Sosiaalinen yrittäjyys voimavarana

1. Sosiaalinen yrittäjyys voimavarana Rehtori Jorma Niemelä 14.12.2006

2. Esitykseni rakenne • Suomalaisen köyhyyden kuvasta • Sosiaali-, sivistys- ja työpolitiikan kombinaatio • Sosiaalinen työllistäminen voimavarana – koko kirjossaan! • Eettiset periaatteet

3. Kotitalouksien reaalitulojen vuosimuutokset tulokymmenyksittäin vuosina 2003-2004 ja 1995-2004 Tulonjakotilasto 2004. Tulot ja kulutus 2006. Tilastokeskus

4. Suomalaisen köyhyyden kuvaKautto 2006 • Suomalaisten hyvinvointi ja toimeentulo ovat kohentuneet viimeiset kymmenen vuotta, mutta tulo- ja hyvinvointierot ovat kasvaneet • Hyvinvointierojen taustalla on laman pitkä varjo • Erityisesti pitkäaikaistyöttömyys haastaa sosiaalipoliittisia järjestelmiämme • Suomessa sosiaalinen ja alueellinen eriarvoisuus ovat kasvaneet, köyhyys ja syrjäytyminen yleistyneet ja joiltakin osin universaali hyvinvointimalli on murentunut • Aivan erityisenä haasteena on mahdollinen hoivaköyhyyden kasvu

5. Suomalaisen köyhyyden kuva • Köyhyys paikantuu eräiltä osin lapsiperheisiin ja siellä osin yksinhuoltajaperheisiin • Esimerkiksi terveyttä kuvaavat muuttujien kehitys on ollut epäsuotuisa niillä, jotka elävät heikoimmissa perhe- ja kasvuolosuhteissa • Köyhyyden riskitekijöitä maassamme ovat vauva- ja taaperoikäiset lapset, yksinhuoltajuus ja monilapsiset perheet • Lapsiperheköyhyys on moninkertaisesti vakava asia: samalla kun se on kasvanut, ovat kasvaneet lasten ja nuorten pahoinvoinnista kertovat indikaattorit

6. Ylisukupolviset kierteet • Köyhyys, vähäinen koulutus, heikko työmarkkina-asema, poliittinen passiivisuus ja näihin liittyvä kaikkinainen osattomuus nivoutuvat yhteen • Kun siihen liitetään vielä runsaan päihdekäytön tai tyhjän (televisio)viihteen turruttavuus, ollaan tilanteessa jossa pelkkä ”rahallinen apu” on tyystin riittämätön väline perusongelmien ratkaisemiseen

7. EU:n sivistyspolitiikan tavoitteet • itsensä kehittäminen (personal fulfilment) • aktiivinen kansalaisuus (active citizenship) • sosiaalinen eheys (social inclusion) • työllistettävyys (employability)

8. Mitä nyt tarvitaan? • Sosiaali-, sivistys- ja työpolitiikan yhdistämistä köyhyyden ja yhteiskunnallisen osattomuuden vastaisessa taistelussa • Tuloköyhyys korjataan euroilla • Näköalattomuus korjataan näköaloilla • Toivottomuus korjataan toivolla • Osattomuus korjataan osallisuudella • Työttömyys korjataan… työllä!

9. Pro bono –työllistäminen Tuettu työllistäminen (ks. www.mol.fi) Palkkatuki Työolosuhteiden järjestelytuki Investointiavustus Omatoimisuusavustus yhdistyksille ja osuuskunnille Projektituki Omatoiminen työllistäminen Esim. työttömien yhdistykset Osuuskunnat Sosiaalinen yritystoiminta Normaalit työmarkkinat Siirtymämarkkinat, työvalmennussäätiöt ”Toiset” työmarkkinat Sosiaalinen työllistäminen

10. Sosiaalisen yritystoiminnan forum (SYFO) • Sosiaalinen yritys on määriteltävä nykyistä lakia laajemmin yritykseksi, joka tuottaa yleishyödyllisiä palveluja, edistää kestävää sosiaalista ja ympäristökehitystä sekä sijoittaa liiketoiminnasta saamansa voiton ensisijaisesti yrityksen kehittämiseen. Yhtiöön sijoitetulle riskipääomalle voitaisiin sallia kohtuullinen tuotto, kuten nyt tapahtuu esimerkiksi yleishyödyllisen asuntotuotannon puitteissa. •  Nykyinen laki perustuu liiaksi siihen, että sosiaalinen yritystä rinnastetaan liiaksi normaaliin yritykseen

11. Arkielämän tarttumapinnat- kaikkein syrjäytyneimpien elämäntilanteessa Työllistyminen Tukiasuminen Opinnollinen kuntoutus Sosiaaliset suhteet – päiväkeskus, ryhmä

12. Sosiaalisella työllistämisellä on oltava eettiset periaatteet • Perustana ovat arvot • Toiminnalla on aina myös ei-aiottuja seurauksia • Toiminnalla voi olla päinvastainen tulos kuin aiottu / odotettu / julistettu tulos • On hyvä kirjata

13. Eettiset periaatteetSininauhaliiton työllistämisen periaatteet • Työllistämishankkeiden tulee olla ihmisarvoa kunnioittavia, omanarvontuntoa kehittäviä, voimistumiseen ja valtaistumiseen tähtääviä sekä luontoa viljeleviä ja varjelevia. • Pääsääntöisesti tavoitteena on valtavirtaistaminen eli tavoitteena on siirtyminen normaaleille työmarkkinoille kaikissa niissä tilanteissa, joissa se on mahdollista ja luontevaa. Samanaikaisesti on tunnustettava erityisen sosiaalitalouden synnyttämisen tarve turvaamaan niiden ihmisten työ- ja toimintamahdollisuudet, joilla ei ole mahdollisuuksia siirtyä avoimille markkinoille joko tietyssä elämänvaiheessa tai ei koskaan.

14. Eettiset periaatteetSininauhaliiton työllistämisen periaatteet • Työllistämishankkeet eivät ole koskaan itsetarkoitus, vaan niiden on liityttävä aina laajempaan palvelukokonaisuuteen, jossa otetaan huomioon kuntoutuksen, yksilöllisen ja yhteisöllisen tuen sekä asumisen tarpeet. • Työtehtävien vaativuustason tulee olla toisaalta työllistettävän kykyjä ja voimavaroja motivoiva ja haastava, toisaalta sen tulee ottaa huomioon realistisesti voimavarojen rajallisuus. Työ ei saa uhata muuta kuntoutusta. • Työllistämisen lähtökohtana ei saa koskaan olla organisaation oma taloudellinen etu. Työllistämisen tulee hyödyntää ensisijaisesti työllistämistoimien kohteena olevaa ihmistä. Poikkeuksen muodostavat omavarais- ja oma-apuyhteisöt, joissa yhteisön ja työllistettävien edut yhdistyvät.

15. Eettiset periaatteetSininauhaliiton työllistämisen periaatteet • Työllistämishankkeisiin liitetään aina vaikutusten arviointi, joiden avulla pyritään minimoimaan työllistämisen ei-aiotut, kielteiset vaikutukset. Olivatpa kielteiset vaikutukset sosiaaliseen asemaan, toimeentuloon tai kuntoutumiseen liittyviä, niiden tulee olla vähäisempiä kuin työllistämisen myönteiset vaikutukset. • Työllistämishankkeissa tulee välttää sitä, että julkiset tuet vääristäisivät kilpailua. Samalla tulee puolustaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien tuen tärkeyttä vapaassa kilpailutilanteessa

16. Limittäiset ja rinnakkaiset toimet

17. jorma.niemela@diak.fi DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU www.diak.fi