Sosiaalisen kuntoutuksen käytännöt ja toteuttajat – nykytila ja tulevaisuuden näkymät

1. Sosiaalisen kuntoutuksen käytännöt ja toteuttajat – nykytila ja tulevaisuuden näkymät Valtakunnallisen työpajayhdistyksen Kumppanuusfoorumi 19.11.2013 Erikoistutkija, VTT, KM Minna Mattila-Aalto minna.mattila-aalto@kuntoutussaatio.fi

2. Kuntoutusjärjestelmän palvelut huolto sosiaalinen ammatillinen koulutus hoito lääkinnällinen kasvatuksellinen kasvatus/opetus Mattila-Aalto

3. Mitä sosiaalinen kuntoutus on? • Keskusteltu ainakin 1960-luvulta lähtien • Lainsäädäntöön 10.10.2013: • Valtioneuvoston asetus (A708/2013) hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöistä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta • 2 § • ”Työterveyshuollon on tehtävä työpaikan tarpeista lähtevää suunnitelmallista ja moniammatillista yhteistyötä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen kanssa.”8 § • ”Jos työpaikalla tai työterveysyhteistyössä tehtävillä järjestelyillä ei ole mahdollista riittävästi tukea vajaakuntoisen työntekijän työkykyä, häntä on neuvottava hoitoa ja kuntoutusta koskevissa asioissa tai hänet on tarvittaessa ohjattava hoitoon taikka ammatilliseen, lääkinnälliseen ja sosiaaliseen kuntoutukseen.” Mattila-Aalto

4. ENEMMÄN KYSYMYKSIÄ KUIN VASTAUKSIA

5. Lainsäädännössä kuntoutuksen ”sosiaalinen” viittaa sosiaalihuollon järjestämisvastuulla olevaan kuntoutukseen • tuki- ja palveluasuminen (päihde- ja mielenterveysongelmaisten kohdalla korostetaan yhteistyötä terveydenhuollon kanssa) • päivätoiminta • kehitysvammaisten työtoiminta, työhönvalmennus ja viriketoiminta • kuntouttava työtoiminta (sekä sosiaalihuollon sosiaalipalvelu että työttömyysturvalain mukainen työllistämistä edistävä palvelu) • kuntouttava elinympäristö ja toiminta laitosympäristössä • vammaisten työllistämisen tukitoimet (työhön sijoittumista edistävä kuntoutus ja tukitoiminta) • Sosiaalihuoltolain uudistamistyöryhmän ehdotus: • sosiaalinen kuntoutus yksilöiden toimintakyvyn ylläpitämiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä lähisuhde- ja perheväkivaltaan ja äkillisiin kriisitilainteisiin liittyvää apua

6. Sosiaalinen kuntoutus osa kaikkea kuntoutusta • Lääkinnällisessä kuntoutuksessa tapahtuvaa medikososiaalista kuntoutusta, jota tuottavat moniammatilliset työryhmät ja pääasiassa muut kuin kuntoutuksen kentässä toimivat kuin sosiaalihuollon ammattilaiset • Syrjäytymisuhanalaiseen väestöön kohdistuvaa psykososiaalista työtä ja työllistämisen tukitoimia Mattila-Aalto

7. Kohderyhmät, työmuodot ja toteuttajat -selvityksiä (1) • Karjalainen, P. & Blomgren, Sanna (2004) Oikorata vai mutkatie? Sosiaalista kuntoutusta ja työelämäpolkuja nuorille.

8. Kohderyhmät, työmuodot ja toteuttajat -selvityksiä (2) • Hinkka, T., Koivisto J. & Haverinen, R. (2006) Kartoittava kirjallisuuskatsaus sosiaalisen kuntoutuksen työmuodoista ja niiden vaikutuksista.

9. Kohderyhmät, työmuodot ja toteuttajat –selvityksiä (3) • Kesä, M., Kinnunen, R., Ala-Kauhaluoma, M., Laiho, A., Müller, J-E & Joutsen, M. (2013) Sosiaalisen kuntoutuksen selvitystyö.

10. Sosiaalinen kuntoutus leviää – palveluprosessit laajenevat kuntoutuksen ulkopuolelle • Kuntoutuminen on muutosprosessi, jonka tavoitteena on asiakkaan työ- ja toimintakyvyn sekä elämänhallinnan lisääntyminen. • Virallisesti kuntoutus käynnistyy yksilön kuntoutustarpeen havaitsemisen jälkeen. • Yksilön työ- ja toimintakykyä alentava sairaus, vika ja vamma on perinteisesti käynnistänyt kuntoutuksen. • Milloin ihminen on sosiaalisen kuntoutuksen tarpeessa? • Havaitaanko sosiaalisen kuntoutuksen tarpeet riittävän varhain? • Pääsevätkö kaikkein kipeimmin kuntoutuksen tarpeessa olevat ihmiset kuntoutukseen – vai tarvitsisivatko he ensin sosiaalista kuntoutusta? Mattila-Aalto

11. Kenelle sosiaalinen kuntoutus kuuluu? Mattila-Aalto

12. Kenelle sosiaalinen kuntoutus kuuluu? /toteuttajat • Moniammatillista verkostotyötä • Kelan ja työvoimatoimen työhönvalmennuksen sisällöt ovat lähellä sosiaalisen kuntoutuksen sisältöjä. Työhönvalmennukseen osallistuvien tavoitteet (yli puolella tutkimukseen osallistuneista) liittyvät muuhun kuin välittömästi työllistymiseen ja koulutukseen, erityisesti psyykkisen ja fyysisen kunnon kohentumiseen (Lapin yliopiston ja Kuntoutussäätiön tutkimus Työhön valmennus ja sen kehittämistarpeet/raportti tulossa). Noin puolet kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista tavoitteli arjen elämänhallintaa ja elämänrytmiin liittyvien asioiden parantumista (Kuntoutussäätiön arviointihanke Työllistä välittäen – välitä työllistäen 2012). • Kansalaisjärjestöt tuottavat vertaistukea ja vapaaehtoistoimintaa, jotka tukevat kuntoutumista, mutta joka ei ole lakisääteistä kuntoutuspalvelua. Toiminnan monikanavainen ja useimmiten määräaikainen rahoitus uhkaa toimintaedellytyksiä ja jatkuvuutta. Mattila-Aalto

13. Kenelle sosiaalinen kuntoutus kuuluu?/asiakkaat • Kaikille vai ”syrjäytyneille”? Keitä ovat ”syrjäytymisuhanalaiset”? • Sosiaaliset kuntoutustarpeet ovat yksilöllisiä ja sosiaalisen kuntoutuksen kohderyhmä varsin heterogeeninen • ”Jos ryhmän jäsenten elämäntilanteet, iät, sairaudet, koulutustaustat ja tavoitteet vaihtelevat niin paljon kuin meillä oli, suuri osa ajasta täyttyy erilaisista epätyydyttävistä sijais- ja täytetoiminnoista. Useimmat saavat itseään ajatellen yhdentekeviä tehtäviä. Heikoimmassa kunnossa olevat ylikuormittuvat ja joutuvat sairaslomalle ja hyväkuntoisimmat turhautuvat.” • Asiakashaastattelusitaatti Lapin yliopiston ja Kuntoutussäätiön ”Työhönvalmennus ja sen kehittämistarpeet” –hankkeen tutkimusaineistosta

14. Sosiaalisen kuntoutuksen tulevaisuus? • Sosiaalinen kuntoutus voi olla toimiva palvelu, kun • huomioidaan yksilöiden erilaiset sosiaalisen kuntoutuksen tarpeet ja etsitään niihin parhaiten vastaavat palvelut • panostetaan yksilölliseen palveluohjaukseen • rakennetaan osallistujien kuntoutumista edistävät sosiaaliset (palvelu)olosuhteet • toteutetaan viranomaistyönä • huomioidaan kolmannen sektorin tarjoamat palvelut ja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet • varataan toimintaan riittävät resurssit. Mattila-Aalto