Omaishoiva ja perhesuhteiden muutokset Tutkija Minna Zechner,

1. Omaishoiva ja perhesuhteiden muutokset Tutkija Minna Zechner, Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Minna.zechner@uta.fi Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry: vuosikokousseminaari Tampere 13-14.03.2008

2. Niin. Ja mua harmittaa se, kun vaimo tekee, lykkää sitä ruohonleikkuria, työntää, taikka eihän sitä työntää tarvii.. vaikka on siellä semmonen työnnettäväkin, mutta.. Niin se ottaa mun.. siihen miehuuteen. Sä osaat sen varmaan kuvitella, ku se ois niinku luonnollista, että mies tekis sen homman. Kyllä mää joskus vähän aikaa työnnän, mutta se loppuu [sydänoireiden vuoksi] sit aika lyhkäseen.(mies, 66v., hoivan tarvitsija)

3. Ja yks oli tosiaan semmonen vaikea homma siinä äidin dementiassa, kun sitä rupes tuleen, niin isähän sitä ei ollenkaa hyväksyny et siis antanu periksi että semmosta vois olla. Että isällä oli hirvee pelko, että mummo joutuu johonkin laitokseen ja hän jää siihen yksin ja tämmönen tästä puolisosta erkaneminen, Ko se on vieläkin tuolla vanhainkodissa, että hän ei suostu. Lääkärit on ehdotellu että eri huoneeseen, et hän sais levätä vähäsen, Mu ei hän suostu siihen. Kumminkin hän siinä sitten rutisee että voi kamalaa. (tytär, hoivaa isäänsä)

4. Et mää ihmettelen kun siltä tulee semmosia kirosanojakin välillä, et ja hän oli uskovainen, et hän ei kiroillu ikinä. Että mää en ymmärrä. Että se on kaikki niin kun jotekin tää vaihe, ei puhu siittä uskostaan enää yhtään mitään. Se on kuin poispyyhitty. (nainen, 60 v., hoivaa äitiään)

5. Äiti ei ymmärrä tätä tilannetta ollenkaa. Vaikka olen vieny hänelle kirjallisuutta ja kertonu tästä sairaudesta ja kertonu mitä siihen kaikkee kuuluu. Et heill on kovasti siellä riitaa vähän joka asiasta. Sit ku mä kerron siitä lähipiirille, semmosille jotka näkee isää tosi harvoin. Niin kerron vaan sillä tavalla että eivät turhaan rupee jahkaan hänen kanssaan joistain asioista tai etteivät loukkaannu jos isä sanoo jotain negatiivista heille. Niin sen takia kerroin heille minkälaista on se kotitilanne. Niin he olivat tosi vihasia mulle että miten mä voin isästäni puhua tommosia. (tytär, hoivaa isäänsä)

6. Äidin hoidossa minulla ei ollut mitään ongelmia, kun mä menin niin hyvän vaimon kanssa naimisiin. Kun mä kerroin minkälainen tilanne on, niin, hän jätti akateemisen hyvän työpaikan ja rupes hoitaan mun äitiä kuolemaan saakka. (poika, 77 v.).

7. Että se just niinku mulle tuli joskus semmonen tunne, että mää tuun vaan ihan myöhään illalla tänne kotiin nukkuun ja sitten mää taas aamulla lähen täältä töihin. Ja aika rankka työpäivä ja sitten mää mietin aina et meenks mää nyt suoraan sinne mun vanhempien luo vai mensinkö mää tänään, että ottaisinko mää nyt sen niin nyt tavallaan itselleni semmosen, et se oli tavallaan mulla semmonen tunne, että nyt mää varastan sen ajan niiltä kun mää meen niitä lapsia katsoon. Kun mun teki kauheesti mieli mennä sitte sinnekki kun siä oli pieni vauva ja, ja kaks pientä lasta. Mun tyttären, tytär onneksi asuu aika lähellä että. (nainen 59 v., hoivaa vanhempiaan)

8. Lähteitä: Hequembourg, Amy & Brailler, Sara (2005) Gendered stories of parental caregiving ammong siblings. Journal of Aging Studies 19, s. 53-71. Kingston, Paul ym. (2001) Conflict and ambivalence within intergenerational relations. Teoksessa Daatland, Svein Olav & Herlofson, Katharina (toim.) Ageing intergenerationsl relations, care systems and quality of life. Oslo: NOVA. Lumme-Sandt, Kirsi, Zechner, Minna & Kirsi, Tapio (2008) Hoivatarve vanhusperheen vieraana. Teoksessa Jallinoja, Riitta (toim.) Vieras perheessä. Helsinki: Gaudeamus (tulossa). Lyons, Karen S. ym. (2002) Caregiving as a dyadic process: Perspectives from caregiver and receiver. Journal of Gerontology, 3 s. 195-204. Silverstein, Merrill ym. (1995) Factors that predispose middle-aged soins and daughters to provide social support to older parents. Journal of Marriage and Family 57, s. 465-475. Zechner, Minna (2004) Family commitments under negotiation: Dual carers in Finland and in Italy. Social Policy & Administration 38(6), 640-653. Haastatteluaineistot on kerätty Tampereen yliopiston Terveystieteen ja Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitoksen tutkimushankkeissa.