Koti kuntoutuksen keskiössä – Kuntoudu kotona

1. Koti kuntoutuksen keskiössä – Kuntoudu kotona Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

2. Kotikuntoisuus tavoitteena • Kotona mahdollisimman pitkään • Missä kunnossa ovat kotona asuvat iäkkäät henkilöt? • Miten kotona selviydytään? • Annammeko niitä palveluja, joita kuntoutuja haluaa? Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

3. Omaishoitajat toivoivat • Lisää fysioterapiaa • Omaishoidon tukea • Kodin siivousta • Kotiin tulevaa hoitajaa pariksi tunniksi kerrallaan Minna Raivio 2009, Väitöskirja Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

4. Kotini ympäristönä • Fyysinen • huonekalut, • liikkumistila, • esteetön ympäristö • Psyykkinen • tärkeitä tavaroita, • värimaailma, • tunnelma, • kontaktit, • tukiverkosto • Kognitiivinen • muistelu, • Aktiviteetit (lehdet,kirjat) äänimaailma • Sosiaalinen • Aktiviteetit • Ystävät, sukulaiset Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

5. Yksilölliset ominaisuudet Elämäntavat Sairaudet Vammat Vanhus Yhteiskunta Ympäristö Kulttuuri Asuminen Vanhuksen toimintakykyyn vaikuttavia asioita Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

6. Yksilölliset ominaisuudet • Biologinen vanheneminen ei noudata allakkaa • Yksilöiden väliset erot kasvavat • Yksilöiden sisäiset erot kasvavat Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

7. Tyydymmekö liian vähään?Mikä on vanhuksen elämänlaatu? Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

8. Tarvitsen kotikuntoutusta • Akuutisti • Leikkauksen tai muun sairauden jälkeen • Pitkäaikainen sairaus • Neurologiset sairaudet Parkinson, MS, AVH • Muistisairaat • Mielenterveys kuntoutujat • Veteraanit ja sotainvalidit Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

9. Tarvitsen kotikuntoutusta • Fyysisesti huonokuntoiset • Liikkumisen vähentyminen kotona ja kodin ulkopuolella • Toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen heikentyminen • Sosiaalisen osallistumisen vähentyminen • Mielialan alentuminen Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

10. Kotikuntoisuussuunnitelma • Kuka tekee? • Kuka vastaa? • Kuka toteuttaa? • Miten seurataan? Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

11. Kuntoutumisen onnistumisen avaimia • Kuntoutustarpeen tunnistus • Vuorovaikutus ja yhteistyö • Joustava pääsy yksilöllisesti ikääntyneen ihmisen ja perheen tarpeet huomioon ottavaan kuntoutukseen • Tavoitteellisuus • Laaja-alainen arviointi ja kuntoutus • Ammattitaito ja asenne • Intensiivinen, pitkäaikainen kuntoutus • Muutos jokapäiväisessä elämässä • Seuranta Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

12. Kuntoutumisen onnistumisen avaimia 1Kuntoutustarpeen tunnistusKotona selviytymisen arviointi • Asiakkaan terveydentila • Selviytyminen päivittäisistä toiminnoista • Fyysinen toimintakyky • Mieliala • Muistitoiminnot • Kaatumisriski • Liikkumisen apuvälineet • Asuinympäristö liikkumisen kannalta • Kodin muutostöiden tarve Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

13. Kuntoutumisen onnistumisen avaimia 1Miten saan kotikuntoutusta? • Lääkäri toteaa sen tarpeen ja kirjoittaa lähetteen • Kotihoito tunnistaa tarpeen ja suosittelee • Omainen havainnoi tarpeen ja hankkii kuntouttajan • Ikäihminen itse toivoo ja kertoo toiveensa • Naapuri tai ystävä oivaltaa ja vie tietoa mahdollisuuksista • Tieto leviää kotikuntoutuksen mahdollisuuksista • Tutkittua tietoa saatu kotikuntoutuksen vaikuttavuudesta ikäihmisillä sekä muistisairailla • Julkinen terveydenhuolto on velvollinen kuntouttamaan ikäihmisiä, niitä jotka sitä tarvitsevat • Jos heillä on vähän resursseja , niin heidän on hyvä kertoa sen mahdollisuuksista yksityisellä saada kotikuntoutusta Kela- korvattavana Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

14. Kuntoutumisen onnistumisen avaimia 2Vuorovaikutus ja yhteistyöArvostava vuorovaikutus on silta ikäihmisen maailmaan • Ajatuksia herättävä oivallus on ymmärtää kuntoutuksen moniulotteisuus • Kaikkien toimijoiden pitää toimia yhteistyössä vanhustyössä • Raja-aidat ylittävä yhteistyö ja tiedonkulku Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

15. Kuntoutumisen onnistumisen avaimia 3Tavoitteellisuudesta • Yhteistyössä kuntoutujan ja perheen kanssa • Realistiset ja konkreettiset tavoitteet perustuen asiakkaan tarpeisiin, toiveisiin ja voimavaroihin – aidosti kuunnellen, ICF viitekehyksessä: • Välitavoitteet – suoritukset, ”täsmätavoitteet” • Pitkän tähtäimen tavoitteet – osallistuminen • Riittävän korkealle, tavoite itsessään motivoi • Seuranta • Testaus, yhteiset mittarit valtakunnallisesti • Arvio siitä miten tavoitteet saavutettiin • Mitkä seikat edistivät tavoitteisiin pääsyä • Mitkä seikat vaikeuttivat sitä Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

16. Kuntoutumisen onnistumisen avaimia4 • Joustava pääsy yksilöllisesti ikääntyneen ihmisen ja perheen tarpeet huomioon ottavaan kuntoutukseen • Kuntoutussuunnitelma - ennakoivat kotikäynnit • Oikea-aikaisesti sitä tarvitseville • Kuntoutus suunnitellaan ja toteutetaan kuntoutujan toiveiden ja tarpeiden mukaisesti • Yksilöllisten tarpeiden määrittely tulisi perustua kuntoutujan kokemuksiin, kuntoutuksen asiantuntijoiden arvioihin ja tietoihin kuntoutujan elämäntilanteesta. • Iäkkäiden kuntoutus parantaa itsenäisen asumisen edellytyksiä Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

17. ns. personaltrainer Ikääntyneelle Läheiselle Hoitaville henkilöille Motivoi, innostaa Laatii harjoitusohjelman Harrastaa yhdessä Seuraa kehitystä Testaa Ammattitaito ja asenne 5Fysioterapeutista tulee • Auttaa viemään elämää eteenpäin niin, että se tukee toimintakyvyn parantamista tai ylläpitoa ja jopa muuttamaan elämäntapaa • Muutos arkeen Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

18. Turvaverkoston luominen • Luodaan verkosto yhdessä omaisten ja kotihoidon kanssa • Vastuunottaminen • Ongelmatilanteiden selvittäminen • Älä ”pallottele” Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

19. Kun ikääntyneen hoito järjestetään kotioloissa, niin siitä seuraakolmenlaisia kodin muutoksia: • Konkreettiset muutokset • Muutokset kodin sisällä tapahtuvassa sosiaalisessa kanssakäymisessä • Yhteistyö ammattilaisten kanssa ” Sairauden merkit ” -> kotona tapahtuvan sosiaalisen kanssakäymisen esteenä Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

20. Pitääkö/voiko aina muuttaa? Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

21. Fysiogeriatrinen liikuntasuositus ikäihmiselle • Perustana asiakkaan toimintakyky • Fyysinen • Psyykkinen • Sosiaalinen • Kognitiivinen • Tavoitteellista toimintaa toimintakyvyn ylläpitämiseksi tai parantamiseksi Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

22. Fysiogeriatrinen liikuntasuositus ikäihmiselle • Kartoitetaan tukevat/avustavat henkilöt • Toteutus • Suosituksen teko yhteistyössä osallistuvien kanssa • Sopiminen toimintatavoista • Kuntouttavien elementtien sijoittaminen arkeen • Seuranta  Muutokset Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

23. Omaisen ohjaus • Ikäihmisen arkiliikkumisen tukeminen • Ergonomian ohjaus • Kuntouttavan kotihoidon mahdollistaminen • Liikuntasuosituksen toteutus • Omaisen fyysinen kunto ja sen ylläpito • Kuntoutuksen tukihenkilö • Apuvälineet ja niiden käyttö • Kotiohjelman opetus Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

24. SIRKKA-LIISAN KOTIVOIMISTELUOHJEOhjeessa esitetyt harjoitteet kehittävät Sirkka-Liisan liikkumiskykyä tasapainoa harjoittavin sekä kävelyn lihaksistoa vahvistavin liikkein. Muista aina harjoitella Anna-Liisan jaksamisen mukaan, ohjeissa esitetyt ajat sekä määrät ovat suuntaa antavia. Pitäkää hauskaa! Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

25. Kotihoidon onnistuminen • Omaishoitajan tukeminen ja hoidettavan tukeminen sekä perheenä että yksilönä • Tukemisen ja avun sovittaminen perheen normaaliin arkeen • Perheen ja lähiverkoston olemassa olevien voimavarojen tukeminen • Aito yhteistyö perheen ja ammattilaisten kanssa • Omaishoitajien moraalinen identiteetti Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

26. Lihaskunto ja tasapaino eivät heikkene yllättäen vaan käyttämättömänä hiljalleen Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

27. Viikon vuodelepo vie ikäätyneen ihmisen alaraajojen lihasvoimasta 25% (Timonen, Leena 2007 Kuopion yliopiston julkaisu D.Lääketiede 406) • Lonkkamurtumapotilaista dementoituneet hyötyvät kaikkein eniten geriatrisestakuntoutuksesta(Huuskoym.BMJ 2000) Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

28. Ennaltaehkäisevät ja kuntouttavat toimenpiteet kotona Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

29. Kunnollinen liikunta takaa mielenlaatua! • Psykofyysiselllä kuntoutuksella on suuri merkitys ikääntyneen ihmisen kestävälle kehitykselle • Tavoitteena on inhimillinen, omien kykyjen käytön ja kehityksen mahdollistava harjoittelu • Kuntoutus kannustaa innostumaan • Tärkeänä nousevat ihmisen elämänhallinta, voimaantuminen, yhteisöllisyys ja elämän arvokkuuden edistäminen • Tärkeä on omaishoitajan terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen • Liikunta oikeasti parantaa! Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

30. Turvallista ulkoilua Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

31. Päivittäisellä lenkillä Keinutuolijumppaa Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

32. Kuntoliikuntaa Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

33. Arkiliikuntaa – ”Aktiivinen arki kotiin Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

34. Hyötyliikuntaa Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

35. Aivojumppaa Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

36. Ennaltaehkäisevä kognitiivinen kuntoutus • Liikunta parantaa toiminnanohjausta, reaktionopeutta ja hahmotusta(Colcombe ja Kramer 2003) • Muistitoimintojen harjoittelu kohentaa päättelykykyä, tarkkaavaisuutta ja ajattelun nopeutta (Willis ym. 2005) • Vaikutus kestää 5 v Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

37. Ryhmäliikuntaa ja vertaistukea Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

38. Elämysliikuntaa pariharjoittein Suomen Fysiogeriatria Oy 2011 Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

39. Esimerkkejä kotona kuntoutumisesta • Veteraanien tuetun kotona selviytymisen malli • Lähihoitajan kuntouttavat kotikäynnit, Vantaa • Kuntouttava kotihoito, Helsinki • Lonkkakuntoutujan liukumäkimalli, Espoo Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

40. Kotikuntoutus auttaa arjen sujumisessa • Tasapainoharjoittelua • Lihasvoimaharjoittelua • Muistikuntoutusta • Koordinaatioharjoituksia • Hengitysharjoituksia • Huimauskuntoutusta • Yleiskunnon kohentamista • Kehon ja mielen rentousharjoituksia Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

41. Kansainvälisesti merkittävä tutkimustulos Suomesta Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

42. MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA Prof. Kaisu Pitkälä PhD Minna Raivio PhD Marja-Liisa Laakkonen Prof. Timo Strandberg Niina Savikko Prof. Reijo Tilvis UNIVERSITY OF HELSINKI Suomen Fysiogeriatria Oulunkylän kuntoutussairaala Kaisu Pitkälä 9/2011

43. Tausta – mitä tiedetään jo aiemmin? • Liikunnalla on myönteistävaikutustapaitsiliikuntakykyynmyösmuistitoimintoihin, mielialaanjaahdistukseen – ainakinterveillä • Muistisairaudenedetessäsitäsairastavanliikuntakykyheikkenee: • Muistisairauksissaliikkuminenmuuttuujäykäksi • Ihminenlaihtuujalihaskadonmyötähänhaurastuu (frailty) jatuleekaatumisriskejä • KuitenkinmuistisairaatovatpitkältijääneetperinteisenkuntoutuksenulkopuolelleKaisuPitkälä 9/2011 Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

44. Taustaa – mitä tiedetään jo aiemmin • Pitkään liikunnallista kuntoutusta saaneet laitoksissa asuvat muistisairaat hyötyivät kuntoutuksesta • Mitä intensiivisempää ja pidempikestoista, sitä enemmän hyötyä • Kaisu Pitkälä 9/2011 Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

45. 45 Muita tutkimustuloksia Fyysinen harjoittelu parantaa lihasvoimaa, tasapainoa ja kävelynopeutta (Rydvik ja Akner 2004) Kuntoutus liikuntaryhmässä kohentaa päivittäistä toimintakykyä (Rolland ym. 2007) Kävely yhdistettynä keskusteluun on tehokkaampaa kuin pelkkä kävely tai keskustelu (Tappen ym. 2000) Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

46. Tutkimuksen tavoite • SelvittäävoikoliikunnallisellaharjoittelullaparantaaAlzheimerintautiasairastavien • Toimintakykyä • Parantaamuistitoimintoja • Vähentääkäytösoireitajadepressiota • Parantaaomaishoitajienelämänlaatua • Lykätämuistisairaidenlaitokseenjoutumistajavähentääterveyspalveluidenkäyttöä • Kaisu Pitkälä 9/2011 Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

47. Keitä tutkimme… • KotonaasuviaAlzheimerintautiasairastaviaikäihmisiä (yli 64 v.) yhteensä 210 eli 70+70+70 • TutkimustatarjottiinKELAn Alzheimer lääkekorvaustasaavienrekisterinpotilailaille, joillapuolisoasuusamassaosoitteessa • Helsinkiläisiä, espoolaisiajavantaalaisia • Pystyivätliikkumaanomatoimisesti, apuvälinein tai talutettuna • Haurastumisenmerkkejä (frailty): kaatuminen , hidastunutkävely, laihtuminen • Kaisu Pitkälä 9/2011 Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

48. Tutkittavat kuntoutusmuodot • 1. Kotonatapahtuva, muistisairaidenfysioterapiaanperehtyneenammattilaisensuunnittelemaliikuntaharjoittelukahdestiviikossatunninajan 12 kuukauttta + ravitsemusneuvontaa • 2. Päiväkuntoutusyksikössätapahtuva, muistisairaidenfysioterapiaanperehtyneenammattilaisensuunnittelemaliikuntaharjoittelujakuntoutuskahdestiviikossa 4tuntia kerrallaan 12kk + ravitsemusneuvontaa • 3. Kontrolli, normaalissahoitojärjestelmässätapahtuvahoito, liikunta- jaravitsemusohjeet • Kaisu Pitkälä 9/2011 Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

49. Kelan Alzheimer rekisteristä satunnaisotanta: puoliso asuu samassa osoitteessa (Hki, Espoo, Vantaa N=1200) Kriteerit täyttävät N=210 Hoitajan haastattelu ja tutkimukset Randomointi Tutkimuksen kulku Interventio Yht. 12kk Päiväkuntoutus N=70 Kontrolli N=70 Kotikuntoutus N=70 Hoitajan haastattelu ja tutkimukset 3kk Hoitajan haastattelu ja tutkimukset 6kk Hoitajan haastattelu ja tutkimukset 12kk Hoitajan haastattelu ja tutkimukset; terveyspalveluiden käyttö, laitoksiin joutumiset, kuolemat 24kk Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy

50. Tutkimuksen toteutus 2008-2012 • HankettakoordinoiVanhustyönkeskusliitto • Päärahoittaja on Kela • KuntoutuksettoteuttaaSuomenFysiogeriatriajaOulunkylänkuntoutussairaala • TutkimuksentoteuttavatHelsinginjaOulunyliopistojentutkijat • Kaisu Pitkälä 9/2011 Pirkko Valvanne Suomen Fysiogeriatria Oy