Download
1 / 18
180 likes | 422 Views
Jaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi. Montaasielokuva, impressionismi, ekspressionismi & Ruotsi. Ruotsalaisen elokuvan kultakausi. Svenska Biografteatern AB perustetaan vuonna 1907 Esikuvana Nordisk Film Yhtiö tuottaa menestyselokuvia vuodesta 1912
E N D
Jaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi Montaasielokuva, impressionismi, ekspressionismi & Ruotsi
Ruotsalaisen elokuvan kultakausi • Svenska Biografteatern AB perustetaan vuonna 1907 • Esikuvana Nordisk Film • Yhtiö tuottaa menestyselokuvia vuodesta 1912 • Kolme keskeistä ohjaajaa: Georg af Klecker, Victor Sjöström ja Mauritz Stiller • Ohjaajat ammentavat pohjolan maisemista, kansalliskirjallisuudesta ja ruotsalaisesta kulttuurista • Hillitty vähäeleinen tyyli, pitkät otot, syvätarkka kuvaus • Ensimmäisiä merkittäviä kansallisia elokuvia? • Vaihtoehto Hollywood-elokuvalle • Maailmansodan päätyttyä elokuvat menestyvät maailmalla • Sekä kriitikko- että yleisömenestyksiä esim. Suomessa • Keskeiset ohjaajat siirtyvät 1920-luvun alussa Hollywoodiin • Ruotsalaisesta kansallisesta elokuvasta malli muille maille
Ruotsalaisia elokuvia • GEORG AF KLECKER:Dödsritten under cirkuskupolen (1912) • VICTOR SJÖSTRÖM:Ingeborg Holm (1913), Terje Vigen (1917), Berg-Ejvind och hans hustru (1918), Ingmarssönerna (1920), Körkarlen (1921) • MAURITZ STILLER:Thomas Graals bästa film (1917), Sången om den eldröda blomman (1919), Herr Arnes Pengar (1920), Erotikon (1920), Johan (1921), Gösta Berlings saga (1924) • JOHN W. BRUNIUS: Fänrik Ståls sägner (1926)
Montaasielokuva • Lokakuun vallankumouksen jälkeen tuotantomäärät laskevat rajusti • 1920-luvun taitteessa maassa enimmäkseen ulkomaisia elokuvia • Elokuvateollisuus kansallistetaan vuonna 1919 • Maahan valtiollinen elokuvakoulu • Lev Kuleshov opettaa koulussa vuodesta 1920 • Lenin: ”Kaikista taiteista elokuva on meille tärkein” • Pulaa elokuvakalustosta ja raakafilmistä • Kuleshovin efekti • Yleisön reaktio on vähemmän riippuvainen yksittäisestä otoksesta kuin otosten suhteesta toisiinsa • Uudet tekijät mieltävät montaasin elokuvan perustaksi • Teoria ja käytäntö tukevat toinen toisiaan • Sergei Eisenstein luo eheimmän montaasikäsityksen • Elokuvateollisuus toipuu vuosikymmenen puolivälissä
Montaasielokuvan tyylipiirteitä • Editointi (montaasi) • Otospituudet lyhyitä • Leikkausrytmin nopeus vaihtelee kohtauksien mukaan • Yhden liikkeen esittäminen useassa otoksessa • Osan tai vaiheen poistaminen liikesarjasta • Otoksissa päällekkäisyyksiä • Tila-aika-jatkumo ei ole eheä • Elokuvissa diegesikseen kuulumattomia otoksia • Innovatiivinen kuvaus ja erikoistehosteet • Yksittäisten otosten oltava vaikuttavia tehokkaiden liitosten luomiseksi • Elokuvien aiheet usein lähihistoriasta • Väkijoukot elokuvien keskiössä • Sosiaaliset voimat käynnistävät syiden ja seurausten ketjun • Näyttämöllepano pääosin realistista, mutta joukossa tyylittelyä
Neuvostoelokuvan tekijöitä • Lev Kulsehov: Mr. Westin ihmeelliset seikkailut Bolshevikkien maassa (1924) • Sergei Eisenstein: Panssarilaiva Potemkin (1925) • Vsevolod Pudovkin:Pietarin viimeiset päivät (1927) • Boris Barnet: Talo Trubjana kadun varrella (1927) • Dziga Vertov:Mies ja elokuvakamera (1929) • Alexander Dovzhenko: Maa (1930) • Grigori Kozintsev, Leonid Trauberg ja Sergei Yutkevich: Pokhozhdeneiya Otyabriny (1924) • FEKS-ryhmittymä (Factory of the Eccenric Actor)
Ranska ja impressionismi • Sodan päätyttyä Hollywood-elokuvat valtaavat suurilta osin Ranskan elokuvamarkkinat • Hallitus ei rajoita elokuvien maahantuontia • Samanaikaisesti ranskalaisten elokuvien vienti hiipunut • Ranskan elokuvateollisuus ei ollut kehittynyt sotavuosina • Monien studioiden kalusto vanhentunutta • Vuosikymmenen taitteessa uudet ohjaajat astuvat kentälle • Suhtautuvat elokuvaan taiteena • Monet myös teoreetikoita (keskeinen käsite: photogenié) • Impressionismi kukoistaa vuosina 1918-1929 • Naturalistinen näytteleminen • Ulkokuvaus • Henkilöhahmojen subjektiviteetti tarinoiden keskiössä • Innovatiivinen kuvaus ja leikkaus tunteiden kuvastamisessa • Impressionistiset elokuvat eivät menesty viennissä
Impressionistisia elokuvia • LOUIS DELLUC: Fumée noire (1920), Le silence (1920), La femme de nulle part (1922) • JEAN EPSTEIN: Coeur fidèle (1923), La chute de la maison Usher (1928) • GERMAINE DULAC: Fête espagnol (1919) • MARCEL L'HERBIER: El Dorado (1921), L'inhumaine (1923), L'argent (1929) • ABEL GANCE: La Dixième symphonie (1918), J'accuse (1918), La roue (1922), Napoléon vu par Abel Gance (1927)
Saksa ja ekspressionismi • Elokuvia ei tuoda Saksaan vuosina 1916-1920 • Saksalaiset tuotannot menestyvät kotimaassa • Sotavuosia seurasi raskas inflaatio • Suojaa kotimarkkinoita ulkomaisilta elokuvilta • Elokuvateollisuus (erityisesti vienti) menestyy inflaation turvin • Historiallinen spektaakkeli • Italialaiset tuotannot esikuvina • Kamarinäytelmä • Muutaman henkilöhahmon varaan rakennettuja tarinoita • Useimmat melankolisia ja Carl Meyerin kirjoittamia • Ekspressionismi • Kuvakompositiot tarinan kustannuksella korostettuja • Vääristyneet muodot ja liioittelu • Tanssimainen tai luonnoton näytteleminen • Kertomuksissa fantasia- ja kauhuelementtejä, jotka motivoivat tyyliä
Ekspressionistisia elokuvia • ROBERT WIENE: Das Kabinett des Dr. Caligari (1919), Genuine (1920) Raskolnikov (1923), Orlachs Hände (1924) • PAUL LENI: Das Wachsenfigurenkabinett (1924) • FRITZ LANG: Die Spinnen (1919), Dr. Mabuse, der Spieler (1922), Niebelungen: Die Siegfried (1924), Nibelungen: Kriemhilds Rache (1924), Metropolis (1927) • FRIEDRICH WILHELM MURNAU: Nosferatu: Eine Symphonie des Grauens (1922), Phantom (1922), Faust: Eine deutsche Volkssage (1926)
Kammerspiel-elokuvia • LEOPOLD JESSNER: Hintertreppe (1921) • LULU PICK: Scherben (1921) • CARL THEODOR DREYER: Michael (1924) • F.W. MURNAU: Der Letzte Mann (1924), Die Freudlose Gasse (1925), Geheimnisse einer Seele (1926), Die Büchse von Pandora (1928), Tagebuch einer Verlorenen (1929)
