Kuntauudistus ja pienet kunnat

1. Kuntauudistus ja pienet kunnat Pienkuntaseminaari 12.4.2012 Simo Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää

2. Esityksen rakenne Pienten kuntien tulevaisuuden haasteet Kunnallishallinnon rakenne –työryhmän näkökulmasta katsottuna Lainsäädännön uudistamisen linjaukset Huomioita kuntien palautteesta aluekierroksella

3. Muutosten aikailematon toteuttaminen indeksi indeksi 80 80 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Talous kiristyy 70 70 Hoivatarve kasvaa 60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti 60 60 Eläköityminen lisääntyy Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli hyvin edullinen huoltosuhde 50 50 40 40 0 0 1980 1990 1970 2000 2010 2020 2030 vuosi 2040

4. Lapin kuntien väestöllinen huoltosuhde 2010 ja 2030 VM/KAO, Tilastokeskuksen väestöennuste

5. Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2010 ja 2030 Lapissa VM/Kunta, Tilastokeskuksen väestöennuste

6. Hyvinvointiyhteiskuntaa haastavat tekijät Kunta-alan eläkepoistuma 2010–2030 2010-luvulla eläkkeelle siirtyy 166 000 kuntatyöntekijää (KuEL- ja VaEL-vakuutetut). Keva 2011 6

7. Hyvinvointiyhteiskuntaa haastavat tekijät Väestönmuutos 2009-2030 Positiivisen väestönkehityksen kunnissa väkimäärä lisääntyy ennusteen mukaan 2009-2030 yhteensä noin 600 000 henkilöllä. Väestöään menettävissä kunnissa väkimäärä puolestaan vähenee ajanjaksolla yhteensä noin 100 000 henkilöllä. Koko maan väestönkasvu olisi tällöin noin 500 000 henkilöä. Muutos 2009-2030 henkilöä 50 000 25 000 5 000 -5 000 -25 000 -50 000 Kuva: Suomen Kuntaliitto Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste

8. Lapin kuntien väestönmuutos 2010-2030 VM/KAO, Tilastokeskuksen väestöennuste

9. Utsjoki Inari Enontekiö Lappi Kittilä Muonio Sodankylä Savu- koski Kunnat, joissa oli vähemmän kuin 50 alle 1–vuotiasta lasta keskimäärin 2008-2010 Kolari Pelkosenniemi Salla Pello Rovaniemi Kemijärvi Ylitornio Posio Tervola Tornio Ranua Kemin- maa Simo Kemi

10. Hyvinvointiyhteiskuntaa haastavat tekijät Suomen kuntien jakautuminen tuloveroprosentin (%) mukaan vuosina 2010-2024 yli 33 0 0 6 0 30-33... 0 0 55 0 25-29... 44 109 136 0 24... 47 30 31 0 23... 60 55 28 0 22... 52 38 19 15 21... 41 34 9 55 20... 44 27 17 140 19... 24 20 12 92 18... 2 1 1 11 alle 18 1 1 1 2 % 2024 2020 2010 2016 v. x = 22,71 x = 19,68 x = 26,25 x = 23,90 N = 315 kuntaa. Mukana ei ole Ahvenanmaan 16 kuntaa. V. 2013 yhdistyvistä 7 kunnasta on työstetty kaksi kuntaa. Lähde: Kuntien talouden kehittyminen 1997-2024

11. Keskeisiä johtopäätöksiä ja kuntatyyppejä vuosille 2012-2024 Edellyttää kunnilta kovaa sopeuttamista (= saneeraamista) Ainakin kolmannes kunnista suurissa vaikeuksissa jo vuonna 2020 Talousvaikeudet koko kuntakenttään (erityisesti 2020-luvulla) Kuntien väliset erot kasvavat ja kuntien keskinäinen lojaalisuus heikkenee (mm. VOS) 5. VOS-riippuvaiset kunnat (yli 50 % nettomenoista) 1. Vaikeutuvan talous- kehityksen kunnat Nykyiset kunnat (Osa kunnista kuuluu useampaan ryhmään) Tällä hetkellä melko vakaan talouden kunnat Tällä hetkellä jo vaikeuk- sissa olevat kunnat Talous- tasapainon säilyttävät kunnat Ahdinkoon ajautuneet / ajautuvat kunnat 2. Kasvavien kaupunki- seutujen kunnat 4. Kuntaliitoskunnat 3. Toimintaansa jo sopeuttaneet kunnat Sijainnistaan hyötyvät kehyskunnat Heikkenevän talouden keskus- kunnat Hyvän kehitys- potentiaalin kunnat Heikon kehitys- potentiaalin kunnat Sopeuttamis- kykyään heikentäneet kunnat Sopeuttamis- kyvyn lähes menettäneet kunnat Lähde: Kuntien talouden kehittyminen 1997-2024

12. Kuntauudistuksen ytimessä on kolme isoa kysymystä 3. Kuinka paljon joudumme siirtämään ylimääräistä talouden taakkaa pienten ikäluokkien harteille 2020- ja 2030-luvulla? 1. Kuinka suomalainen hyvinvointiyhteiskunta selviytyy 2020- ja 2030-luvusta? 2. Kuinka kunta- perusteinen järjestelmä kestää 2020- ja 2030-luvulla?

13. Kunnallishallinnon rakenne –työryhmän tarkastelunäkökulmat 1. Palvelutarpeiden kehitystarkastelu 2010-2030 2. Kuntatalouden kehitystarkastelu 2010-2020 6. Erityistekijät Kuntajakoselvitysalueet 3. Asumisen ja yhdyskuntarakenteen kehitystarkastelu 2010-2030 5. Palveluiden järjestämisen edellytykset 4. Työssäkäynti ja asiointi 13

14. Erityiset kuntajakoselvityksetNykyinen kuntajakolaki (1698/2009) mahdollistaa VM nimeää kuntajakoselvittäjät Valtakunnallisen kuntauudistuksen kolme (3) vahvuustekijää 3. Mahdollisuus ottaa huomioon kuntanäkökulman lisäksi alueen kokonaisetu 3. Mahdollisuus ottaa huomioon kuntanäkökulman lisäksi alueen kokonaisetu 2. 1. Yksikään kunta ei jää ulkopuolelle siksi että se ei kelpaa muille kunnille Mahdollisuus uudistaa koko maan kuntajoukkoa samanaikaisesti 2. 1. 14 14

15. Kuntauudistuksen linjauksia hallitusohjelmassa • Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne • Vahva peruskunta • muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta • kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen • Uudistuksessa otetaan huomioon alueiden erilaisuus • Uudistuksen tavoitteena on • Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa • Luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle • Vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa • Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle • Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta • Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki • Valmistelu sovitetaan yhteen kuntauudistuksen kanssa • Rahoitus- ja järjestämisvastuu on pääsääntöisesti kunnilla (vahvat peruskunnat tai poikkeuksena sote-alueet)

16. Kuntauudistuksen aikataulusuunnitelma 2011 2014 2012 2013 HE:n edus- kunta- käsit- tely Raken- nelaki- työ- ryhmä: Laki- esityksen laatiminen HE raken-nelaki Asiantuntija- kuulemiset Halli-tuksen jatko-linjaukset uudis-tuksesta Kunnallishallinnon rakennelaki Kunnallishallin- non rakenne- työryhmä: Alue- kierros ja kun- takuu- lemiset Uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut Selvitys ja ehdotus kuntajako- selvitys- alueiksi Erityiset kuntajakoselvitykset (6-12 kk) Sote- rakenne- selvitys Valtionosuusuudistus Kuntalain kokonaisuudistus 16

17. Kuntien palaute ohjaa jatkoa • Kuulemiskierros • 18 alueellista keskustelutilaisuutta • Kirjalliset lausunnot jokaiselta kunnalta • Osa I: • Vastaako työryhmän arvio kuntanne tilanteesta omaa näkemystänne? • Olisiko kuntallanne valmiutta lähteä selvittämään kuntajaon muutosta? Jos kyllä, niin millä alueella? • Aikataulu, ohjauskeinot, muutoksen tuki • Osa II • Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? • Miten lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? • Mitkä ovat mielestänne kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? • Tulisiko kuntien tehtäviä muuttaa?

18. Aluekierroksella esille nousseita kysymyksiä • Uudistuksen tarve • Toteuttamistavat, pakon käyttäminen • Lähipalvelut ja lähidemokratia • Uudistuksella saavutettavat säästöt • Sosiaali- ja terveydenhuolto • Väestötekijöiden parantaminen rajoja muuttamalla • Uudistuksen aikataulu

19. Kuntauudistus • Lisätietoa kuntauudistuksesta ja taustamateriaalia: www.kuntauudistus.fi www.kommunreformen.fi