1 / 30

Kolariväkivalta -sarjan tulosten pohdintaa (LYHDE-projekti)

Kolariväkivalta -sarjan tulosten pohdintaa (LYHDE-projekti). Liikennejärjestelmän kolariväkivalta? Kolariväkivaltasarjan LINTU-julkaisuja 3/2006 Liikennejärjestelmän kolariväkivalta. Riskit ja niiden vähentäminen autoliikenteessä yksiajorataisilla pääteillä

anaya
Download Presentation

Kolariväkivalta -sarjan tulosten pohdintaa (LYHDE-projekti)

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Kolariväkivalta -sarjan tulosten pohdintaa (LYHDE-projekti) • Liikennejärjestelmän kolariväkivalta? • Kolariväkivaltasarjan LINTU-julkaisuja • 3/2006 Liikennejärjestelmän kolariväkivalta. Riskit ja niiden vähentäminen autoliikenteessä yksiajorataisilla pääteillä • 5/2008 Liikennejärjestelmän kolariväkivalta. Kolarikuolemat taajamissa: liikennekuolemien yleiskuva ja kevyen liikenteen syväanalyysi • 3/2009 Liikennejärjestelmän kolariväkivalta. Riskit ja niiden vähentäminen moottoriteillä • 4/2009 Liikennejärjestelmän kolariväkivalta Riskit ja niiden vähentäminen seutu- ja yhdysteillä • Muistio 17.9.2010 Kevyen liikenteen onnettomuudet yksiajorataisilla pääteillä • ”Liitännäisiä” : • 1/2009 Keskikaiteen toteutettavuus nykyisille teille • 2/2010 Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa. Jalankulun ja pyöräilyn kuolonkolarien vähentäminen liikennejärjestelyjä kehittämällä • DI Marko Kelkka DI Saara Toivonen • Uudenmaan ELY-keskus (aik. Sito Oy) Liikennevirasto • marko.kelkka@ELY-keskus.fi saara.toivonen@liikennevirasto.fi Saara Toivonen

  2. Liikennejärjestelmän kolariväkivalta -tutkimussarja ja liittyvät raportit • TEKIJÄT (erilaisin kokoonpanoin): • Teknillinen korkeakoulu, Työterveyslaitos, Turun yliopisto, Sito Oy; VTT, Talentek Oy, Lectus Ky • Marko Kelkka, Timo Ernvall, Esa Räty, Marja-Terttu Juurinen, Timo Kari, Kari Laakso, Seppo Olkkonen, Esko Keskinen, Ari Katila, Sirkku Laapotti, Kati Hernetkoski, Riikka Rajamäki, Antti Virtanen, Peter Lüthje, Noora Airaksinen, Katja Suhonen, Marko Tikkanen; Klas Hytönen, Mikko Uljas, Harri Peltola, Seppo Karppinen, Mauri Soukiala, Kirsi Järvenpää, Kalle Toiskallio • AINEISTO: • Liikennevakuutuskeskuksen tutkijalautakunta-aineisto; kirjallisuus, Livin tierekisteri • OHJAUSRYHMISSÄ (erilaisin kokoonpanoin): • Tiehallinto/Liikennevirasto, Liikenne- ja viestintäministeriö, Ajoneuvohallintokeskus, Liikennevakuutuskeskus, Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Järvenpään kaupunki, Liikenneturva, Merivoimien esikunta, Työterveyslaitos, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja ELY-keskukset ja Lapin tiepiiri Saara Toivonen

  3. Taustaa (otteita tutkimushausta 2005) • Liikenneturvallisuusvisio: • Tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. • Liikennejärjestelmän suunnittelijoiden ja toteuttajien tulee pystyä vastaamaan siitä, että asianmukaiset tiedot ja taidot omaava henkilö ei kuole eikä loukkaannu vakavasti liikenteessä. Inhimillinen virhe ei saa johtaa kuolemaan. • (Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan Liikenneturvallisuussuunnitelma vuosille 2001-2005) Saara Toivonen

  4. Taustaa (otteita tutkimushausta 2005) • Tutkimussarjan olennaisia näkökulmia olivat: • • millaista kolariväkivaltaa ihmiskeho kestää sekä • • miten liikennejärjestelmän ominaisuuksia ja liikenteen säätelyä tulisi kehittää, että kolariväkivalta saataisiin riittävän alhaiselle tasolle ihmisen kestokykyä ajatellen. • ...parantamistoimia harkittaessa tulee keskittyä kolarien seurausten lieventämiseen, tuhoisien onnettomuusketjujen katkaisemiseen sekä liikennejärjestelmän ominaisuuksien ja ratkaisujen kehittämiseen / sopeuttamiseen ihmisen kestokykyä ja todettua liikennekäyttäytymistä vastaaviksi (esimerkkeinä auton ominaisuudet / kolariturvallisuus, tien ominaisuudet / törmäysturvallisuus, nopeuksien hallinta ja sopiva nopeustaso sekä eri tekijöiden yhteen sopivuus)... Saara Toivonen

  5. Taustaa (otteita tutkimushausta 2005) • Analysoidaan ja kuvataan valitussa toimintaympäristössäkeskeisissä onnettomuustyypeissä kuoleman aiheuttaneet tekijät ja tapahtumat. ...samalla tulee pohtia törmäyssuuntien, törmäysnopeuksien, erilaisten ajoneuvojen kolariturvallisuuden ja -yhteensopivuuden, ajoneuvojen ja liikenneympäristön kolariyhteensopivuuden, jne. merkitystä vakaville seurauksille... • Arvioidaan ominaisuuksia ja tekijöitä liikennejärjestelmässä, jotka altistavat kolarien vakaville seurauksille. • Hahmotellaan toimia tilanteen parantamiseksi. Arvioinnissa pääpaino järjestelmän normaalissa käytössä tapahtuneissa onnettomuuksissa ("inhimillinen virhe"). • Tutkijaryhmään lääkäri, ajoneuvotekniikan ja liikennetekniikan asiantuntijat. Saara Toivonen

  6. Syvätutkimusaineiston rajauksista Saara Toivonen

  7. Kaikki tutkijalautakuntien tutkimat kuolemat (2002-2006),1900 ihmistä Saara Toivonen

  8. Riskinoton osuus (tutkijalautakuntien tutkimat kuolemat 2002-2006) Saara Toivonen

  9. Tavanomaisessa liikenteessä kuolleet 2002-2006, 875 ihmistä Saara Toivonen

  10. Liikennejärjestelmän riskit tavanomaisessa liikenteessä Riskit arvioitiin moottoriajoneuvoliikenteelle jalankululle ja pyöräilylle Arviointi suoritettiin toimintaympäristöittäin Yksiajorataiset päätiet Seutu- ja yhdystiet Moottoritiet Taajamien kadut ja tiet (taajamamerkillä osoitetut väylät) Saara Toivonen

  11. Kuolleet onnettomuusluokittain 1-ajorataisten pääteiden aineistossa, moottoriajoneuvot (tavanomainen liikenne) Saara Toivonen

  12. 1) Henkilöauton (A) kohtaamisonnettomuus raskaan ajoneuvon (B) kanssa: kuljettaja ja oikealla edessä sekä takana istunut matkustaja kuolivat. A:n nopeus 80-90 km/h ja B:n 80 km/h. Liikennevakuutuskeskus/VALT Saara Toivonen

  13. 2) Henkilöauton (A) kohtaamisonnettomuus henkilöauton (B) kanssa. A ajautui kaarteessa vastaan tulevien (B:n) kaistalle. Kuljettajat kuolivat, lisäksi loukkaantui 4 matkustajaa. A:n ja B:n nopeus noin 100 km/h. Liikennevakuutuskeskus/VALT Liikennevakuutuskeskus/VALT Saara Toivonen

  14. Henkilöautoissa kuolleet autoon kohdistuneen törmäyksen suunnan mukaan, 1-ajorataiset päätiet, moottoriajoneuvot Saara Toivonen

  15. Seurausten vakavuus kaikille osallisille sekä surmansa saaneiden kuolinajat, 1-ajorataiset päätiet, moottoriajoneuvot Saara Toivonen

  16. Vammautumisen vakavuus nopeuden muutoksen mukaan (vain kohtaamisonnettomuudet; delta-v laskettu tutkijalautakunnan arvioiman ajonopeuden tai nopeusrajoituksen perusteella, 1-ajorataiset päätiet, moottoriajoneuvot) Saara Toivonen

  17. 1-ajorataiset päätiet, moottoriajoneuvot Saara Toivonen

  18. Kuolemaan johtaneet vammautumismekanismit ja törmäyssuunnat kohtaamisonnettomuudet, 1-ajorataiset päätiet, moottoriajoneuvot Saara Toivonen

  19. Raskas liikenne törmäyskohteena liki 40 prosentissa kohtaamis-onnettomuuksien kuolemissa 1-ajorataisilla pääteillä Saara Toivonen

  20. Riskien vähentäminen tavanomaisessa liikenteessä Tie- ja liikenneympäristö, tienpitäjän toimenpiteet toimintaympäristöittäin Yksiajorataiset päätiet Seutu- ja yhdystiet Moottoritiet Taajamien kadut ja tiet Ajoneuvotekniikka Lainsäädäntö Koulutus, valistus ja tiedotus Pohdintaa riskinotosta Johtopäätöksiä ja pohdintaa lähestymistavasta Saara Toivonen

  21. Johtopäätöksiä tienpidon alueelta (1-ajorataiset päätiet) • Suuri osa tavanomaisen moottoriajoneuvoliikenteen kuolemista voitaisiin torjua kohtuullisella määrällä keskikaiteellisia teitä • Muilta osin alempia nopeusrajoituksia • Vaikutusta myös seuraavilla toimilla: • kiertoliittymät, liittymien porrastaminen, eritasoliittymät • yksityisten teiden liittymien järjestelyt, reunakaiteet • talviliikenteen hallinta • palautetta antavat keskialueet • työnjako kulku- ja kuljetusmuotojen kesken? • Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden kohentaminen: • kevyen liikenteen väylät, alikulkukäytävät, tien ylitysten turvaaminen • nopeusrajoitukset tiiviin tienvarsiasutuksen kohdilla Saara Toivonen

  22. Johtopäätöksiä tienpidon alueelta (seutu- ja yhdystiet) • Moottoriajoneuvoliikenteen turvallisuus: • seututeiden parempi talvihoito, (talviajan) nopeusrajoitukset, liittymien nopeusrajoitukset, reunaympäristön pehmentäminen • yhdysteillä yleisen nopeusrajoituksen 80 km/h alentaminen • Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden kohentaminen: • nopeusrajoitukset tiiviin tienvarsiasutuksen kohdilla • kevyen liikenteen väylät (halvempien ratkaisujen hakeminen?), tien ylitysten turvaaminen • tievalaistus • yksityistieliittymien turvallisuustarkastukset, näkemien parantaminen, nopeusrajoitukset Saara Toivonen

  23. Johtopäätöksiä tienpidon alueelta (moottoritiet) • kaiteiden päiden ja vanhojen kaiteiden korjaaminen • eritasoliittymissä väärään ajosuuntaan lähtemisen karsiminen Saara Toivonen

  24. Johtopäätöksiä tienpidon alueelta(Taajamien kadut ja maantiet) • Tavanomaisessa moottoriajoneuvoliikenteessä kuolemanriski vähäinen, poikkeuksena risteämisonnettomuudet (noin 10 % taajamakuolemista): • nopeuksien alentaminen (alle 50 km/h) • Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuus: • huomiota kaupunkien pää- ja kokoojaväyliensuojateihin ja pyöräteiden jatkeisiin (jalankulkijat ↔ suuret kaupungit; pyöräilijät ↔ kaupungit), pientalovaltaisten kokoojakatujen liittymät (pyöräilijät) • ajonopeuksien alentaminen (nopeusrajoitukset, rakenteelliset nopeudenalentimet, automaattinen nopeusvalvonta) • suojateiden ja pyörätien jatkeiden havaittavuus, kunto, rakenteet, varoittaminen/muistuttaminen, valaistus, liikennevalot • yli- ja alikulkuja kaupunkirakenteeseen sopivasti, pyöräteitä, kevyen liikenteen väyliä • kevyen liikenteen järjestelyiden turvallisuustarkastukset, kokeilutoiminta, ohjeistus Saara Toivonen

  25. Henkilöautojen kolariturvallisuus parantunut: • Sivutörmäykset huomioivat rakennesäännökset EU:ssa voimaan 1996 • Testiohjelmien (mm. EuroNCAP 1997-) myötä: • Etu- , sivu-, jalankulkijatörmäystesti ja lapsimatkustajan suojan testit • Etutörmäys 64 km/h ja sivutörmäys 50 km/h nopeudessa • Turvallisuusarvio saman kokoiseen vertailuryhmään nähden, ei arviota raskaaseen ajoneuvoon tai eläimeen törmäyksestä 1-ajorataiset päätiet, moottoriajoneuvot Saara Toivonen

  26. Ajoneuvotekniikka • Henkilöautossa selviytymismahdollisuutta parantavat: • autossa optimaalinen aktiivinen ja passiivinen turvallisuus • siedettävä törmäysnopeus • etutörmäys kohteeseen, jonka massa ja keularakenteet yhteensopivat • Henkilöauton ja raskaan auton nokkakolarissa pääteillä henkilöauto usein murskaantuu. Henkilöautojenkin välisissä suuren nopeuden kolareissa korirakenne usein painuu sisään. Sivutörmäykset? Hidastuvuus? • Jalankulkijan ja pyöräilijän huomiointi? Kolariaineistosta todettua, 1-ajorataiset päätiet: Saara Toivonen

  27. Lainsäädäntöön liittyvää autoilijaa velvoittavat suojatiesäännöt, soveltaminen, valvonta pyöräilijän ja autoilijan keskinäiset väistämissäännöt ja niistä muistuttaminen (liikenneympäristön toimin) jalankulkijan heijastimen käyttö ja pyöräilijän kypärän käyttö automaattisen valvonnan edellytykset, monipuolistaminen ja laajentaminen myös taajamissa kuljettajan väsymys ja valvonta heikentynyt ajokyky Saara Toivonen

  28. Koulutus, valistus ja tiedotus autoilijan suojatiesäännöt, ennakoiva ajotapa pyöräilijän ja autoilijan keskinäiset väistämissäännöt, varominen jalankulkijan heijastimen käyttö ja pyöräilijän kypärän käyttö ikääntyvien riskeistä, heikentyvästä ajokyvystä informointi kuljettajan väsymyksen merkitys, kuljettajan huomion suuntaamisen merkitys huonojen talvikelien huomiointi nopeuksissa Saara Toivonen

  29. Pohdintaa riskinotosta • riskinotto suhteellisesti yleisintä moottoriteillä sekä seutu- ja yhdysteillä, mutta sitä esiintyy kaikenlaisissa liikenneympäristöissä • riskinotto suhteellisesti yleisintä mopo- ja yksittäisonnettomuuksissa, mutta sitä esiintyy kaikentyyppisissä onnettomuuksissa • osaan (?) riskinotto-onnettomuuksista ehkä hyötyä tavanomaiselle liikenteelle esitetyistä toimista – ei kuitenkaan varmuutta asiasta • riskinotto kaikissa liikenneympäristöissä on yleistä, vaarassa myös muiden henki → riskinotolta ei voi sulkea silmiä • nopeudenrajoittimet, älykäs nopeudensäätely / automaattinen valvonta • alkolukot • älykkäät turvalaitteet • sähköinen ajokortti Saara Toivonen

  30. Pohdintaa lähestymistavasta Riskinoton rajaus huomattava ylinopeus, turvalaitteiden käytön laiminlyönti, rattijuopumus, itsetuho, sairauskohtauskuolema, ajo-oikeuden puuttuminen ylinopeuden rajauskriteeri olisi mahdollisesti voinut olla tiukempi (käytännössä ei kovin suurta merkitystä tutkittavien tapausten lukumäärälle) jalankulkijan heijastimen ja pyöräilijän kypärän käyttämättömyys (ei poissulkukriteerinä - ilmiötä analysoitiin ja arvioitiin) Riskinoton rajaus ei mikään tieteellinen totuus, pikemminkin käytännönläheinen menettely toimintamallien hahmottamiseksi Inhimillisessä toiminnassa tapahtuu virhearviointia, jopa riskinottoa (jos siihen on mahdollisuus), ihminen kestää huonosti nykyliikenteessä syntyviä törmäys- ja hidastuvuusvoimia Liikennejärjestelmään sisältyvät (ohjelmoidut?) kuolemanriskit ↔ tienkäyttäjien riskinotto Saara Toivonen

More Related