SUUNNITELMALLINEN ALUEKEHITTÄMISTYÖ JA POHJOIS-SUOMEN RAKENNERAHASTOTOIMINTA

1. SUUNNITELMALLINEN ALUEKEHITTÄMISTYÖ JA POHJOIS-SUOMEN RAKENNERAHASTOTOIMINTA Seutuvaltuusto/Kaustisen seutukunta 23.3.2009 P-S EAKR ohjelmakoordinaattori Tuija Puumala

2. Maakunnissa tehdään suunnitelmallista aluekehittämistyötä LINJAA Resurssit

3. Aikataulua • Voimassa oleva • Maakuntasuunnitelma 2005-2020 • Maakuntaohjelma 2007-2010 • Uusien valmistelu • Maakuntasuunnitelman valmistelu käynnistetty (aikatähtäin 20-30 v.) • 1. Workshop 7.4.2009 klo 8.30 Villa Elbassa • 2. Workshop 8.5.2009 klo 8.30 K-P:n amk • Touko-kesäkuu taustaraportti valmiiksi • Elo-syyskuu kommenttikierros luonnoksesta, asiantuntijan sparraustilaisuus, mahdollinen palautekeskustelu • Lokakuu – vaikutusten arviointisuunnitelman laatimimen, sova-lain mukainen kuulutus • Marras-joulukuu – mkh ja maakuntavaltuusto käsittelevät luonnoksen • Tammi-maaliskuu 2010 – luonnoksen muokkaus lopulliseen muotoon • Huhtikuu 2010 – mkh ja maakuntavaltuuston hyväksyminen

4. MISTÄ RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA ON KYSE? Euroopan unionin rakennerahastovarat muodostuvat • Euroopan aluekehittämisrahaston (EAKR) ja • Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varoista. Euroopan unionin rakennerahastovarat (EAKR, ESR) on tarkoitettu pienentämään eurooppalaisten alueiden kehityksessä syntyneitä eroja.

5. EAKR:n ja ESR:n ero • EAKR ohjelmavaroin pyritään Pohjois-Suomen alueen yritysten kilpailukyvyn edistämiseen, alueen osaamisrakenteiden vahvistamiseen sekä alueen saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantamiseen. EAKR varoin voidaan rahoittaa sekä selkeitä investointeja että kehittämishankkeita. • ESR varat on tarkoitettu lähinnä suoraan ihmisiin kohdistuviin toimenpiteisiin; inhimillisen pääoman kasvattamiseen, osaamisen lisäämiseen ja koulutukseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn. Kohderyhmänä voivat olla sekä työssä olevat että työttömät.

6. Suomi jakautuu EU-ohjelmakaudella 2007-2013 neljään suuralueeseen. Pohjois-Suomen suuralueen muodostavat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat, joissa toteutetaan yhteisesti laadittuja rakennerahasto-ohjelmia.

7. Kyseessä on alue • joka kattaa 44 % Suomen pinta-alasta • 12,1 % Suomen väestöstä • jonka yrityskannasta 82 % on mikroyrityksiä (alle 10 henkilöä työllistäviä) • jossa logististen ratkaisujen merkitys on suuri, sillä kuljetuskustannukset ovat korkeat ja heikentävät yritysten kilpailukykyä • jossa yritysten t&k panostus on lähes pelkästään Oulun seudun varassa • jonka koulutustaso on maan keskiarvoa alhaisempi • jossa on kattava toisen asteen koulutustarjonta sekä vahvaa aikuiskoulutusosaamista • jossa on paljon arvokkaita kulttuuriympäristöjä, jotka vaativat suunnitelmallisia korjaus- ja ennallistamistoimia Mm. edellä esitettyihin haasteisiin pyritään vastaamaan alueella käytettävissä olevin rakennerahastovaroin

8. Pitkät etäisyydet ja harva asutus

9. Pohjois-Suomi alueena Sama asukasmäärä Itä- ja Pohjois- Suomi Pääkaupunki- seutu

11. Investments to Research & Development activities 2007 € / inhabitant

12. P-S EAKR ohjelman painopisteet • Innovaatiokilpailukyvyn lisääminen • Yritysten kasvun edistäminen • Saavutettavuuden parantaminen • Vetovoimatekijöiden vahvistaminen Toimintalinjat • Yritystoiminnan edistäminen • Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen • Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen

13. Pohjois-Suomen EAKR –ohjelman kokonaisvolyymi 2007-2013 • EU 311 milj. (28 %) • Valtio 238 milj. (22 %) • Kunnat 72 milj. (7 %) • yksityinen (arvio) 480 milj. (43 %) • Yhteensä 1 102 milj. Pohjois-Pohjanmaa 53 % Lappi 37 % Keski-Pohjanmaa 10 %

14. K-P:lla käytettävissä 2007-2009 • EAKR + valtio 22,548 milj. € • ESR+ valtio (alueosio) 4,073 milj. € • Maaseudun kehittämisohjelma (EU+valtio) 6,169 milj. € Lisäksi mahdollisuus hyödyntää • Valtakunnallista ESR osiota • Interreg ohjelmia • Leader ohjelmia • Suoria EU varoja • Kansallisia aluekehittämisvaroja

15. EAKR ohjelman suurimmat rahoittajat Keski-Pohjanmaalla 2007-2009 (sis. ylim MYAK 2009) • Yritysosasto (ml. Finnvera 8 %) 39 % • K-P liitto 27 % • Lääninhallitus 15 % • Ympäristökeskukset 13 % • Tiepiiri (LVM) 1 % • Reservi /ylimaakunnalliset 2 %

16. Yritystukien kohdentuminen K-P 2007-2008(pl. toimintaymp. kehittämisavustukset ja Tekesin tutkimusrahoitus) Uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto Uuden teknologian soveltaminen ja käyttöönotto Puutavara ja puuteollisuus + huonekaluteoll. 25 % Muu teollisuus 21 % Metallituotteiden valmistus 10,5 % Matkailun ohjelmapalvelut ja majoitustoiminta 9,5 % Kumi- ja muovituotteiden valmistus 9,4 % Muut kuluttajapalvelut 9,3 % Yhteensä 4,370 (EU+valtio) 2007-2008 yritystuista 40 % Kaustisen seutukuntaan 1.1.2007-23.3.2009 28 %

17. Maakunnallisia • Keski-Pohjanmaan maakuntaverkko (julkinen rahoitus 1,745 milj. €) • POSKI- Keski-Pohjanmaan pohjavesien ja kiviaineshuollon yhteensovittamisprojekti • NYT 2 – K-P:n markkinointihanke • Multipolistoiminnan laajentaminen K-P:lla

18. Rahoitettuja kehittämishankkeita mm. useita koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kehittämishankkeita • erilaiset tuotekehitys- ja testausympäristöt, kuten • WELMED LABs-Toimintakyvyn testaus- ja tutkimuslaboratorio Kokkolaan • erilaiset innovaatio- ja oppimisympäristöt • Tekniikan ja luonnontieteiden tutkimusympäristö Keski-Pohjanmaalle-LUTEK (julkinen rahoitus 1,693 milj. €) • yritysten liiketoimintaosaamista ja tietotekniikan hyödyntämistä lisäävät hankkeet • Mobius kokonaisuus(ICTalan alueellinen osaamiskokonaisuus Keski-Pohjanmaalla. eBusiness, Mobilepoint) • Palvelualojen liiketoimintojen uudistamishanke • KASKU-tuotekustannus- ja kannattavuuslaskenta • Innohaava • Hyvinvointi Framille • Maakunnallinen palveluseteli kotihoitoon • Ytyä naisyrittäjyyteen

19. Mitä rahoitettu puhtaasti Kaustisen seutukunnassa (yritystukien lisäksi) • Feeniks Lestijärvi • Feeniks Verkostokehitys • Köyhäjoen kunnostussuunnitelman laatiminen • Peuranpolun ja Salamajärven kansallispuiston…. • Lestijärven ja Kinnulan yhteisvesihuolto….. • Vetelin kuntakeskustan eheyttäminen • Kaustisen kuntakeskuksen kehittämissuunnitelma • Perhon keskustan kehittämissuunnitelma • Moottoriurheilumatkailun kehittämishanke Seutukunnan strategia?

20. Lisäksi…. • Ohjelmasta on toteutettu myös koko Pohjois-Suomen kattavia ylimaakunnallisia hankkeita liittyen mm. puualaan, hyvinvointiin, matkailuun, kansainvälistymiseen, P-S teknologiayritysten kilpailukyvyn parantamiseen ja Barentsin alueen hyödyntämiseen • Osa rahoituksesta on suunnattu äkillisten rakennemuutosten hoitamiseen 7,635 milj. € (EU+valtio) josta 86 % Lappiin, 14 % K-P:lle • Kemijärven sellutehtaan lakkauttaminen (224 suoraa työpaikkaa + välilliset) • Lestijärven huonekalutehtaan palo (vajaa 60 suoraa + välilliset) • EAKR + valtio 0,420 milj. € • ESR + valtio 0,250 milj. € • Atria Oy:n Kannuksen tehtaan sulkeminen (suoria reilu 100 + välilliset) • EAKR + valtio 0,680 milj. € • ESR + valtio 0,218 milj. €

21. Mihin rahoitusta tarjolla/jäljellä 2009 • Läänin avoin haku TL 3 avattu • Liitolla jäljellä varoja TL 1 ja 2 • Tiepiirin varat TL 3 (pieni määrä) • Ympäristökeskus pieni määrä TL 2 ja TL 3

22. Kauden 2000-2006 ”jämärahat” K-P:lle huomattavasti osa P-S tavoite 1 varoista 16,9 % L-S tavoite 2 varoista 14,6 % • Toholammin kulttuuritalo 0,500 milj. • Lestijärvi-Kinnula yhdysvesijohto, siirtoviemäri ja vedenottamo 0,490 milj. € • Uutelan asemakaavan alueen viemäröinti 0,056 milj. € • Satamainvestoinnit 1,380 milj.€ • Tankkarin alue 0,234 milj. € • Asuntomessualue 0,072 milj. €

23. EU tason linjauksia EU:lla on kolme strategista painopistealuetta: • Ilmastonmuutos (CO2, päästökauppa, uusiutuvat energiamuodot jne.) • Väestörakenteen muutos (väestön ikääntyminen, muuttoliike, työvoiman saatavuus jne.) • Globalisaatio • Mitä on se eurooppalainen lisäarvo, jota pohjoiset alueet (NSPA) voi tarjota koko EU:lle? • luonnonvarat (energia, puu, mineraalit, luontoympäristö) • osaavat ihmiset • korkea innovaatioaste

24. … jatkuu • Luonnonvarat ja kestävä kehitys (energia, puu, mineraalit, luontoympäristö) • Osaamisen vahvistaminen, innovaatiokehitys, kilpailukyky, aluekehitys • Työllisyyskehitys ja työvoiman saatavuus • Kylmäteknologia • Demografiset muutokset (ikääntyminen, väestökato)

25. Aluestrategia 2020 – haasteet • Pärjääminen globaalissa kilpailussa • Pärjääminen laajentuvilla sisämarkkinoilla • Erilaistuva aluekehitys • Tasavertaisuus perusoikeuksien toteutumisessa • Terve aluetalous – terve kunta- ja seututalous

26. Aluestrategia 2020- esillä olleita alueiden kehittämisen linjauksia • Sama politiikka ei sovi kaikille alueille – siirtyminen räätälöityyn politiikkaan (omat vahvuudet, erikoistuminen, verkostoituminen) • Paikallistason merkitys kasvaa • Lokaalitason merkitys koko kansantalouden menestyksen näkökulmasta lisääntyy (kunnat/kaupunkiseudut) • Toiminnalliset kaupunkiseudut kehityksen avainasemassa • Suuret kaupunkiseudut oman alueensa vetureita ja kansantalouden moottoreita • Pienet ja keskisuuret kaupungit vaativat omaa politiikkaa • Syrjäisten maaseutukuntien/alueiden haaste on omien vahvuuksien tunnistamisessa ja verkostoitumisessa

27. … jatkuu • Osaamisen merkitys korostuu kaikkialla • Alueellinen innovaatiopolitiikka tulee painopisteeksi • Innovaatioympäristöjen kehittämisessä kuntien/toiminnallisten seutujen rooli kasvava • Painopiste siirtyy suorista tuista toiminta- ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen

28. Muita esillä olleita näkemyksiä • Omavaraisuus energian suhteen • Omavaraisuus elintarvikkeiden suhteen • Hyvinvointi tulevaisuudessa alueellinen kilpailutekijä

29. Haasteena Tehdä suunnitelmallista aluekehittämistyötä nopeiden muutosten keskellä • globalisaation vaikutukset/yleinen taloudellinen tilanne • Merkittävät alue- ja valtakunnan tason uudistukset • Alue- ja kuntatason uudistukset (PARAS –hanke, ALKU –hanke) • Äkilliset rakennemuutokset

30. Näkemyksenne? • Odotuksenne aluekehittämistyöhön ja EU-rakennerahastotoimintaan? • Kaustisen seutukunnan mahdollisuudet hyödyntää käytettävissä olevia varoja? • Kuntien mahdollisuudet osallistua kehittämishankkeisiin?