Kunnat ja alueet Euroopassa

1. Kunnat ja alueet Euroopassa Kuntarakenneuudistus Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Maakuntavaltuuston seminaari, Jyväskylä 9.11.2011 Keijo Sahrman Johtaja, Suomen Kuntaliitto

2. Euroopan neuvoston kaksi asiakirjaa Paikallisen itsehallinnon peruskirja (1985) (European Charter of LocalSelf-Government) • paikallinen itsehallinto on eurooppalaisen demokratian peruskivi • peruskirja asettaa yhteiset eurooppalaiset normit paikallisen itsehallinnon puolustamiselle • sitouttaa eri osapuolet varmistamaan paikallishallinnon poliittisen, hallinnollisen ja taloudellisen riippumattomuuden Alueellisen demokratian puiteasiakirja (2009) (Reference Framework for RegionalDemocracy) • aluehallinto sijaitsee keskushallinnon ja paikallishallinnon välissä • asiakirja annettu jäsenmaille avuksi näiden kehittäessä hallintoelimiään, ei ole sitova sopimus • hallinnon kehittämisprosessien tulee perustua tehokkaaseen, läpinäkyvään, vastuulliseen ja edustavaan toimielinten väliseen keskusteluun • painottaa subsidiariteettiperiaatetta eli päätösten tekemistä niin lähellä kansalaista kuin se asian luonteen huomioon ottaen on mahdollista Keijo Sahrman

3. Euroopanunioninnäkökulma • EU:llaei (välitöntä) toimivaltaajäsenvaltioidenpaikallis- ja aluehallinnonjärjestämisensuhteen • EU-säädöstölläkuitenkinalatikasvavassamäärinvaikutuksiapaikallis- ja aluehallinnontoimintaan: • alueidenkehittäminen • julkisethankinnat • kilpailupolitiikka • ympäristöpolitiikka Keijo Sahrman

4. Eurooppalainen kunta- ja aluehallintomalli? • Ei ole olemassa yhtä eurooppalaista kunta- ja aluemallia • Jotakin yhteistä kuitenkin on: • kansalaisten kannalta tärkeät asiat päätetään vaaleilla valituissa toimielimissä • sillä hallinnon tasolla, jonne ne parhaiten ja luontevimmin kuuluvat • toiselta hallinnon tasolta ohjatut mallit (esim. suomalainen isäntäkuntamalli tai kuntayhtymä) ovat harvinaisuuksia Keijo Sahrman

5. Pohjoismaissa tehdään uudistuksia • Kunta- ja aluehallinnon uudistuksia on valmisteltu ja pantu toimeen kaikissa Pohjoismaissa 2000-luvulla – uusi aalto? • Edellinen vahva uudistamisvaihe 1970-luvulla • Pohjoismaissa samankaltaiset haasteet, mutta painotukset ja ratkaisut ovat erilaisia • Rakennekysymyksissä on aina mm. poliittisia vastakkainasetteluja • Samassa maassa erilaisilla hallituspohjilla saataisiin aikaan erilaisia ratkaisuja • Kysymys on pikemminkin poliittisista valinnoista kuin ’objektiivisesta oikeasta’ Keijo Sahrman

6. Ruotsi 290 kuntaa, 21 aluetta, 9,4 Mas • Merkittävä kuntarakenneuudistus tehtiin 1970-luvulla, kuntien lukumäärä useista tuhansista runsaaseen kahteen sataan • Sen jälkeen kuntien lukumäärä on hiukan kasvanut • Pitkäaikaisia aluehallintokokeiluja 2000-luvulla tavoitteena vahvemmat alueet • Vastuukomitean (Ansvarskommitten, asetettiin tammik. 2003) mietintö 2007 koskee ensisijaisesti alueita, esityksiä: • 6 – 9 lääniä ja aluekuntaa, aluejako yhtenevä (nyt 18+2 aluetta, Landsting), kunnat ja alueet päättävät aluejaosta • 1 – 2 miljoonaa asukasta per alue, ei alle 500 000 • kullakin alueella mm. aluesairaala ja yliopisto merkittävin tutkimusresurssein • paikalliset työmarkkina-alueet rakenneosina • Kokeilujen tuloksena kaksi muita vahvemman itsehallinnon aluetta (Länsi-Götanmaa ja Skåne) • Uudistus on viivästynyt, ’odottavassa vaiheessa’, päätösten siirtäminen yli vaalien ei tuonut ratkaisuja (ainakaan toistaiseksi) • Ruotsin Kuntaliitolta ehdotus alueiden rajoista, ’viisaiden miesten ryhmä’ pohtii, ei juuri kuntaliitoskeskustelua Keijo Sahrman

7. Ruotsi - terveydenhoidon järjestelyistä • Maakäräjät (19) ja alueet (2) vastaavat terveydenhuollosta • Julkisen ja yksityisen palvelun valinnanvapaus vuodesta 2009 • Kansalaiset/potilaat valitsevat palveluntuottajan • Ainakin Tukholman seudulle yksityisiä terveyskeskuksia julkisten rinnalle • Palvelujen laadun ja saatavuuden arvioidaan parantuneen Keijo Sahrman

8. Tanska 98 kuntaa, 5 aluetta, 5,6 Mas • Neljän vuoden takainen kuntarakenneuudistus tehtiin keskushallinnon tiukassa ohjauksessa • Puolueiden välinen poliittinen sopimus 2004, tiivis säädösvalmistelu, uudistus voimaan 1.1.2007 • Aikaisempaa suuremmat kunnat, lukumäärä väheni oleellisesti (98) • Tavoitteena oli 20-30 000 asukasta/kunta • uudet kunnat suurempia kuin oli tavoitteena • kuntaliitoksia ja kuntien jakamisia • Alueiden lukumäärä väheni 14:sta viiteen, verotusoikeus poistui • Uudistettiin valtion, alueiden ja kuntien tehtäväjakoa • mm. työllisyyden hoito kokonaan kunnille, keskusteluttaa yhä • Uudistettiin vastuusuhteita (kunta-alue-valtio) ja rahoitusta • Tutkimustuloksia reformin vaikutuksista toistaiseksi vähän • Uudelta hallitukselta odotetaan kunnon selvitystä • Tehtäviä kunnilta alueille + vapaakuntakokeilu (9 kuntaa) keskustelussa Keijo Sahrman

9. Tanska- terveydenhoidon järjestelyistä • Viisi aluetta vastaa sairaalatoiminnasta • 98 kuntaa hoitaa kotisairaanhoidon ja terveyden edistämisen • Sairaalat ja kunnat yhteistyössä mm. ehkäisevässä terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa • Terveydenhuollon rahoitus aikaisempaa enemmän kuntien kautta vuodesta 2007, jolloin alueiden verotusoikeus lakkasi • Maksuperuste sekä alueiden asukasluku että käytettyjen terveydenhuoltopalvelujen määrä • Alueiden liitto neuvottelee mm. yleislääkäreiden (perhelääkäreiden, ammatinharjoittajia) kanssa vuosittaisen sopimuksen • Alueiden liiton työstä arviolta 90 % terveydenhoitoon liittyvää • Yleislääkäreiden yhteisvastaanotot lisääntymässä Keijo Sahrman

10. Norja 440 kuntaa, 19 aluetta, 4,8 Mas • Uudistamisen painopiste ollut enemmän alueilla kuin kunnissa • Terveydenhoidon uudistaminen 2005 • sairaalat siirrettiin valtion hallintoon maakunnilta kustannussäästöjen toivossa, toiveet eivät ole toteutuneet • perustettiin valtion neljä ’terveysyritystä’ • kustannukset kasvoivat • Hallintoselonteko 2005 • uudet alueet/regionit, joilla uudistetut tehtävät 2010 • kuntaliitokset vapaaehtoisia • ei ’suurta uudistusta’ • Eriseuraisuutta uudistusten tavoitteista ja muodoista, uudistusvalmiutta ’periaatteessa’ Keijo Sahrman

11. Norja- terveydenhoidon järjestelyistä • Valtio otti vastuun erikoissairaanhoidosta vuonna 2005 • Tehtävät siirrettiin neljälle alueelliselle terveysyritykselle • Kustannukset kohosivat huimaavasti • 430 kuntaa vastaa perusterveydenhuollosta • Terveyden edistäminen, vammojen ja sairauksien ehkäisy, diagnostisointi, hoito ja kuntoutus, kotisairaanhoito • Jokaisella kuntalaisella oikeus perusterveydenhuollon lääkäriin • Ongelmana palvelujen koordinointi eri tasojen kesken • 2009 aloitettiin ’koordinaatioreformi’, jota valtio rahoittaa • Uusi kansanterveyslaki tulee voimaan 1.1.2012: • Painotetaan kunnan työtä kansanterveyden hyväksi • Viisi perusperiaatetta: terveyden tasa-arvo, terveys kaikessa politiikassa, kestävä kehitys, varovaisuus riskien suhteen ja osallisuus Keijo Sahrman

12. Islanti 77 kuntaa, ei alueita, 0,3 Mas • Islannin kunnat ovat Pohjoismaiden pienimmät • pääkaupunki Reykjavik 118 000 as. • Niiden toimivalta on Pohjoismaiden suppein • Ei aluehallintoa, vain yksi kunnallinen taso • Vuonna 2005 esitys kuntaliitoksista tavoitteena vahvemmat kunnat, jotka voisivat hoitaa useampia tehtäviä • Uudistusta koskeneissa kunnallisissa kansanäänestyksissä useimmissa EI-tulos kuntaliitoksille • Silti kuntien lukumäärä noin puolittunut 1990-luvulta vapaaehtoisin liitoksin • Talousongelmat eivät johtaneet merkittävään paikallishallinnon uudistamiseen Keijo Sahrman

13. Pohjoismaisille uudistuksille yhteistä • Taustalla ajankohtaiset ja ajantasaiset tilanneanalyysit • uudistamista ohjaavia tekijöitä talous, väestön ikärakenne, globalisaatio, ikäryhmien erot palvelujen kysynnässä • Keskustelun ytimessä • terveydenhoito, hallinnontasojen lukumäärä, (demokraattinen) ohjaus Keijo Sahrman

14. Päätelmiä • Viime vuosikymmenellä kaikkialla ’tehtiin jotain’, ainakin selvityksiä • Lähes yhteistä kunta- ja aluehallintoyksiköiden koon kasvu • Ei muuta suurta yhtenäistä linjaa, ’yhteistä tarinaa’ • Islannissa vapaaehtoista kehitystä kohti suurempia kuntia • Norjassa kuntaliitokset vapaaehtoisia, muuten sekavaa • Ruotsissa huoli demokraattisen päätöksenteon säilymisestä ja vahvistumisesta, monivuotisia kokeiluja, uudistusten voimaansaattaminen vaikeaa • Tanskassa keskushallinnon ote uudistuksesta vahva, aikataulu nopea, kunnat sopeutujia Keijo Sahrman

15. Baltian maat Baltian maissa keskusteltu kunta- ja aluerakenteista koko niiden uuden itsenäisyyden ajan. Reformeja on tullut ja mennyt. Vaalien jälkeen on usein palattu takaisinpäin. Vain Liettuassa ’vahvat’ kunnat asukasmäärällä mitattuna, keskimäärin 53.000 asukasta. Viro226 kuntaa, vain valtion aluehallintoa, 1,3 Mas • Kuntareformi on edelleen ajankohtainen, pienten kuntien liitoksia kaivataan, palveluiden tulevat järjestämistavat epäilyttävät Latvia118 kuntaa, 5 aluetta, 2,2 Mas • Kuntaliitoksia tehty, mutta niihin ei olla tyytyväisiä • Mm. koulubussimatkat pidentyneet kohtuuttomasti Liettua60 kuntaa, ei alueita, 3,2 Mas • Edellisissä uudistuksissa poistettiin demokraattinen aluetaso • Maa EU:n köyhimpiä kaikin mittarein Keijo Sahrman

16. Keijo Sahrman

17. EUROOPPA Lähde: http://www.nationsonline.org/oneworld/europe_map.htm

18. Asukastiheys ja yli 30 000 asukkaan asukastihentymät Yli 30 000 asukkaan tihentymä Kartalla on esitetty sinisellä ympyrällä ne asukastihentymät, joissa halkaisijaltaan 20 km:n kehän sisään jäävän väestön määrä on vähintään 30 000. KL/JAH 25.3.2011 Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta 2009 Keijo Sahrman