130 likes | 347 Views
Sateenvarjo nimelt Post-modernismi. Keskiaika (500-1500): auktoriteetti, kirkon snnt, totteleminenUusi aika (1600-1950): keskeisen ethoksena pyrkimys varmuuteen, vapaus, rationaalisuus, individualismi, reaktio keskiajalle.Postmodernismi (1950-): reaktio modernismille, edistykselle, luonnon tu
E N D
1. Tie rakentuu askeleista, joita otamme- Sosiaalikonstruktionismi asiakastyössä
Tapio Malinen
HPI/2.2.2009
www.tathata.fi
2. Sateenvarjo nimeltä Post-modernismi Keskiaika (500-1500): auktoriteetti, kirkon säännöt, totteleminen
Uusi aika (1600-1950): keskeisenä ethoksena pyrkimys varmuuteen, vapaus, rationaalisuus, individualismi, reaktio keskiajalle.
Postmodernismi (1950-): reaktio modernismille, edistykselle, luonnon tuhoamiselle, kontrollille, perinteen, etiikan ja estetiikan unohtamiselle, ”itsen” idean haastaminen.
3. Mistä SK ilmestyi? G.H. Mead (1934): Mind, Self and Society.
P. Berger & T. Luckmann (1966): The Social Construction of Reality.
K.J. Gergen (1973): Social Psychology as History.
M. Foucault ja diskurssin käsite.
4. SK:n peruspiirteitä Kriittinen suhtautuminen itsestään selvänä pidettyyn tietoon.
Käsityksemme, todellisuutemme, tietomme, arvomme ja moraalimme ovat historiamme ja kulttuurimme tuotteita. (Harj.1)
Tieto syntyy sosiaalisissa prosesseissa.
Tieto ja sosiaalinen toiminta kuuluvat yhteen.
5. Miten SK eroaa perinteisestä psykologiasta? SK on anti-essentialistista. Ei ole olemassa yhtä ihmisluontoa tai –olemusta.
SK on anti-realistista. Psykologiassa ei ole olemassa ”objektiivisia faktoja”, ei uskota ylihistoriallisen tai –kulttuurisen teorian mahdollisuuteen.
Kieli ei vain heijasta todellisuutta, vaan myös luo sitä.
6. Eettinen asennoituminen SK-terapioissa Uteliaisuus
Kunnioitus
Toiveikkuus
”Tyhjällä päällä” työskentely
Harj. 2
7. Perinteisen psykologian / SK:n käsitys ”minästä” Kaikilla ilmiöillä on syvärakenne/Identiteetti on sosiaalisen prosessin tuotos.
Käyttäytyminen on syvempien olemusten pinnallista ilmentymää/ Kokemuksiin liittyvät merkitykset ja niistä tehdyt kertomukset muodostavat käsityksemme itsestä. Nämä kertomukset konstituoivat elämämme.
Syvimmät olemukset muodostavat persoonallisuuden ytimen, itsen/Minä ei ole pysyvä entiteetti, vaan jatkuvasti muuttuva prosessi.
8. Identiteetti ja strukturalismi - sisäiset kategoriat Motiivit
Tarpeet
Piirteet
Resurssit
Voimavarat
Ominaisuudet
Vietit
Puutteet
Kyvyt
9. Identiteetti ja poststrukturalismi - intentionaalisuus Periaatteet
Sitoumukset
Toiveet
Unelmat
Arvot
Uskomukset
Kutsumukset
Aikomukset
Tarkoitukset
10. Perinteisen psykologianSK:n/perusolettamuksista seuraa… sellaisten teorioiden tuotanto, joiden avulla käyttäytymistä voidaan tulkita/se, että rohkaistaan ihmisiä kyseenalaistamaan ja purkamaan identiteettiinsä liittyvät kielteiset ”totuudet”.
erilaisten ammatillisten diagnoosi- ja interventiokäytäntöjen kehittely/se, että luodaan keskusteluja, joissa kuvataan kattavasti ihmisten vaihtoehtoisia identiteettejä.
asiantuntijatietoon liittyvät valtasuhteet/se, että tutkitaan ihmisten kanssa elämää, joka liittyy näihin rikkaisiin kuvauksiin. Tähän sisältyy se tieto ja ne kyvyt, joita tarvitaan ongelmien kohtaamisessa.
11. Muutos ja SK Elämä on jatkuva tulemisen prosessi.
Muutos on merkitysten muuttumista. Se johtaa uudenlaisiin suhteisiin ja muuttuneeseen toimintaan.
Menneisyys ei määritä tulevaisuutta. Menneisyys on nykyhetkessä tehty sosiaalinen konstruktio. Muisti on kertomus, tässä hetkessä tehty sosiaalinen konstruktio.
Sosiaalisten ryhmien tai organisaatioiden jäsenet osallistuvat koko ajan – tietämättään tai ei – jatkuvaan muutosprosessiin, jossa vanhat merkitykset muuttuvat uusiksi.
Kärsimys on takertumista muuttumattomuuden illuusioon.
12. ARVIOINTIA Mikä tänään on ollut sinulle erityisen mukavaa ja/tai tärkeää?
Miten valta on ilmennyt tämän koulutuksen aikana?
Mikä hämmensi, mitä jäin kaipaamaan?
1 asia, jonka vien tästä koulutuksesta arkeni pyhyyteen?
13. Kirjallisuutta Burr,V.: (1995) An Introduction to Social Constructionism. London, Routledge.
Malinen, T. (2008) Post-strukturalismi ja psykoterapia. Kirjassa Luova tila – ratkaisukeskeisestä ja narratiivisesta työtavasta. Helsinki, Lyhytterapiainstituutti.
Malinen, T. (2008) Buddha, Wittgenstein ja posmodernit terapiat. Ratkes 3.
McNamee, S. & Gergen, K.J. (Eds.)(1992) Therapy as Social Construction. London, Sage.