1 / 20

Hyvinvointi, Terveys ja Golf Jari Parkkari, kansanterveystieteen dosentti, ylilääkäri

Hyvinvointi, Terveys ja Golf Jari Parkkari, kansanterveystieteen dosentti, ylilääkäri Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituutti. Fyysinen toimintakyky (fyysinen kunto, selviytyminen erilaisista fyysisistä ponnistuksista). Aalto ym. 1999.

willem
Download Presentation

Hyvinvointi, Terveys ja Golf Jari Parkkari, kansanterveystieteen dosentti, ylilääkäri

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Hyvinvointi, Terveys ja Golf Jari Parkkari, kansanterveystieteen dosentti, ylilääkäri Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituutti Jari Parkkari

  2. Fyysinen toimintakyky (fyysinen kunto, selviytyminen erilaisista fyysisistä ponnistuksista) Aalto ym. 1999 Jari Parkkari

  3. Niiden osuus, jotka eivät selviä ½ km kävelystä vaikeuksitta Ikä Terveys 2000, KTL Jari Parkkari

  4. Tieteellisten tutkimusten perusteella riittävä hengitys- ja verenkiertoelimistön terveyskunto saavutetaan, kun liikunnan: • määrä: positiivinen, suoraviivainen annos-vastesuhde ainakin 2000 kcal/vko (vastaa n. 6-7 t reipasta kävelyä viikossa); alle 1000 kcal/vko (3-4 t kävelyä) terveyshyödyt vaikeammin osoitettavissa • teho: useimpien riskitekijöiden osalta kohtuullinen teho 40-70 % VO2max tai syke n. 90-140/min riittää • kerran kesto: vähintään 10 minuuttia • useus: päivittäin tai vähintään joka toinen päivä Mikael Fogelholm 2005 Jari Parkkari

  5. Tieteellisten tutkimusten perusteella riittävä hengitys- ja verenkiertoelimistön terveyskunto saavutetaan, kun liikunnan: • määrä:positiivinen, suoraviivainen annos-vastesuhde ainakin 2000 kcal/vko (vastaa n. 6-7 t reipasta kävelyä viikossa); alle 1000 kcal/vko (3-4 t kävelyä) terveyshyödyt vaikeammin osoitettavissa • teho: useimpien riskitekijöiden osalta kohtuullinen teho 40-70 % VO2max tai syke n. 90-140/min riittää • kerran kesto: vähintään 10 minuuttia • useus: päivittäin tai vähintään joka toinen päivä Mikael Fogelholm 2005 Jari Parkkari

  6. Keski-ikäisen miehen golf -kierros:  kävelymatka 8212 (447) m  energian kulutus 1759 (176) kcal Parkkari ym. Am J Med 2000 Jari Parkkari

  7. Tieteellisten tutkimusten perusteella riittävä hengitys- ja verenkiertoelimistön terveyskunto saavutetaan, kun liikunnan: • määrä: positiivinen, suoraviivainen annos-vastesuhde ainakin 2000 kcal/vko (vastaa n. 6-7 t reipasta kävelyä viikossa); alle 1000 kcal/vko (3-4 t kävelyä) terveyshyödyt vaikeammin osoitettavissa • teho: useimpien riskitekijöiden osalta kohtuullinen teho 50-80 % HRmax  syke n. 90-140/min riittää • kerran kesto: vähintään 10 minuuttia • useus: päivittäin tai vähintään joka toinen päivä Mikael Fogelholm 2005 Jari Parkkari

  8. Golf -kierroksen rasittavuus Keskimääräinen syke: 104 (16) lyöntiä/min = 59 (8) % mitatusta maksimisykkeestä Parkkari ym. Am J Med 2000 Jari Parkkari

  9. Muutokset hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnossa golf -kauden aikana • Golf -kauden alussaGolf -kauden lopussa • Muuttuja Golfarit Kontrollit Vakioitu • muutosero p • (n=51) (n=52) (95% LV) Maks. kävelyaika (min)21.8 (1.5)21.3 (1.2)0.6 (0.3 to 0.9)<0.01 VO2 7 MET (l/min) 1.9 (0.2) 1.9 (0.3) -0.1 (-0.2 to 0.0) 0.05 Syke 7 MET (lyöntiä/min)128 (12) 132 (14) -4.6 (-7.9 to -1.3) 0.01 Laktaatti 7 MET (mmol/l)1.85 (0.68) 2.22 (0.84) -0.3 (-0.5 to -0.2) <0.01 VO2max (ml/kg/min) 36.1 (5.8) 35.5 (6.0) 2.1 (-0.1 to 4.4)0.06 Parkkari ym. Am J Med 2000 Jari Parkkari

  10. Muutokset kehon koostumuksessakesän aikana suomalaisilla 48-64-vuotiailla miehillä: Parkkari ym. Am J Med 2000 Jari Parkkari

  11. Kliininen tutkimus Suomessa:522 40-65 -vuotiasta suomalaista (172 miestä, 350 naista), joilla liikapainoa (BMI 31) ja heikentynyt glukoosinsieto satunnaistettiin kahteen ryhmään:Koeryhmä: Tehostettu ravitsemus- ja liikuntaohjaus.Tavoitteet:Onnistui (%) painon pudotus yli 5% 43  rasvan osuus alle 30% energian saannista 47 alle 10% tyydyttyneitä rasvoja 26 kuituja yli 15g/1000 kcal 25 liikuntaa yli 4 tuntia/vko 86Kontrolliryhmä: Tavanomainen neuvontaSeuranta 4 vuotta. Tuomilehto ym. N Engl J Med 2001 Jari Parkkari

  12. Tulokset: Koeryhmäläisten paino putosi keskimäärin 4.2kg (-4.7%) ensimmäisen vuoden aikana. Kahden vuoden kohdalla paino edelleen 3.5kg lähtötilannetta alempi.  4 vuoden seurannassa 11% (95% LV 6-15%) koeryhmäläisistä ja 23% (95% LV 17-29%) kontrolliryhmäläisistä sairastui diabetekseen.  Diabeteksen ilmaantuvuus oli 58% alempi tehostetussa ravitsemus- ja liikuntaohjausryhmässä. Tuomilehto ym. N Engl J Med 2001 Jari Parkkari

  13. Muutokset veren sokerissa ja rasvoissa kesän aikana suomalaisilla 48-64-vuotiailla miehillä: 6 Golfers 4 Controls 2 Change % 0 -2 -4 Glucose Cholesterol Triglycerides HDL-C LDL-C -6 Parkkari ym. Am J Med 2000 Jari Parkkari

  14. lannerangan neutraalialue Muutokset selän lihaskestävyydessä kesän aikana suomalaisilla 48-64-vuotiailla miehillä:  selän lihaskestävyys (staattinen pito): Parani golfareilla 93:sta - 101 sekuntiin  Muutosero ryhmien välillä 13 sekuntia (95% LV, 2 - 24 s; p=0.02) Parkkari ym. Am J Med 2000 Suni ym. 2006 Jari Parkkari

  15. Liikunta ja Aivot: • 1449 suomalaista seurattiin vuodesta 1972 (vuonna 1998 he olivat 65-79-vuotiaita) • ne jotka harrastivat keski-iässä vapaa-ajan liikuntaa vähintään kaksi kertaa viikossa oli seurannan aikana: - 52% (95% LV25-91) pienempi riski sairastua dementiaan - 62% (95% LV17-85) pienempi riski sairastua Alzheimerin tautiin (vaikutus korostui APOE epsilon4-geenin kantajilla) Rovio S ym. Lancet Neurology 2005 Jari Parkkari

  16. Vammariski golf -kauden aikana: 0.33 vammaa / 1000 pelattua tuntia. Golf oli turvallisin laji 40 lajin vertailussa! Parkkari ym. Am J Med 2000 Parkkari ym. Int J Sports Med 2004 Jari Parkkari

  17. Liikuntavammojen ilmaantuvuus (per 1000 harrastettua tuntia) ikäryhmittäin miehillä ja naisilla kunto- ja kilpaurheilun kolmessa pääryhmässä. Parkkari ym. Int J Sports Med 2004 ja Suom Lääkäril 2004 Jari Parkkari

  18. LIIKUNTA ON TÄRKEÄ OSA SAIRAUKSIEN EHKÄISYÄ • Liikunnalla on suuri merkitys kaikkien tärkeiden kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidossa • Evidenssi liikunnan (liikkumisen) määräämiseksi hoitoon on vahva ja riittävä, mutta annos-vasteen selvittäminen vaatii lisätutkimuksia • Golf on kontrolloiduissa tutkimuksissa osoittautunut terveyttä ja hyvinvointia edistäväksi ja turvalliseksi liikuntamuodoksi • Golf on sosiaalinen liikuntalaji, jota pelaavat mielellään myös sellaiset henkilöt, jotka eivät muutoin välitä liikunnasta • Tarvitaan kolmen toimenpiteen malli: 1) väestöstrategia, 2) toimenpiteet henkilöillä, joilla on vaaratekijöitä (primaaripreventio) ja 3) toimenpiteet sairauden yhteydessä (sekundaaripreventio) Jari Parkkari

  19. Golf on erinomainen liikehallintaa ja keskittymiskykyä vaativa sosiaalinen liikuntamuoto myös lapsille. Jari Parkkari

  20. Me olemme ihan samaa mieltä! Jari Parkkari

More Related