Suunnitelmallinen vankeus ja vapausprosessi

1. Suunnitelmallinen vankeus ja vapausprosessi Yhteistyön lähtökohdat ja esteet Jarno Ruotsalainen Kriminaalihuollon tukisäätiö

2. Suunnitelmallinen vapautuminen NÄKÖKULMAT: • Tarkastelu vankeinhoidon ulkopuolisesta näkökulmasta – yhteistyökumppanien näkökulma vankeinhoitoon • Asiakasnäkökulma: Kriminaalihuollon tukisäätiön hankkeet • Vaikuttavuus vai rakenteelliset edellytykset? • Esimerkit työhönkuntoutuksesta • Keskustelun kärkenä valvottua koevapautta koskevat haasteet

3. Suunnitelmallinenvapautumisprosessi • Yhteistyön kolme tasoa: 1) ”Tavanomaiset” yhteistyömenettelyt 2) Rakenteelliset yhteistyömallit ja palveluohjaus 3) Palveluntuotanto ja sopimusperusteinen kuntoutusyhteistyö • Painavimmat, palveluntuotantoon perustuvat yhteistyön muodot  Rakenteelliset ongelmat ja haasteet

4. Huomautuksia ”tavanomaisen” vapautumisyhteistyön haasteisiin • Aluevankilajärjestelmä, suunnitelmallinen vankeus- ja vapausprosessi, sijoittajayksikkötoiminta • Viisi aluevankilaa, joissa prosessia hallinnoi sijoittajayksikkö (Riihimäki, Turku, Mikkeli, Kuopio ja Oulu) • Yhteyksien luominen ja ylläpitäminen käytännössä • Mitä merkitsee matka Riihimäeltä Helsinkiin, Turusta Tampereelle, Kuopiosta Jyväskylään?

5. Kilometrejä kertyy • Riihimäen vankila (Etelä-Suomen aluevankila): • Riihimäen keskusta 4 km • Helsinki 73 km • Vantaa 69 km • Espoo 74 km • Hämeenlinna 36 km • Porvoo 109 km • Hanko 166 km • Lounais-Suomen vankila (Länsi-Suomen aluevankila) • Turku 9 km • Tampere 160 km • Seinäjoki 291 km

6. Aluevankilat ja kotikunnat Etelä-Suomen aluevankila • Yli 50 vankia kolme kuntaa • 10 – 50 vankia 12 kuntaa • 1 – 10 vankia 26 kuntaa • Ei vankeja yhdeksän kuntaa • 50 eri kuntaa (Länsi-Suomen aluevankila 173 kuntaa) Lähde: Rikoksista rangaistujen tuen tarve – Suositukset yhteistoiminnalle. Liite 5: Aluevankiloiden vankimäärät kotikunnittain ja maakunnittain 1.5.2005

7. Vapautumisen suunnittelu - Vapautumissuunnitelma • Aluevankilarakenne helpottanee käytäntöjen muodostumista – saman kunnan vankeja kohdataan useammin • Suljettu vankeusaika ja ehdonalainen vapaus (valvottu koevapaus?) • Sijoittajayksiköiden ja sijoitusvankiloiden vastuunjako? • Kuka käytännössä ottaa yhteyttä ja kehen? • Prosessissa liikkeelle pääseminen edellyttää valtavan määrän tietoa

8. Vapautuvan vangin sosiaaliset tarpeet – Esimerkkejä kuntien järjestelmistä • Helsinki • Asunto? • Työpaikka? • Hämeenlinna • Asunto? • Työpaikka? • Porvoo • Työvoiman palvelukeskus?

9. Kenen kanssa yhteistyöhön?Esimerkkinä työvoiman palvelukeskukset • Vankien ja yhdyskuntaseuraamuksiin tuomittujen sosiaaliturva –työryhmä: Yhteistyön rakentaminen aluevankilan ja työvoiman palvelukeskusten välille: • Työvoiman palvelukeskuksista aluevankilaan ”työvoimaneuvoja tai vastaava”, jonka asiantuntemusta hyödynnetään sijoittajayksikössä rangaistusajan suunnittelussa ja vapauttamisvaiheessa • Riihimäeltä, Turusta, Mikkelistä, Kuopiosta ja Oulusta löytyy työvoiman palvelukeskus: • Työvoiman palvelukeskukset ovat kunnallisia tai seutukunnallisia toimijoita  Palvelevatko toisten paikkakuntien vankeja?

10. Vapautuvat vangit ja rakenteellinen työvoimapolitiikka • Miten voidaan aidosti innostaa vankeusaikaiseen yhteistyöhön? • Työvoimapolitiikka ja sosiaalipolitiikka – Suomessa voimakas poliittinen sidos  kuntoutuksen rahoituslähteet • Vapautuvien vankien kiinnostavuus priorisoitavana kohderyhmänä? Aito ongelma – ei pelkästään kyynisyyttä tai ennakkoluuloja • Työttömyyden ja rikollisuuden yhteys?

11. Älkää kysykö, mistä johtuu … väkivalta, päihdeongelma, vankeus… • Vankilaan joutuvan työmarkkina-asema • 1978 työssä 64 %, työtön 18 % • 1988 työssä 56 %, työtön 31 % • 1997 – 2005 työssä 20 %, työtön 33 % • Yleinen työttömyysaste • 1978 7,3 % • 1988 4,2 % • 1997 – 2005 9,8 % (keskiarvo) • Vankiluvut • 1978 5399 • 1988 3972 • 1997 – 2004 3138 • 2004 3577

12. Voiko vankeinhoitoa perustella työllisyydellä? • Vankilaan tulevien osallistuminen työmarkkinoille on pudonnut jyrkästi • Yleisellä työttömyysasteella ja vankien työttömyysasteella ei vaikuta olevan välttämättä minkäänlaista yhteyttä • Yleisellä työttömyysasteella ja vankilukujen kehittymisellä ei vaikuta olevan välttämättä minkäänlaista yhteyttä. • Silti työhönkuntoutusta vankilasta vapautuville? • Yhteistyökumppanien tulostavoitteet ja vankien työhönkuntoutustalkoot?

13. Painavat työvoimapoliittiset jatkumorakenteet vapautuvien vankien mahdollisuutena? • Tavanomaisissa rakenteissa ja verkostoitumisessa on syviä haasteita  • Rakenteiden ja sopimusten tasolla määritellyt kuntoutusjatkumot? • Ohjelma, joka vastaa haasteisiin kokonaisvaltaisesti? • Esimerkki: KuVa-projekti Hämeenlinnan seutukunnassa • Työvoimapolitiikka ja työvoiman palvelukeskukset. Keino hallinnoida ostopalveluja: tarpeiden ja tuotannon kohtaamista • Käytettävissä on rahaa ostopalveluihin, mutta ei liiemmälti aikaa

14. Vankien ammatillinen koulutus esimerkkinä yhteistyömahdollisuuksista? • Vankeuden ja työmarkkinatilanteen välinen vaikutussuhde on spekulatiivinen • Vankityötä on arvosteltu laajalti. Työ vankilassa toteutettuna on kerta kaikkiaan vain kuntoutumisen kannalta hyödytöntä? • Vai onko ongelma rakenteellinen? Vankeusaikaisen työn hyötyjä ei saada esiin jatkumorakenteiden puuttumisen vuoksi? • Työtoiminta on totuttu järjestämään itse – koulutus järjestetään vankeinhoidon ja oppilaitosten yhteistyössä • Kuntouttava työ, työvalmennus jne. ovat harkinnanvaraisia ja pääosin sidottuja kuntarakenteeseen • Rakennetyöttömyyden ratkaisumenettelyt ovat liikkumassa kohti uutta rakennelähtökohtaa, mutta toistaiseksi kuntaperuste sitoo useimpia ratkaisuvaihtoehtoja

15. Miksi ei ole juurikaan vapautuvien vankien kuntouttavia erityispalveluita? • Historiaa: Kriminaalihuoltoyhdistys – asumisen ja työn järjestäminen • Työnvälitys ja työleirit • Työsiirtolat, vankisiirtolat ja työleirit: konkreettinen keino ratkaista työllisyyskysymyksiä • Niistä on luovuttu tuloksien, ideologian ja budjettisyiden vuoksi – vaikea erottaa, mikä syy on ratkaisevin • ”Kohderyhmän erityisyys” ja ”normaalipalvelut”

16. Projektit ja alueelliset toimintamallit vankien vapautumisen malleina • Erityisiin palvelutarpeisiin vastaamiseksi on kehitetty erilaisia projekteja ja erityistoimintamalleja • Projektien ”ylilaatu” • Voidaanko toimintamallia soveltaa? Toimivien organisaatioiden tasolla määritelty kohderyhmä? • Kuntarakenneuudistusta koskeva keskustelu ei ole relevantti vapautuvien vankien palvelujatkumoiden näkökulmasta(?)

17. Valvottu koevapaus • Miksi kysymykset vapautumisyhteistyöstä ja rakenteellisista kuntoutusjatkumoista ovat erityisenajankohtaisia? • Kompastuskivi on vuorovaikutteisen keskustelun puuttuminen • Laki ei linjaa laajuutta vaan edellytetään neuvotteluita ja aitoa innostumista valvotun koevapauden mahdollisuuksista • Valvottu koevapaus ja kuntoutusjatkumot?

18. Valvotun koevapauden edellytykset • Korkeintaan kuusi kuukautta ennen ehdollista vapautumista 1) Perustuu rangaistusajan suunnitelmaan 2) Ehtojen noudattaminen todennäköistä 3) Vangin sitoumus valvottuun päihteettömyyteen 4) Vangin sitoumus yhteydenpitoon ja asetettuihin ehtoihin 5) Ehtojen noudattamista voidaan valvoa 6) Vanki suostuu vankeinhoitoviranomaisten yhteydenpitoon muiden toimijoiden kanssa • Koevapaus voidaan peruuttaa – vankeinhoidon yksipuolinen hallintopäätös? • 50 vankia … 500 vankia?

19. Valvotun koevapauden merkitys ja mahdollisuudet • 1) Oikotie vapautuvien vankien kuntoutuspolkujen rakenteellisiin ongelmiin? • Suoritetaan kotoa käsin  ratkaisee laajamittaisesti sovellettuna kerralla vankeinhoidon yksikkörakenteen ja vankien kotikuntajakauman ongelmat? • 2) Päihteetön elämäntapa ”kotioloissa”? • Muilta kuin vangeilta ei voi kieltää laillisten päihteiden käyttämistä vapaa-aikana. Alkoholin käyttäminen ei ole kuulu vankeusrangaistuksen suorittamisen ”normaalisuuteen”

20. Valvotun koevapauden ongelmia KuVa-projektin valossa • KuVassa vastuunjako esimerkiksi toimeentulon järjestämisessä on ollut selvä • Mikä on valvotussa koevapaudessa olevan henkilön status työmarkkinoilla? • Työttömyysturvalaki 2. luku 3 ja 11 § • Rinnastuuko 1) yhdyskuntapalveluun vai 2) vankeuteen? • Sijoittaminen ulkopuoliseen kuntoutukseen päihdeongelman perusteella? Kaikki vaihtoehdot käytettävissä: vankeinhoito korvaa, kotikunta korvaa tai kustannukset voidaan jakaa.

21. Palvelusisällöt ja kustannusvastuu • Vetäytyykö vankeinhoito kategorisesti muista kuin valvonnaksi katsottavista toimista? • Ei voida irrottaa palvelusisältöjen kehittämistä taloudellisista vastuukysymyksistä • Sosioekonominen oikeudenmukaisuus, kuntoutustarve ja rikosseuraamukset? • Tarvitaan myös rakenteiden tasolla toimivia linjauksia ja konkreettisia jatkumopolkurakenteita • Yksilöllisen suunnitelmallisuuden edellyttämiä neuvotteluita ei voi jättää yksittäisten työntekijöiden harteille.

22. Johtopäätöksiä ja keskustelunaiheita • ”Ilkeät ongelmat”: Sekä rakenneongelmat että vaikuttavuuskysymykset hyvin haastavia. • Miten innostaa juuri oikea organisaatiorakenne vankeusaikana käynnistyviin prosesseihin? • ”Työhönkuntoutuksessa” on vähitellen kehittynyt yrityksen ja erehdyksen kautta realistisempi ihmiskuva • Jatkumorakenteiden tarve ja hyödyt on yleisesti hyväksytty • Mallin kyvyttömyys levitä rakenteellisena ongelmana • Koevapauden ennakoitavat ongelmat • Päihde- ja mielenterveysongelmaisten, asunnottomien ja lainrikkojataustaisten ”ensihuoltojärjestelmä”?