Perusterveydenhuollon tuottavuus ja vaikuttavuus - pohdintaa

1. Perusterveydenhuollon tuottavuus ja vaikuttavuus - pohdintaa Simo Kokko 22.4.2009 Esityksen nimi / Tekijä

2. Perusterveydenhuollon toiminnan kvantitatiivinen analysointi jälkijunassa • Perusterveydenhuollon toiminnan tilastoinnin kehitys 1970-luvulta 1990-luvulle: kohti supistuvia tietoja • Vaatimisen jälkeen saatiin lupa valmistella pth:n tilastouudistusta • Nyt on kehitetty terveyskeskustoiminnan luokitusjärjestelmä, jota otetaan parhaillaan testikäyttöön • Luokituskokonaisuudessa ei ole (vielä) omaa erillistä nimeä, luokittelu tapahtuu kirjaamalla yleisluonteisten tausta- yms. kontekstitietojen lisäksi erityisesti kaksi perustietoa jokaisesta sellaisesta kontaktista, josta tehdään kertomusmerkinnät: 1) Käyntisyy (joko ICD10- tai ICPC2-luokitusten avulla; näiden välillä ristiviittausjärjestelmä valmiina), 2) käynnin sisältö, "toiminto" , "toimenpide" (tai interventio tms:), joka kirjataan luokituksella, jonka nimeksi on annettu SPAT

3. Tuotteistamista tarvittaisiin moneen tarkoitukseen • Suomalainen terveydenhuolto joutuu tekemään paljon töitä useiden maksajien tilanteessa kuntayhtymissä ja muissa yhteistoimintaorganisaatioissa • Samat askelmerkit jouduttiin käymään 1990-luvulla sairaanhoitopiirien kuntalaskutusta varten • Tuotteistamista tarvittaisiin myös uusiin käyttötarkoituksiin • - tuottavuuskehityksen kuvaamiseen oikeita perusteita käyttämällä • - rakennettaessa tilaaja-tuottaja-asetelmia kunnallisten palveluiden sisälle tai kunnallisten tilaajien ja yksityisten tuottajien välille • - tuotteistamisen avulla painotettuja tietoja tarvitaan benchmarking-tarpeisiin, tutkimustyön välineiksi

4. Mutta, miten tuotteistaminen pitäisi rakentaa, jotta se kuvaisi tuottavuutta? • Käyntipohjaisen tuotoksen tuotteistamiseen tarvittaisiin empiirisesti validoitava tieto käyntien suhteellisesta arvosta (relative value). Tämä on perusratkaisu USA:n RBBVS-mittarissa. • APR perustuu tähän ajatteluun, käynnissä on Pettu-hanke, jossa tarkoituksena on kerätä vastaavia käyntisyy- ja prosessitietoja • Kuinka näistä edettäisiin valtakunnallista järjestelmää kohti, on vielä selvästikin auki… • Vaikka hitautta sopii arvostella, tarjoutuu toisaalta hyvä tilaisuus harkita, mihin kaikkiin suuntiin edetä

5. Tuottavuuden sisältö ja ulottuvuudet perusterveydenhuollossa • Kuinka keskeinen rooli pitäisi olla käyntisuoritteiden tuottamisella? Ratkaisisiko viisas erilaisten käyntien painottaminen suoritteiden laskennan ongelmat? • Entä, jos tunnistettaisiin ja mitattaisiin hoidon episodeja? Voitaisiin rakentaa akuuttityyppisten ja pitkäaikaisten terveysongelmien "episodeja" ja kytkeä käynnit loogisiin kokonaisuuksiin • Vai pitäisikö luokitella pitkäaikaista hoitoa ja/tai hoivaa palveluintensiteetin tai jopa palveluiden tarpeen avulla painotettavina kokonaisuuksina - esimerkiksi hoidon järjestämisen kaikkine elementteineen 1 kk tai 1 vuoden ajan? • Kuinka pitäisi jäsentää neuvontatyyppinen toiminta, palvelun järjestäminen puhelimitse, internetin tai sähköpostin avulla? Vai pitäisikö olla suoritteena sovituin reunaehdoin rakentuva "saatavilla oleminen" tms.? • Perusterveydenhuollossa tehdään paljon käynteihin suoraan liittymätöntä työtä - suunnittelua, yhteistoimintaa, koulutusta, asiantuntijaroolissa toimimista jne. Mihinkäs nämä pitäisi kirjata tuotteistettaessa?

6. Entä sitten vaikuttavuus? • Perusterveydenhuollossa ei ole (niin kuin ei koko terveydenhuollossakaan) vahvaa perinnettä vaikuttavuuden mittaamisessa ja arvioinnissa, ollaan vasta kehittämässä menettelyjä • Vaikuttavuus edellyttää vaativaa kausaalista analysointia, houkutukset kulmien oikomiseen ovat suuret ja ne tulevat usein suunnista, joissa ei ole käyty kliinisen epidemiologian peruskursseja • Oma näkemys on tässä vaiheessa selvä: Näytöt vaikuttavuudesta pitäisi hankkia tutkimuksen kentillä, yrittämättä mitata rutiinisti vaikuttavuutta pth:n toiminnassa • Tutkitun tiedon avulla voitaisiin painottaa vaikuttavuustiedoilla tuotteistustietoja (joihin ei sisältyisi alkuperäisissä muodoissaan vaikuttavuusulottuvuuksia) • Syntyisikö näin uusi mitattava ulottuvuus: tuottavuus yhdistettynä vaikuttavuustietoon (siltä osin kuin sellaista tietoa on käytettävissä) • Palataan viime aikoina esillä olleisiin määritelmäkysymyksiin: onko tuottavuus vain asiallisten palvelusuoritteiden tuottamista käytettyä resurssiyksikköä kohti, vai pitäisikö mukaan sekoittaa jo vaikuttavuustietoa (niin kuin on ehdotettu)