Keski-Suomen maakunnan aikuissosiaalityön kehittämishanke – tuloksia ja johtopäätöksiä

1. Keski-Suomen maakunnan aikuissosiaalityön kehittämishanke – tuloksia ja johtopäätöksiä Aikuissosiaalityön loppuseminaari 17.9.2009 projektipäällikkö Kati Närhi kati.narhi@koske.jyu.fi

2. Kehittämishankkeen tavoitteet ja keinot KESKUSTELU- FOORUMI TÄYDENNUS- KOULUTUS PAINO- PISTE- ALUEET TUTKIMUS- TOIMINTA OSAAMISEN JA ASIANTUNTIJUUDEN VAHVISTAMINEN/ MIKROTASO AIKUISSOSIAALITYÖN AMMATTI- JA TEHTÄVÄRAKENTEEN KEHITTÄMINEN/MESOTASO AIKUISSOSIAALITYÖN YHTEISKUNNALLISEN ROOLIN KIRKASTAMINEN/MAKROTASO

3. Toimintamuodot • Täydennyskoulutuspäivät (14) • Ammattikohtaiset keskustelufoorumit (8) • Työkokoukset (16) • Kuntakohtaiset tapaamiset sosiaalijohdon ja työntekijöiden kesken • Kuntakohtaiset kehittämispäivät • Kuntakohtainen konsultointi • Työprosessimallinnukset • Aktivointi- ja työllistämistyö, palveluohjaus • Oppilaitosyhteistyö (JY ja JAMK) • Selvitykset

4. Selvitykset/tutkimukset • Närhi, Karjalainen & Valppu-Vanhainen (2008) Aikuissosiaalityötä paikantamassa, Kosken raportteja 12, Jyväskylä. • Talvensola, Närhi, Karjalainen & Valppu-Vanhainen (2008) Aikuissosiaalityön arki, Kosken raportteja 14, Jyväskylä. • Närhi, Karjalainen, Valppu-Vanhainen & Talvensola (2009) Aikuissosiaalityö muutoksessa? Keski-Suomen aikuissosiaalityön kehittämishankkeen loppuraportti, Kosken raportteja, Jyväskylä. Ilmestyy 10/09. • http://www.koskeverkko.fi/julkaisut/

5. Sosiaalitoimiston aikuissosiaalityön todellisuus? (Närhi ym. 2008; Talvensola ym. 2008) • Työntekijät kelpoisuuslain kriteerit täyttäviä ja pysyvissä työsuhteissa • Työntekijät motivoituneita työnsä kehittämiseen • Epäselvät ammattiryhmien tehtäväkuvat • Työnjako ei perustu osaamiseen ja koulutukseen • Sosiaalityöntekijän työn toimeentulotukipainotteisuus > Suunnitelmallisen ja dokumentoivan sosiaalisen muutostyön ja kuntouttavan sosiaalityön rooli marginaalissa • Sosiaaliohjaajan palveluohjauksellinen rooli toimeentulotukityön sijasta ja rinnalla (kohdennettu asiakasryhmä; esim. työttömien palveluohjaus vai kaikki asiakkaat?) • Etuuskäsittelijän työnkuvan selkeytys suhteessa muuhun toimistotyöhön ja sosiaalialan työn alueeseen

6. Sosiaalitoimiston aikuissosiaalityön todellisuus? (Närhi ym. 2008; Talvensola ym. 2008) • Lakisääteiset tehtävät (ls. ja/tai ttt.) sekä aktivoiva sosiaalipolitiikka priorisoivat aikuissosiaalityötä • Liian pienet henkilöstöresurssit (myös puuttuvat ammattiryhmät) suhteessa asukas/asiakasmääriin sekä prosessimaisen työn tekemisen vaatimuksiin • Dokumentoinnin osittainen puutteellisuus ja asiakastietojärjestelmien kehittymättömyys; vaikeuttaa sekä asiakastyön että rakenteellisen sosiaalityön toteuttamista • Systemaattisen, prosessimaisen ja pitkäjänteisen aikuissosiaalityön sisällöllinen puutteellisuus • Miten työ organisoidaan? - johtamisen kysymykset

7. Ammatti- ja tehtävärakenne • Prosessimallinnuksilla pyritty tekemään ymmärrettäväksi että koulutuksen mukainen osaaminen toimii eri prosesseissa (ttt. ja sosiaalityön prosessit) • Toimeentulotukityö(prosessi) syrjäyttää sosiaalityön ja –ohjauksen prosessin, koska ammatti- ja tehtävärakenne on puutteellinen • Ratkaistaan riittävällä etuuskäsittelyn resursoinnilla tai työn paremmalla organisoinnilla, joka kuitenkin viime kädessä kiinni resursoinnista • Aikuissosiaalityön tiimityöskentelyn vahvistaminen

8. Aikuissosiaalityön alueen kaksi keskeistä ydinprosessia Toimeentulotukityön prosessi Suunnitelmallisen ja tavoitteellisen sosiaalityön prosessi Vireilletulo TTT-vajeen selvittäminen TTT-myöntäminen ja takaisinperintä Vireil- letulo Asiakkaan tilannearvio Asiakas- suunnitelma Suunnitelman toteutus Seuranta ja arviointi Asiakkuuden päättäminen

9. Ammatti- ja tehtävärakenteen mukainen jaottelu(Sosiaalihuollon tehtävä- ja ammattirakenteen kehittämisprojektin loppuraportti STM: 2004 soveltaen)

10. Aikuissosiaalityön dokumentointi • Työprosessimallinnukset paljastivat dokumentaation ja asiakastietojärjestelmien puutteet • Aikuissosiaalityön prosessin mukaisten asiakirjojen (lomakkeet) sisällöllinen kehittäminen • Tiedon kanssa yhteistyössä asiakkaan tilannearvio Efficaan hankekunnille • Pro Consona -kunnille Logicalta koulutus lomakkeiden tekoon asiakastietojärjestelmään • Suhde Tikesos-hankkeen suunnitelmiin? Prosessin mukaiset asiakirjarakenteet määrittämättä.

11. Sosiaalitoimiston aikuissosiaalityön aktivointi- ja työllistämistyö • Lakisääteiset tehtävät: kuntouttava työtoiminta, työmarkkinatuen aktivointi, toimeentulotukea työttömyyden perusteella saavat ja nk. tulottomat sosiaalityön asiakkaat • Kuntakohtaiset palvelukokonaisuuksia näkyväksi mm. nelikentän (työllistämisen palvelu- ja toimijakenttä sosiaalityön näkökulmasta) avulla. • Moniammatilliset työryhmät (eri organisaatiot ja päätösvalta) • Työttömien palveluohjauksen tehtäväalueiden ja kohderyhmän selkeyttäminen

12. Työllistämistä edistävien palvelujen vaikuttavuudesta • Keskisuomalaisen kunnan aikuissosiaalityöhön kiinteästi liittyvien työllistämistä edistävien palvelujen kustannusten ja vaikutusten selvitys (6 asiakaspolkua) • Sosiaalityön asiakkaat marginaalissa, polut hyvin yksilöllisiä • Aikuissosiaalityön suora vaikutus asiakaspoluilla vähäinen ja satunnainen, mutta koordinoiva – yhteistyön merkitys • Tarkasteltavien palvelujen vaikutukset asiakkaiden elämän-laatuun (ennen ja jälkeen elämänlaatumittaristo) pieniä • Työntekijöillä paljon tietoa työllisyysjärjestelmän epäkohdista (aktivoivan politiikan paradoksit), mutta vähäiset resurssit ja toimimaton ammatti- ja tehtävärakenne esteenä paneutuvalle ja vaikuttavalle työlle • Dokumentoinnin puutteellisuus ja jäsentymättömyys • Kunnan työllisyydenhoidon rakenne ja monipuoliset sekä joustavat palvelut edellytyksiä vaikuttaville palveluille

13. Hankkeen arviointi

14. Sosiaalitoimiston aikuissosiaalityön nykytilanne • Taloudellisen tehokkuuden paineiden, aktivointipolitiikan, riittämättömien resurssien ja viimesijaisten palvelujen reunaehtojen puristuksessa aikuissosiaalityöllä on vaara kiteytyä toimenpidekeskeiseksi liittämis- ja kontrollisuhteeksi (Juhila 2006, 2008), josta sosiaalityön ammatillinen ydin häviää • Ammatillinen ydin aikuissosiaalityössä voisi olla asiakkaan tilanteeseen paneutuva, systemaattinen ja prosessinomainen työskentely asiakkaan lähtökohdista ja aikataulusta käsin (kumppanuus- ja huolenpitosuhde; Juhila 2006, 2008)

15. Sosiaalitoimiston aikuissosiaalityön tulevaisuuden uhat • Ensisijaisen perusturvan tasoa ei nosteta • Aikuissosiaalityö prioriteettina ei pysty kilpailemaan kunnan sisäisistä resursseista; poliittinen tahtotila ja tietyt arvot johtavat toimintaa • Taloudellisen tehokkuuspuheen ja yksityisen vastuun diskurssin syveneminen jolloin aikuisuuden tukemista ei nähdä tärkeänä • Kuntouttavan työtoiminnan lain laajeneminen silloin kun resurssit eivät suhteessa tarpeeseen; toimenpide- ja kontrollikeskeisyys vahvistuu sosiaalityössä • Aikuissosiaalityön ydin murenee ja työntekijät pakenevat sosiaalitoimistoista • Aikuissosiaalityö ja sen asiakkaat marginalisoituvat palvelujärjestelmässä • Asiakasmäärät lisääntyvät ja avuntarve syvenee

16. Sosiaalitoimiston aikuissosiaalityön tulevaisuuden mahdollisuudet • Aikuissosiaalityötä tukeva lainsäädäntö ja sen mukainen valtion resursointi mahdollistavat voimavarat ja aikuissosiaalityön ytimen olemassaolon (henkilöstömitoitus) • Sosiaalitakuu silloin kun resursointi on oikeassa suhteessa asiakkaiden tarpeeseen • Kuntouttavan työtoiminnan lain laajeneminen silloin kun työttömyyden taustatekijöitä pystytään selvittämään ja kuntoutujan tarpeenmukaisia palveluja on tarjolla • Ammattitaitoinen ja koulutettu henkilökunta • Työntekijät sitoutuneita työhönsä ja motivoituneita kehittämään työtään tiukoista reunaehdoista huolimatta

17. Aikuissosiaalityön haasteita • Ammatti- ja tehtävärakenteiden kehittäminen (perustana asiakkaan tarvitsema työntekijän osaaminen) • Systemaattisen dokumentoinnin ja asiakastietojärjestelmien kehittämisen (työ näkyväksi sekä palvelutarpeiden esiin nostaminen) • Aikuissosiaalityön työmenetelmien kehittäminen ja monipuolistaminen (yksilötyön ohelle ehkäisevän ja yhteisöllisen työn painotus) • Työ- ja asiakasprosessien kehittäminen (työ näkyväksi sekä palvelutarpeiden esiin nostaminen) • Verkostoituminen ja kumppanuus muiden hallinnonalojen ja järjestöjen kanssa (asiakkaiden palveluiden turvaaminen) • Peruspalvelujen ja erikoistuneiden palveluiden välinen työnjako (esim. perussosiaalityö ja TYP)

18. Lopuksi • Aikuissosiaalityö on vaikuttavaa vain jos se kohtaa asiakkaan tarpeet, työskentelyn tavoitteet voidaan asettaa lopulta vain asiakkaan aikataulun ja vastaanottokyvyn mukaan (elämäntilanteen/tyylin muutokset pitkällisiä prosesseja) • Halutaanko tällaista usein pitkällistä ja paneutuvaa sosiaalitoimiston aikuissosiaalityön työpanosta turvata (resurssit) valtakunnan ja/tai kunnan tasolla? • Onko asiakkaalla oikeasti oikeutta saada sosiaalitoimiston aikuissosiaalityön palveluja? • Kuka määrittää aikuissosiaalityön palvelujen (riittävän) tason? Mitä roolia sosiaalitoimiston aikuissosiaalityöltä viime kädessä halutaan? • Sosiaalitoimiston aikuissosiaalityön palvelujen vaikuttavuus satunnaista ja piilossa niin kauan kuin ei ole tilaa tehdä aikuissosiaalityötä ja jos työtä ei ole aikaa dokumentoida • Voiko näitä epäkohtia kehittää hankkeissa?

19. Loppukevennys Hanketyöntekijät Anne, Juhani, Kati ja Sivi kiittävät hankkeeseen osallistuneita (aktivoituneita!) työntekijöitä aktiivisesta ja innostuneesta osallistumisesta oman työnsä kehittämiseen!