Effektiv repetition av finsk grammatik 1 sv

1. Effektiv repetition av finsk grammatik1 sv Tuula Marila 6.10.2004

2. Suomen kieliopin tehokertaus Kurssilla käydään läpi peruskielioppia. Keskitytään asioihin, jotka ovat vaikeita nimenomaan ruotsinkielisille opiskelijoille. Sisältö: 1) Luennoidaan teoriaa 2) Tehdään harjoituksia 3) Kurssin lopuksi on kirjallinen koe 16.9 – 2.12 to 12 -14 luentosali K 6 fls 404 Tuula Marila 6.10.2004

3. SUOMEN KIELIOPIN TEHOKERTAUSsuomen kieliopin erityispiirteitä nominien ja verbien taivutus lausetyypit lauseenjäsennys objekti rektio lauseenvastikkeetLähteet: Heimonen, Johanna 1998. Suomen kielioppia edistyneille. Karlsson, Fred 2000. Finsk grammatik. White, Leila 1993. Suomen kielioppia ulkomaalaisille. Tuula Marila 6.10.2004

4. Suomen kielen erityispiirteitä • Suomessa ei ole artikkeleita • substantiiveilla ei ole sukua • suffikseilla ilmaistaan eri muotoja • suomessa on kongruenssi • suomessa on vokaalisointu • äänteillä on kaksi kvantiteettia • loppukahdennus voi tuottaa vaikeuksia Tuula Marila 6.10.2004

5. SANALUOKAT Tuula Marila 6.10.2004

6. SANALUOKAT1.nominit: pronominit PRONOMINIT • persoonapronominit: minä, sinä, hän, me, te, he • demonstratiivipronominit: tämä, tuo, se, nämä jne. • relatiivipronominit: joka, mikä • interrogatiivipronominit: kuka, mikä, kumpi • indefiniittipronominit: jokainen, joku, jokin jne. • refleksiivipronomini: itse Tuula Marila 6.10.2004

7. Astevaihtelu Kun sanaan pannaan pääte, vartalo voi muuttua Astevaihtelu koskee konsonantteja K P T Tuula Marila 6.10.2004

8. Nominien vartalot Nomineilla voi olla useita eri vartaloita. Perusmuoto on aina sama kuin yks. nominatiivi. HUOM! Perusmuoto ei ole sanan vartalo. Taivutusvartalo =se vartalo, joka yleisimmin esiintyy yksikön sijamuotojen vartalona. Sen avulla muodostetaan myös mon. vartalo. Taivutusvartalon saa esim. yks. genetiivistä: kodi-nSama vartalo esiintyy myös inessiivissä, elatiivissa, adessiivissa, ablatiivissa, allatiivissa, translatiivissa ja abessiivissa: kodissa, kodista, kodilla, kodilta, kodiksi, koditta. Tuula Marila 6.10.2004

9. Konsonantti- ja vokaalivartalo 1. Vokaalivartalo: muuttumaton: valo : valo-n vahva: takka : takka-an heikko: takka : taka-ssa 2. Konsonanttivartalo:muuttumaton: keihäs : keihäs-tä * Sanalla voi olla jopa 3 vartaloa vahva vokaalivartalo: vesi : vete-enheikko vokaalivartalo: vesi : vede-n konsonanttivartalo: vesi : vet-tä Tuula Marila 6.10.2004

10. Taivutusvartalon astevaihtelu Taivutusvartalossa on astevaihtelu, jos sanassa on astevaihtelun alaisia konsonantteja: k, p, t Astevaihtelu voi kulkea molempiin suuntiin: yleensä perusmuoto on vahva ja taivutusmuoto heikko: kukka – kukan, kauppa – kaupan, planeetta – planeetan Joillakin nominityypeillä se kulkee toisinpäin:e-sanat: osoite – osoitteentOn-sanat: onneton – onnettoman, yötön – yöttömäntAr-sanat: kuningatar – kuningattarenVs-sanat: hidas – hitaan, kuningas – kuninkaanl- ja r-sanat: kannel – kantelen, piennar - pientaren Tuula Marila 6.10.2004

11. Konsonanttivaihtelun kaksi tyyppiä: yksikkö Tuula Marila 6.10.2004

12. Konsonanttivaihtelun kaksi tyyppiä: monikko Tuula Marila 6.10.2004

13. Linkkejä Astevaihtelu: http://cc.oulu.fi/~mkarjala/soh2/harjot/gap10.htm http://www.cc.jyu.fi/~pamakine/kieli/suomi/vaihtelu/astevaihtelu.html http://www31.ocn.ne.jp/~kmatsum/fin83/bumpo/fin83_i04.html http://donnerwetter.kielikeskus.helsinki.fi/FinnishForForeigners/ch2-en/ch2-22-kpt-astevaihtelu-frm.htm Kielioppia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kieli Tuula Marila 6.10.2004

14. SANALUOKAT Tuula Marila 6.10.2004

15. Nominien sijataivutus Tuula Marila 6.10.2004

16. NOMINITYYPIT Suomessa on useita nominityyppejä: • -i-sana (uusi) hotelli, posti, pankki (panki-) • -i-sana (vanha)mäki, joki, niemi (nieme-) • -e-sanakone, kirje, perhe (perhee-) • -nen-sanasuomalainen, nainen (naise-) • -si-sanavesi, vuosi, uusi (uude-) • -in-sanat puhelin, laskin (laskime-) • -is/-as/-äs-sanakaunis, kallis, eräs (erää-) • -us/-ys/-os-/-ösostos, kokous (kokoukse-) 9. -us/-ys-sana (omin.)kauneus, hyvyys (hyvyyde-)-tar/-tär, -ut/-yt, -el/-er/-en Tuula Marila 6.10.2004

17. Linkkejä http://donnerwetter.kielikeskus.helsinki.fi/FinnishForForeigners/ch2-en/ch2-31-nominityyppeja.htm http://cc.oulu.fi/~langcent/fff/Suomi00-5.htm http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/silfverbergl/verkkokurssi/nominityypit.htm#Vastaukset%20harjoitukseen%204 Tuula Marila 6.10.2004

18. VERBIT: modukset ja tempukset: indikatiivi Tuula Marila 6.10.2004

19. VERBIT: modukset ja tempukset: konditionaali Tuula Marila 6.10.2004

20. VERBIT: modukset ja tempukset: imperatiivi Tuula Marila 6.10.2004

21. 6 VERBITYYPIÄ • -a/ä puhu/a, kysy/ä • -da/däjuo/da, syö/dä • -la/lä + eopiskel/la, tul/la -ra/rä + epur/ra -na/nä + emen/nä -sta/stä + enous/ta • -(V)ta/tä + -a/äVhalu/ta, herä/tä • -(i)ta/tä + tsetarvi/ta, häiri/tä • -(et)a/(e)tä lämm/etä, aue/ta Tuula Marila 6.10.2004

22. VERBITYYPPI 1-A / Ä Tuula Marila 6.10.2004

23. VERBITYYPPI 2-DA / DÄ  Tuula Marila 6.10.2004

24. VERBITYYPPI 3-LA / LÄ + e, -RA / RÄ + e, -NA / NÄ +e, -STA / STÄ + e Tuula Marila 6.10.2004

25. VERBITYYPPI 4 -(V)TA / TÄ + a/äV Tuula Marila 6.10.2004

26. VERBITYYPPI 5 Tuula Marila 6.10.2004

27. VERBITYYPPI 6 Tuula Marila 6.10.2004

28. VERBIEN NOMINAALIMUODOT 1. INFINITIIVI lyhyt muoto:sanoa pitkä muoto -kse- + possessiivisuffiksi:sanoakseni 2. INFINITIIVI inessiivi:sanoessa instruktiivi:sanoen 3. INFINITIIVI inessiivi:sanomassa elatiivi:sanomasta illatiivi:sanomaan adessiivi:sanomalla abessiivi:sanomatta instruktiivi:sanoman(sinun ei pidä sanoman) huom.! myös passiivi:sitä ei pidä sanottaman 4. INFINITIIVI -minen: sanominen(siihen ei ole sanomista) 5. INFINITIIVI -maisilla-/-mäisillä- + PX:sanomaisillani Tuula Marila 6.10.2004

29. PARTISIIPIT ENSIMMÄINEN PARTISIIPPI, aktiivi -va/-vä, ja se liittyy vahvaan vartaloon:lukeva, sanova ENSIMMÄINEN PARTISIIPPI, passiivi -tta/-ttä, -ta/-tä:luettava, sanottava TOINEN PARTISIIPPI, aktiivi infinitiivin vartalo + -nut/-nyt:lukenut, sanonut (m.sanoneet) TOINEN PARTISIIPPI, passiivi (vain transitiiviverbien yht.) -ttu/-tty, -tu/-ty:sanottu, tuotu AGENTTIPARTISIIPPI (muodoltaan 3. infinitiivi) -ma/-mä + vahva vokaalivartalo:sanomani, peittämä Tuula Marila 6.10.2004

30. Lausemaisuuden asteista • päälauseet • sivulauseet • partisiippi-ilmaukset • infinitiivirakenteet • nominaalistukset Tuula Marila 6.10.2004

31. SUOMEN PERUSLAUSETYYPIT • INTRANSITIIVILAUSEVeljeni nukkuu. Lapset ovat puistossa. • TRANSITIIVILAUSEÄitini piirtää karttoja. • PREDIKATIIVILAUSE • EkvatiiviMielikirjailijani on Hilja Haahti. • LuonnehtivaSisareni on nero(kas). • TILALAUSE(Nyt ~ täällä) sataa. • EKSISTENTIAALILAUSEKuussa on pieniä lapsia. • OMISTUSLAUSEKoiralla on luu. • INKLUUSIOLAUSE Tämä kylä on Hämettä. • TULOSLAUSE Pojasta tulee mies. • puhki-RAKENNE Astia on rikki. Pallo meni puhki. • KOKIJALAUSELapsen ~ lapsella on jano. • KVANTTORILAUSEAlkoholitapauksia oli kolme. • Lähde: Nykysuomen lauseoppi Tuula Marila 6.10.2004

32. ADJEKTIIVIT Adjektiiveilla on kolme vertailuastetta positiivi iso, viisas, tiivis komparatiivi tunnus -mpi isompi, viisaampi, tiiviimpi superlatiivi tunnus -in isoin, viisain, tiivein Tuula Marila 6.10.2004

33. KOMPARAATIO Tunnuksen liittäminen voi aiheuttaa muutoksia vartalossa A-päätteiset 2-tavuiset:rankka : rankempi : rankin hauska : hauskempi : hauskin 3-tavuiset:ahkera : ahkerampi : ahkerin hanakka : hanakampi : hanakin -is-päätteiset superlatiivissa -ei- altis : alttiimpi : alttein kiltti : kiltimpi : kiltein Tuula Marila 6.10.2004

34. Komparatiivi Komparatiivi ilmaisee suomessa aina vertailua ei siis ominaisuuden melko suurta määrää. • Vertailtava entiteetti ei välttämättä ole samassa lauseessa. • Usein vertailun kohde selviää asiayhteydestä: • Tulee olla kohtelias vanhemmille ihmisille. (= itseä vanhemmille) • Olen hukannut paremmat silmälasini. (= minulla on kahdet) Ikä on suonut hänen äänelleen laajempaa kantavuutta.(= entistä laajempaa) Sosiaalisesti turvattomammista oloista lähtenyt lapsi - -.(= nykyistä turvattomammista / turvattomammista kuin toverinsa) - - ja lopuksi joitakin väkilukuun liittyviä yleisempiä kysymyksiä. (Ensin on tarkasteltu yksityiskohtia) On vaikea ratkaista, kumpi kaksosista on lahjakkaampi. Hyväksyttäviä ovat myös seuraavat ilmaukset: nuorempi lehtori, vanhempi lehtori nuorempi konstaapeli, vanhempi konstaapeli (kyseessä on kahden virka-asteen vertailu) Tuula Marila 6.10.2004

35. VÄHEMMÄN + ADJEKTIIVI ”Vähennysaste”(voittoasteen vastakohta): Minä olen sentään vähemmän laiska kuin sinä. Sanonta: enemmän tai vähemmän (kun se sisältää piilovertailun) Kaikki puolueet ovat enemmän tai vähemmän ahneita (= kaikki puolueet ovat ahneita, toiset ahneempia kuin toiset) Melko suurta määrää ilmaistaan johdoksilla tai yhdyssanoilla (= absoluuttinen komparatiivi) pienehkö, hyvänlainen, pulskanpuoleinen, vähänläntä, melko suuri Tuula Marila 6.10.2004

36. Superlatiivi Superlatiivia käytetään silloin, kun verrataan kolmea tai useampaa entiteettiä keskenään. Kuka meistä on vanhin. Oletko tutustunut Turkuun, Suomen vanhimpaan kaupunkiin. Huom! seuraavanlaiset predikatiivilauseet superlatiivi ja pääsana ovat mon. elatiivissa: Tokio on yksi maailman suurimmista kaupungeista. (vrt. Tokio on maailman suurimpia kaupunkeja.) mitä + superlatiivi (ns. absoluuttinen superlatiivi): Ilma on mitä ihanin. = ilma on oikein ihana Esitys oli mitä mielenkiintoisin. Tuula Marila 6.10.2004

37. Partikkelien ja substantiivien vertailuasteet Myös adverbeja ja joitakin substantiiveja voidaan komparoidaenemmän vähemmän + kuin paremmin (ei parhaiten) Substantiivit esiintyvät varsinkin paikallissijoissa: rannempana reunemmaksi keväämmällä mitä – sitä: Mitä pikemmin, sitä parempi. (Huom! Kirjoita mitä pikimmin.) Tuula Marila 6.10.2004