410 likes | 614 Views
ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN. Jonna Malmberg Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET). LUENNON OSA-ALUEET. ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN ITSESÄÄTÖISEN OPPIMISEN TUKEMINEN ESIMERKKI SCAMO TUTKIMUSHANKKEESTA Itsesäätöisen oppimisen tukeminen käytännössä. LET.
E N D
ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN Jonna Malmberg Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET)
LUENNON OSA-ALUEET • ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN • ITSESÄÄTÖISEN OPPIMISEN TUKEMINEN • ESIMERKKI SCAMO TUTKIMUSHANKKEESTA • Itsesäätöisen oppimisen tukeminen käytännössä
LET Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö (LET) toimii Oulun yliopistossa Kasvatustieteiden tiedekunnassa. Yksikön tutkimuksen ja opetuksen tärkeimpänä sisältönä ovat oppimistutkimus ja teknologian hyödyntäminen oppimisen tukena. Tutkimusyksikön henkilökunnan asiantuntemus kohdistuu oppimisen sosiaalisiin, kognitiivisiin ja motivationaalisiin prosesseihin. Tutkimme yksilöiden ja ryhmien oppimista eri oppimisympäristöissä ja suunnittelemme teknologiaa hyödyntäviä oppimisen malleja käytäntöön.
TOISIN SANOEN.. • Tutkimus keskittyy oppimistieteisiin • LEARNING SCIENCES • Tavoitteena on ymmärtää millaista on laadukas oppiminen ja miten sitä voi tukea erilaisissa oppimisen ympäristöissä. • MITKÄ OVAT HYVÄN OPPIJAN OMINAISUUKSIA?
ITSESÄÄTÖINEN OPPIJA • Itsesäätöinen oppija on itse vastuussa omasta oppimisestaan. • Itsesäätöinen oppija tunnistaa omat heikkoutensa ja vahvuutensa erilaisissa oppimisen tilanteissa. • Ontietoinen erilaisista oppimisen strategioista • Haluaa käyttää näitä strategioita saavuttaakseen oppimistavoitteensa • Osaa käyttää oppimisen strategioita tilanteen edellyttämällä tavalla Zimmermann, 2001, Winne & Perry, 2001
Itsesäätöinen oppiminen edellyttää.. …tietoisuus omista heikkouksista ja vahvuuksista …taitoa ja tahtoa vastata strategisesti oppimisen haasteisiin… …vaihtelee, aina oppimistilanteesta riippuen… Volet & Järvelä, 2000; Hadwin, Järvelä & Miller, 2011
Itsesäätely on taito, joka syntyy vuorovaikutuksessa sen ympäristön kanssa, missä oppimista tapahtuu • Kokemuksen ja opittujen taitojen myötä. ITSESÄÄTELYÄ VOIDAAN SIIS OPPIA JA OPETTAA! • Tarkkailemalla (Oppilas havaitsee toiminnan pääpiirteet) • Toistamalla (Toistaminen opitussa kontekstissa) • Mallintamalla (Strukturoitu konteksti) • Itsesäätöinen oppiminen (Eri konteksti – ilman struktuuria) (Zimmerman, 2001; Palincsar, 1998).
ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN • Ymmärrys tehtävästä • Tavoitteen asettaminen ja oppimisen suunnittelu • Strategian käyttäminen • Reflektointi
ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN Metakognitiivinen tieto tehtävästä ja itsestä suhteessa tehtävään • 1. Tehtävän ymmärrys Winne & Hadwin, 1998
Metakognitiivinen tieto tehtävästä ja itsestä • Tehtävä • Aikaisemmat kokemukset, vaatimukset, arviointi, luonne, vaikeustaso • Strategia • Miten strategiaa kannattaa käyttää? Mitä strategiaa olen käyttänyt aikaisemmin? Oliko se toimiva? • Itse • Aikaisempi tieto • Uskomukset, joita yksilöllä on omista resursseista organisoida ja toteuttaa toimintoja, jotta suoriutuisi tehtävästä toivotulla tavalla
ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN Oppimisorientaatiot Strategian valinta • 2. Tavoitteen asettaminen ja suunnittelu • 1. Tehtävän ymmärrys Winne & Hadwin, 1998
Oppimisorientaatio ja strategian valinta • Suoritustavoite • Tehtävän ulkoisista vaatimuksista selviytyminen • Oppimistavoite • Tähtää oppimiseen • TEHTÄVÄKOHTAISET TAVOITTEET STANDARDIT ja KRIITEERIT sille, millainen on valmis tehtävä • Suunnitelma, miten toimia jotta tehtävä täyttää ne standardit ja kriteerit jotka sille on asetettu (valmis tehtävä). • Tarkoituksenmukaisen strategian valinta: ”Miten minun kannattaa edetä tehtävässä? ”
ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN • 3. Strategian käyttäminen Oppimisen monitorointi ja kontrollointi • 2. Tavoitteen asettaminen ja suunnittelu • 1. Tehtävän ymmärrys Winne & Hadwin, 1998
Monitorointi ja kontrollointi • Oman ymmärryksen monitorointi Ymmärränkö mitä opiskelen? 2) Toimiiko käyttämäni strategia? • Jos en ymmärrä • Vaihdan strategiaa Vaihdan strategiaa JOS EN VIELÄKÄÄN YMMÄRRÄ? MONITOROINTI KONTROLLOINTI
Kurssi onkin luultua haastavampi… Yleensä kuitenkin pärjään näissä.. HETKONEN!!! Minunhan piti siis aloittaa TUOSTA ja VASTA SITTEN… Eli strategiani on siis ENSIN valita pääasiat ja VASTA sitten..
ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN • 3. Strategian käyttäminen Oppimisen monitorointi ja kontrollointi • 2. Tavoitteen asettaminen ja suunnittelu • 1. Tehtävän ymmärrys Winne & Hadwin, 1998
Tehtävä olikin luultua haastavampi… Minusta ei ole mihinkään.. Jos nyt kuitenkin äkkiä tästä huitaisen tämän... MITÄ MUUTA OPPILAS VOI MAHDOLLISESTI TEHDÄ TUOSSA TILANTEESSA?
ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN • 3. Strategian käyttäminen • 4. Arvioiminen • 2. Tavoitteen asettaminen ja suunnittelu • 1. Tehtävän ymmärrys Winne & Hadwin, 1998
ARVIOIMINEN • Lapset eivät yleensä tunnista niitä syitä joista onnistuminen tai epäonnistuminen johtuu. • Lapset haluavat esittää itsensä parhaassa mahdollisessa valossa. • Sosiaalisesti taitava – ns. suosittu lapsi • On tärkeää käydä konkreettisesti läpi niitä asioita joista onnistuminen tai epäonnistuminen johtuu.
ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN • 3. Strategian käyttäminen • 4. Arvioiminen • 2. Tavoitteen asettaminen ja suunnittelu • 1. Tehtävän ymmärrys Winne & Hadwin, 1998
ARVIOIMINEN a) Metakognitiivinen tieto - Itse - Tehtävä - Strategia b) Metakognitiivinen taito - Strategian tarkoituksen mukainen käyttö Uskomukset omista kyvyistä suoriutua tulevaisuudessa vastaavista tehtävistä. ITSESÄÄTELYTAITOJEN OPPIMINEN
ITSESÄÄTELYTAITOJEN VAHVISTAMINEN LUOKKAHUONE KONTEKSTISSA • Opittavan asian sitominen oppilaiden omaan kokemusmaailmaan. Mielekäs tehtävä • Anna oppilaiden itse valita tehtävän ”vaikeustaso” • Anna tukea a) Tehtävän ymmärryksen muodostamisessa b) Tehtävän eri vaiheiden ja kokonaisuuden hahmottamisessa • Vertaistuki (Help seeking) • Prosessin arvioiminen osaksi käytäntöjä Perry, 1998; Perry & VandeKamp, 2000
Sally is teaching a ninth grade English class. Her goal is for students to learn how to write various kinds of paragraphs. After showing some examples and talking with the class about the structure of a narrative paragraph, Sally asks the students to write one themselves. She writes the assignment on the chalkboard as she explains it to the class but notices that quite a number of students start talking to each other while her back is turned. As students work on the assignment, Sally circulates around the room. She re-explains the task to some students and reminds others to focus on their work. She notices that many students seem lost and that only a few students are doing a good job of following her very detailed instructions (Butler & Cartier, 2004)
…Itsesäätelytaitoja voidaan oppia jos pedagoginen konteksti on rakennettu siten, että se antaa oppilaille mahdollisuuden harjoitella näitä taitoja myönteisessä ja turvallisessa oppimisympäristössä…
Itsesäätely on taito, joka syntyy vuorovaikutuksessa sen ympäristön kanssa, missä oppimista tapahtuu • Kokemuksen ja opittujen taitojen myötä. ITSESÄÄTELYÄ VOIDAAN SIIS OPPIA JA OPETTAA! • Tarkkailemalla (Oppilas havaitsee toiminnan pääpiirteet) • Toistamalla (Toistaminen opitussa kontekstissa) • Mallintamalla (Strukturoitu konteksti) • Itsesäätöinen oppiminen (Eri konteksti – ilman struktuuria) (Zimmerman, 2001; Palincsar, 1998).
Millainen on itsesäätöinen oppija? • Miten sinä voisit tukea itsesäätöistä oppimista omassa opetuksessasi?
- MOTIVAATIO JA ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN: ANALYYSI JA INTERVENTIO OPPIMISEN TAITOJEN KEHITTÄMISESTÄ PERUSKOULUSSA SuomenAkatemianrahoittamatutkimushanke 2007-2009 Teoreettinen tavoite: Mitä on motivaatio itsesäätöisessä oppimisessa ja mistä motivaatio koostuu? Sovellus: Voidaanko motivaatiota ja strategista oppimista tukea yhdistämällä teknologian tarjoamia keinoja? ScaMo 27
TUTKIMUKSEN KONTEKSTI • Tutkimukseen osallistui (n=19) neljännen luokan oppilasta • Luonnontieteiden jakso, kesto 5 viikkoa • Pedagoginen konteksti oli suunniteltu tukemaan itsesäätöistä oppimista • Avoimet ongelmat • Työskentelyjärjestys vapaa • Oppimisympäristö • Oppilaat työskentelivät gStudy oppimisympäristössä, joka tukee luetun sisällön prosessointiin tarkoitettujen strategioiden aktivoimisessa (Winne & al. 2005).
Monitorointi Kontrolli Suunnittelu Käynnistäminen TAVOITTEEN ASETTAMINEN TAVOITTEEN SAAVUTTAMINEN Harkinta Reflektio Reagointi ARVIO OMASTA ONNISTUMISESTA
ScaMo • Tietoisuus • Tehtävä kohtainen tavoite • Motivationaalinen tavoite • Järvelä, Järvenoja & Malmberg, 2011
TUTKIMUSTULOKSET OSOITTAVAT • Strategian valinta ja käyttö vaikuttaa oppimisen laatuun myös lapsilla • Niin kognitiivsesti kuin motivationaalisestikin suotuisissa oppimistilanteissa ”hyvät ja ”heikot” oppilaat käyttävät samantyyppistä oppimisstrategiaa – Muistiinpanojen tekeminen.
TUTKIMUSTULOKSET OSOITTAVAT • Ne oppilaat, joiden tilannesidonnainen motivaatio oli korkea, kokeilivat enemmän erilaisia strategioita opiskelunsa aikana. • Motivaatio vaikutti myös siihen, millaisia strategioita oppilaat kertoivat käyttävänsä. • Järvelä, Järvenoja & Malmberg, 2011
TUTKIMUSTULOKSET OSOITTAVAT • Haastavissa oppimistilanteissa heikot oppilaat tunnistavat, että he eivät ymmärrä oppimaansa
TUTKIMUSTULOKSET OSOITTAVAT • Haastavissa oppimistilanteissa menestyksekkäät oppilaat valikoivat oleellisen tiedon ja luokittelevat tietoa sen ominaisuuksien perusteella
Mitensinävoitomassatyössäsiottaahuomioonitsesäätöistäoppimistaedistävät tai estävättekijät ? TEKEMÄLLÄ, OPISKELEMALLA JA SITOUTUMALLA LÖYTYVÄT MENESTYKSEN POLUN RASTIT • Miller & Meece, 1997; Wolters, 1999; Hadwin, Järvelä & Miller 2011
KIITOS! Kysymyksiä?