkeinotoiminta = liike- ja ammattitoiminta • Elinkeinoverolaissa säädetään, mitkä elinkeinotoiminnasta saadut tulot ovat veronalaisia ja mitä vähennyksiä tuloista saadaan tehdä • Verotettava tulo saadaan, kun veronalaisista tuloista vähennetään vähennyskelpoiset menot ja muut vähennykset Verotettava tulo: +/- Tuloslaskelman osoittama tulos + Välittömät verot + Muut vähennyskelvottomat kulut - Verovapaat tuotot +/- Jaksotuksesta johtuvat oikaisut +/- Muut lisäykset tai vähennykset = Verotettava tulo • Elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuvat menot ovat verotuksessa vähennyskelpoisia • Jos verotettava tulo on negatiivinen, vahvistetaan tappio verotusta toimitettaessa => tappio voidaan vähentää seuraavien kymmenen vuoden aikana syntyvästä verotettavasta tulosta

16. VEROTETTAVAN TULON JOUSTOKOHDAT • Joustokohtia hyödynnetään asetettuun tavoitetulokseen pääsemiseksi • Keskeiset joustokohdat ovat käyttöomaisuuden poistot ja varaukset KÄYTTÖOMAISUUDEN POISTOT • Pitkäkestoisen ja kuluvan käyttöomaisuuden hankintameno kirjataan poistoina kuluksi • Kulumattomasta käyttöomaisuudesta ei voida tehdä säännönmukaisia poistoja • Poistojen jaksottamissäännökset ovat erilaiset kirjanpidossa ja verotuksessa • EVL:ssa säädetään verovuosikohtaiset poistojen enimmäismäärät, kirjanpidossa käyttöomaisuus poistetaan ennalta laaditun suunnitelman mukaan • Jotta poistot hyväksytään verotuksessa, ne on oltava tehty myös kirjanpidossa • Verotuksessa vähennyskelpoisten poistojen enimmäismäärät verovuodelta: - koneista ja kalustosta 25 prosenttia menojäännöksestä - huviveneistä 10 prosentin tasapoisto hankintamenosta - myymälä-, varasto-, tehdas-, työpaja- yms. rakennuksista 7 prosenttia poistamattomasta hankintamenosta - asuin-, toimisto- yms. rakennuksista 4 prosenttia poistamattomasta hankintamenosta - säiliöistä ja metallirakennelmista 20 prosenttia poistamattomasta hankintamenosta - kevyistä puisista rakennelmista 20 prosenttia poistamattomasta hankintamenosta - tutkimustoimintaan käytettävistä rakennelmista 20 prosenttia poistamattomasta hankintamenosta - väestönsuojista ja saastumisen estämiseksi hankituista rakennelmista, laitteista tms. 25 prosentin tasapoisto - patenteista tms. aineettomista oikeuksista ja atk-ohjelmista tasapoisto max. 10 vuotta.

17. VEROTETTAVAN TULON JOUSTOKOHDAT • Irtaimen käyttöomaisuuden menojäännöstä käsitellään verotuksessa yhtenä kokonaisuutena eli poisto tehdään yhtenä eränä menojäännöspoistona. Rakennuksista poistot tehdään rakennuskohtaisesti. • Menojäännös lasketaan seuraavasti: + Verovuoden alussa poistamatta olevat hankintamenot + Perusparannukset + Suurehkot korjausmenot (verovelvollisen vaatiessa) - Verovuoden aikana irtaimesta käyttöomaisuudesta saadut myyntitulot - Saadut vakuutus- ja muut vahingonkorvaukset • Jos irtaimen käyttöomaisuuden käyttöaika on enintään kolme vuotta tai arvo alle 5000 markkaa, voidaan hankintameno vähentää kokonaisuudessaan omaisuuden hankintavuotena - Tällaisina pienhankintoina saadaan kuitenkin vähentää verovuodessa enintään 15000 markkaa

18. VEROTETTAVAN TULON JOUSTOKOHDAT • Jos suunnitelman mukaiset poistot ovat samat kuin verotuksessa hyväksyttävät enimmäispoistot, ei poistoista aiheudu oikaisua verotettavan tulon laskelmaan • Jos suunnitelman mukaiset poistot < verotuksessa hyväksyttävät enimmäispoistot ja jos verotuksessa poistot halutaan vähentää mahdollisimman suurina, voidaan kirjanpidossa tehdä lisäksi ylipoistoja • Suunnitelman mukaisten poistojen ja ylipoistojen yhteismäärä on kirjanpidon kokonaispoisto • Jos taas suunnitelman mukaiset poistot > verotuksessa hyväksyttävät poistot, jää poistoista osa vähentämättä verotuksessa • Jos yrityksellä on aikaisemmilta vuosilta kertynyttä ylipoistoa, voidaan kirjanpidossa kirjata alipoistoa. Jos alipoistoa ei kirjata, kirjanpidon tulosta pienentänyt verotuksessa vähennyskelvoton osuus lisätään verotuslaskelmaa laadittaessa verotettavaan tuloon. • Poistot on tilinpäätöksessä tehtävä suunnitelman mukaisina. Jos verotuksessa ei kuitenkaan haluta vähennyksiksi kaikkia kirjanpidossa tehtyjä poistoja, voidaan ne veroilmoituksessa lisätä verotettavan tulon laskelmaan. => järkevää silloin, kun verotettava tulo muutoin muodostuu tappiolliseksi tai tilanteissa, joissa vanhoja vahvistettuja tappioita halutaan vähentää

19. VEROTETTAVAN TULON JOUSTOKOHDAT VARAUKSET • Yritykset voivat tehdä tilinpäätöksessään varauksia eli ennenaikaisia kulukirjauksia • Pakolliset/vapaaehtoiset varaukset • Varausten lisäys tarkoittaa kulujen lisääntymistä tilinpäätöksessä ja vähennys vastaavasti kasvattaa tulosta • Jos varaus on verotuksessa vähennyskelpoinen, pienenee verotettava tulo ja siitä maksettavat verot • KPL 5:14 §:Vastaiset menot ja menetykset sekä pakollinen varaus. Tuotoista on vähennettävä velvoitteista vastaisuudessa aiheutuvat menot ja menetykset, jos: 1) ne kohdistuvat päättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen; 2) niiden toteutumista on tilinpäätöstä laadittaessa pidettävä varmana tai todennäköisenä 3) niitä vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen; sekä 4) ne perustuvat lakiin tai kirjanpitovelvollisen sitoumukseen sivullista kohtaan. …Jos 1 ja 2 momentissa tarkoitetun menon tai menetyksen täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä, merkitään se taseen pakollisiin varauksiin. • KPL 5:15 §:Vapaaehtoinen varaus. Tilinpäätöksessä saadaan tehdä investointi-, toiminta- tai muu sellainen varaus. • Verotuksessa yrityksen varausmahdollisuudet ovat: • jälleenhankintavaraus • toimintavaraus (ei osakeyhtiöillä)

20. VEROTETTAVAN TULON JOUSTOKOHDAT • Jälleenhankintavaraus • Jälleenhankintavaraus voidaan tehdä, jos käyttöomaisuutta tuhoutuu tai vahingoittuu tulipalon tai muun sellaisen vahinkotapahtuman vuoksi tai yritys myy toimitilanaan käyttämänsä rakennukset tai toimitilaosakkeet • Määrä rajoittuu vahingonkorvauksen tai myyntihinnan ja poistamattoman hankintahinnan väliseen erotukseen • Varauksella saadaan kattaa uuden käyttöomaisuuden/toimitilojen hankintamenoja verovuonna ja kahtena seuraavana vuonna • Toimintavaraus • Toimintavarauksen voivat tehdä yksityiset liikkeen- tai ammatinharjoittajat sekä avoin ja kommandiittiyhtiö edellyttäen, että niiden osakkaina on vain luonnollisia henkilöitä • Toimintavaraus saa olla enintään 30 % tilikauden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksettujen palkkojen määrästä => jos varaus on edellisenä vuonna tehty enimmäismääräisenä ja palkkasumma on vuoden aikana pienentynyt, joudutaan varausta purkamaan • Varauksen lisäys pienentää voittoa ja verotettavaa tuloa ja purkaminen vastaavasti kasvattaa voittoa ja verotettavaa tuloa • Varaus voidaan purkaa milloin vain ja tulouttaa verotettavaksi

21. ESIMERKKI TOIMINTAVARAUKSESTA Vuonna 1999 tehty toimintavaraus 90 000 mk Tilikauden 2000 päättymistä edeltävän 12 kk:n aikana maksetut palkat 250 000 mk Toimintavarauksen enimmäismäärä vuonna 2000 30 % * 250 000 mk 75 000 mk Tilikauden 2000 tuloksi luetaan toimintavarauksesta 15 000 mk

22. YHTIÖMUOTOJEN EDULLISUUS VEROTUKSEN KANNALTA • Yksiselitteistä edullisuusjärjestystä ei voida antaa • Yritysmuodon edullisuuteen vaikuttavia seikkoja: • osakkaiden lukumäärä • yrityksen nettovarallisuuden määrä • yrityksen tulotaso • osakkaiden muut tulot • Mahdollisuudet muuttaa yritysmuotoa: • Toiminimi => Kommandiittiyhtiö Avoin yhtiö • Kommandiittiyhtiö => Toiminimi Avoin yhtiö Osakeyhtiö • Avoin yhtiö => Toiminimi Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö • Osakeyhtiö => -

23. ARVONLISÄVERO • Arvonlisävero on kulutusvero eli se kohdistuu tavaroiden ja palveluiden kuluttamiseen • Elinkeinonharjoittaja perii arvonlisäveron tavaroiden/ palveluiden hinnan ohella asiakkailtaan ja tilittää sen valtiolle • Arvonlisävero kohdistuu lähes kaikkiin kotimaassa myytyihin tavaroihin ja palveluksiin • Arvonlisäverokannat: • yleinen arvonlisäverokanta 22 % • elintarvikkeet ja rehut 17 % • mm. liikuntapalvelut, lääkkeet, kirjat, henkilökuljetus, majoitus, viihdetilaisuudet 8 % Esimerkki: Veroton myyntihinta 100 Alv 22 % 22 Verollinen hinta 122 • Veron kertaantuminen estetty vähennysoikeuden avulla: verovelvollinen elinkeinonharjoittaja saa vähentää liiketoimintaansa varten hankkimiensa hyödykkeiden ostohintaan sisältyvän arvonlisäveron, jonka tavaran/ palvelun tuottaja maksaa => elinkeinonharjoittaja maksaa veroa vain siitä tuotteen/palvelun arvonlisästä, joka syntyi hänen yrityksensä toimesta!

24. ARVONLISÄVERO Arvonlisäverovelvollisuus • Pääsääntöisesti arvonlisäverovelvollisia ovat kaikki, jotka harjoittavat liiketoiminnan muodossa tavaroiden ja/tai palveluiden myyntiä Suomessa tai tavaroiden maahantuontia • Tavaroiden myynti toiseen EU:n jäsenvaltioon tai vienti EU:n ulkopuolelle on arvonlisäverotonta • Verottomiksi on säädetty mm: • pankki- ja vakuutustoiminta • terveyden- ja sairaanhoitopalvelut • koulutus • sosiaalihuolto • kiinteistön myynti • maan ja kiinteistön vuokraus • huoneiston vuokraus • Jos kalenterivuoden liikevaihto on alle 50 000 mk (8409,40 euroa), ei elinkeinonharjoittajan tarvitse maksaa arvonlisäveroa => arvonlisäverovelvolliseksi voi kuitenkin hakeutua

25. ARVONLISÄVERO Esimerkki: Arvonlisäveron kertyminen (verokanta 22 %) Valmistaja =>Tukkukauppa => Vähittäiskauppa => Kuluttaja Myynti Myynti Myynti 122 e 158,60 e 183 e (100+alv 22) (130+alv 28,60) (150+alv 33) Vero kerätään valtiolle seuraavasti:

26. ARVONLISÄVERO Veron peruste • Veron peruste on tavaran tai palvelun kokonaishinta ilman arvonlisäveroa • Hintaan luetaan kaikki erät, jotka myyjä veloittaa ostajalta (mm. rahdit, postimaksut, toimituspalkkiot, laskutuslisät…) Vähennettävä vero • Verovelvollinen ostaja saa vähentää myyjälle maksamansa veron omassa verotuksessaan, jos • hankinta tapahtuu verollista liiketoimintaa varten • hankinta tapahtuu toiselta verovelvolliselta yritykseltä • Vähennettävän veron määrä on saman verokannan mukainen kuin tavaraa myytäessäkin on sovellettu • Mm. seuraavista hankinnoista ei saa vähentää veroa: • henkilökunnan käyttöön asunnoksi, vapaa-ajanviettopaikaksi tai harrastustiloiksi hankittu tila • yrityksen työntekijöilleen järjestämä työmatkakuljetus • henkilökunnalle ja liiketuttaville annetut lahjat • henkilökunnan ruokailu • edustusmenot

27. ARVONLISÄVERO Tilitettävä vero ja veron maksu • Tilitettävä vero = valtiolle myynneistä suoritettavan veron ja ostoista vähennettävän veron erotus • Tilitettävä vero lasketaan kalenterikuukausittain ja maksetaan ko. kuukautta seuraavan toisen kuukauden 15. päivään mennessä Esimerkki. Tilitettävän arvonlisäveron laskeminen (verokanta 22 %) Veroton myyntihinta 1 000 euroa + vero 22 % 220 euroa Verollinen hinta 1 220 euroa Veroton ostohinta 500 euroa + vero 22 % 110 euroa Verollinen hinta 610 euroa Myynnistä suoritettavat verot 220 euroa - vähennettävät verot 110 euroa Kuukaudelta tilitettävä vero 110 euroa • Jos arvonlisävero maksetaan myöhästyneenä, verovelvollisen tulee oma-aloitteisesti maksaa veronlisäystä (VM:n vahvistama viivästyskoron viitekorko + 7 %)

28. ARVONLISÄVERO Esimerkki: Hotellilasku on verollisena kokonaisuudessaan 700 euroa, jossa on huoneen osuutta (8 %) 500 euroa ja 200 euroa tarjoilumyynnin (22 %) osuutta. Verot lasketaan seuraavasti: 500 * 8 = 37,04 euroa (huone) 108 200 * 22 = 36,07 euroa (tarjoilumyynti) 122 eli yhteensä 73,11 euroa