410 likes | 552 Views
Suomalaisnuorten terveys ja terveystottumukset. Arja Rimpelä Kansanterveystieteen professori. Hyvinkää 18.5.2010. Nuori 2010-luvulla vs. nuori 1960-80-luvuilla. paremmin koulutettu, opiskelee useammin, lukiossa useammin kypsyy fyysisesti hieman aikaisemmin asuu useammin kaupungissa
E N D
Suomalaisnuorten terveys ja terveystottumukset Arja Rimpelä Kansanterveystieteen professori Hyvinkää 18.5.2010
Nuori 2010-luvulla vs. nuori 1960-80-luvuilla • paremmin koulutettu, opiskelee useammin, lukiossa useammin • kypsyy fyysisesti hieman aikaisemmin • asuu useammin kaupungissa • vanhemmat useammin toimihenkilöitä, paremmin koulutettuja • nuorella useammin isä ja isovanhempia • kavereita ja yhteydenpitoa verkossa • mutta perheen sisällä muutokset ilmeisen pieniä
Millä indikaattoreilla nuorten terveyttä mitataan? • Kuolleisuus: tapaturma- ja tautikuolleisuus • Pitkäaikaissairastavuus ja reseptilääkkeet • Terveyspalvelujen käyttö • Oma kokemus terveydestä: oireet, terveydentila • Terveystottumukset, ylipaino • Seksuaaliterveys Väestöryhmittäiset erot: koulumenestys, koulu-ura Jakaantuuko terveys oikeudenmukaisesti ?
Tapaturmakuolleisuus, pojat 140 Itsemurhat ja liikennekuolemat vähentyneet 20-24-v. 120 100 80 Kuolleita/100 000 15-19-v. 60 40 10-14-v. 20 Tytöt 0 1996 1998 2000 2002 1994 2004 1988 1990 1992 2006 Vuosi
Pitkäaikaissairaudet, jatkuvasti käytettävät reseptilääkkeet ja terveyspalvelujen käyttö
Pitkäaikaissairaudet ja lääkkeet 9% 9% 5% 6% 22% 1 12-18-vuotiaat 2 10-19-vuotiaat
Pitkäaikaissairaudet ja lääkkeet: montako nuorta? 58.000 58.000 31.000 39.000 141.000 1 10-19-vuotiaat
Vähintään 3 oiretta viikossa 14 - 18 -vuotiaat (ikä vakioitu) % 45 40 35 Tytöt 30 25 Pojat 20 15 10 5 0 2001 1993 1997 2005 2009 1985 1989 Nuorten terveystapatutkimus
Väsymystä lähes joka päivä14-18-vuotiaat (ikä vakioitu) % 16 14 12 10 Tytöt 8 Pojat 6 4 2 0 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009
Niska-hartiakipuja viikoittain1991- 2009 14-18-vuotiaat, ikä vakioitu % 45 40 35 Tytöt 30 25 20 Pojat 15 10 5 0 2005 2001 2003 1999 1991 2007 2009 Nuorten terveystapatutkimus
Ylipainoisten osuus 14 - 18 -vuotiaat (ikä vakioitu) % 30 25 20 Pojat 15 10 5 Tytöt 0 2009 2001 1989 1993 1997 2005 1977 1981 1985 Nuorten terveystapatutkimus
Terveystottumukset: riippuvuuskäyttäytyminen, lepo, liikunta
Tupakoi päivittäin, 14-18-vuotiaat, ikä vakioitu % 40 Pojat 35 Tytöt 30 25 20 15 10 5 0 2005 2009 1977 1981 1985 1989 1993 1997 2001 Nuorten terveystapatutkimus
Alkoholia viikottain 14-18-vuotiaat, ikä vakioitu % 40 Pojat 35 Tytöt 30 25 20 15 10 5 0 2005 2009 1977 1981 1985 1989 1993 1997 2001 Nuorten terveystapatutkimus
Yhteisvaihtelu: Alkoholia viikottain ja savukkeita päivittäin, 14-18-vuotiaat, ikä vakioitu % 40 Pojat Tupakka 35 Tytöt 30 25 20 15 10 Alkoholi 5 0 2005 2009 1977 1981 1985 1989 1993 1997 2001 Nuorten terveystapatutkimus
Muu riippuvuuskäyttäytyminen • Huumeet • Internetriippuvuus 2 % vuonna 2001, entä nyt? • Peliriippuvuus
Vapaa-ajan liikunta väh. 2 krt/vko 12-18-v, ikä vakioitu Juoksutesti Varusmiehet % m 100 2800 Pojat Tytöt Kaikki liikunta 80 2700 60 2600 Urheiluseuraliikunta 40 2500 Juoksutesti 20 kysymyksen muoto vaihtunut 0 2400 2009 2005 1977 1981 1985 1989 1993 1997 2001 Nuorten terveystapatutkimus, Santtila ym.
Alle 8 tuntia (7 h: tummanpunainen) nukkuvien osuus (%) 14-vuotiaat tytöt ja pojat, 1979-2007 Pojat Tytöt % 25 20 15 14 10 12 12 11 10 8 5 4 4 3 2 2 // 1 1 // 0 0 1979 1995 1999 2001 2003 2005 2007 Nuorten terveystapatutkimus 2007
120 100 80 60 40 20 0 Pojat 13 v Tytöt 13 v Pojat 15 v Tytöt 15 v 1994 1998 2002 2006 JY/Terveystieteiden laitos Keskimääräinen ekstraunen pituus Viikonloppu tai vapaapäivä1994-2006 Epäsäännöllinen unirytmi! min WHO-Koululaistutkimus 1994-2006
Abortit/1000 15-17-vuotiasta tyttöä 16 14 1994-2001 12 10 8 Rate (per 1000) Vuonna 2008 koki 2070 alle 20-vuotiasta tyttöä abortin 6 4 2 0 2007 1986 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005
Yhdynnän kokeiden osuus (%) 8-9-luokkalaiset 30 25 20 % 15 Pojat 10 Tytöt 5 0 2004/2005 2008/2009 1996/1997 2000/2001 Kouluterveyskysely
Yhdyntöjä 10+ kertaa 8–9 -luokkalaiset % 16 Tytöt 10 Pojat 4 1996/ 1997 2002/ 2003 2008/ 2009 Kouluterveyskysely
Ei ehkäisyä tai muu kuin kondomi tai pilleri 8–9-luokkalaiset yhdynnässä olleet % 30 Pojat 20 Tytöt 10 0 1996/ 1997 2002/ 2003 2008/ 2009 Kouluterveyskysely
Koulu-ura (16–18-vuotiaat) 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 11 Tupakoi 23 41 päivittäin 57 16 Tosihumala 28 Lukio, hyvä 33 kuukausittain 39 koulumenestys Lukio, huono 21 Liikuntaa < 2 koulumenestys 29 37 krt/vko 47 Ammatillinen koulutus 11 Aamiainen < 3 Ei koulussa 18 29 krt/vko 35 % Nuorten terveystapatutkimus
Koulu-ura (16–18-vuotiaat) 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 7 Lukio, hyvä Haittaava 8 koulumenestys 11 pitkäaikaissairaus 16 Lukio, huono 13 koulumenestys Jatkuvasti 14 16 reseptilääkkeitä Ammatillinen 21 koulutus 13 Kokee terveytensä Ei koulussa 19 huonoksi tai 26 keskinkertaiseksi 36 23 Väh. 3 29 stressioiretta 29 viikossa 44 % Nuorten terveystapatutkimus
Koulumenestys (14-vuotiaat) % Nuorten terveystapatutkimus
Koulumenestys (14-vuotiaat) % Nuorten terveystapatutkimus
Nuorilla, jotka aikuisena tulevat sijoittumaan alempiin koulutus- ja sosiaaliryhmiin, on keskimääräistä huonompi terveys ja epäterveellisemmät tottumukset. Työvoima valikoituu. Ammatillista koulutusta antavilla oppilaitoksilla on mahdollisuus murtaa tätä kehää huolehtimalla oppilaiden ja koulun hyvinvoinnista ja rakentamalla terveysosaamisen perustaa. .
Pääkaupun-kiseutu ja lähikunnat, 8-9-luokkalaiset, Kouluter-veyskysely
Oppilaitos voi vaikuttaa nuoren terveyteen ja terveystottumuksiin • Tutkimusnäyttö tukee käsitystä, että koulun toiminta ja kulttuuri vaikuttavat lasten hyvinvointiin. Tutkimusta vielä vähän. • Hyvät suhteet oppilaiden ja opettajien välillä, koululla oma tupakkapolitiikka, koulussa tuetaan oppimista ja kontrolloidaan käyttäytymistä
Nuoriso ei ole niin terve kuin usein luullaan Joka luokassa tai opiskeluryhmässä1-2:lla on pitkäaikainen sairaus ja 1-2 käyttää jatkuvasti lääkkeitä Mitä paremmin myös fyysinen terveys hoidetaan, sitä paremmin nuori selviytyy ikään liittyvistä kehitystehtävistään. Oppilaitosten terveystarkastuksilla tärkeä rooli. Tarvitaan myös lääkäriä. Päätelmiä
Terveystottumuksissa on runsaasti parantamisen varaa. Seksuaaliterveydessä ja ehkäisyssä on parantamisen varaa. Sekä terveystottumusten että seksuaaliterveyden osalta haasteet eivät juuri ole muuttuneet vuosikymmeniin. Jokainen uusi sukupolvi on aina koulutettava. Osaammeko varautua uusiin terveysuhkiin, joita tuo informaatio- ja kommunikaatioteknologia? Päätelmiä
Tämän päivän suurimpana haasteena pidän kuitenkin huonon terveyden ja haitallisten terveystottumusten kasautumista huonon koulumenestyksen ja heikon koulu-uran ryhmiin. Syrjäytymisriskissä olevat ovat myös terveydellisesti heikommassa asemassa. Päätelmiä
Oppilaitos vaikuttaa nuoren hyvinvointiin. Onko oma oppilaitoksenne sellainen, että se vie nuoren terveyttä ja hyvinvointia eteenpäin? Minkälainen on oppilaitoksenne ”hyvinvointipolitiikka” vai onko teillä sellaista? Toteutuuko laajat terveystarkastukset? Tavoitetaanko terveydenhoitajaa? Päätelmiä