Raha ja keskitetty byrokratia vallan katalyytteina: Alankomaat ja Ruotsi uuden ajan alussa

1. Raha ja keskitetty byrokratiavallan katalyytteina:Alankomaat ja Ruotsiuuden ajan alussa

2. Kaarle V luopuu vallasta 1555–1558 poikansa Filipin ja veljensä Ferdinandin hyväksi

3. Alankomaiden itsenäisyyssota • Espanjaa vastaan • 1568–1648 = 80-vuotinen sota • 1609–1621 kaksitoistavuotinen rauha • päättyi Westfalenin rauhaan

4. Taustatekijöitä: • kaupunkien ja maakuntien partikularismi • tyytymättömyys Habsburgien hallintoon (Filip II, nimitti sisarpuolensa Margaretin maaherraksi 1559, mutta piti ylimmän päätäntävallan itsellään) • Italian sotien takia kohonnut verotaakka • uskonnolliset syyt = uskontoa ei mielletty yksityiseksi asiaksi vaan yhteisön asiaksi • jatkoa aiemmille kapinoille

5. Sodan alku • 1566 nälkävuosi, kuvainrikkojia ym. levottomuuksia • Filip II valitsi kovan linjan ja nimitti Alban herttuan (”Rautaherttua”) Alavien maiden maaherraksi • joukkoja myös uskollisina pysyneisiin kaupunkeihin • 1568 niskuroivien aatelisten teloituksia Brysselin torilla • kapinallisten aatelisten maat tuomittiin menetetyiksi

6. kapina Albaa vastaan, johtajaksi Hollannin, Zeelannin ja Utrechtin maaherra Wilhelm Oranialainen • yksi Alavien maiden suurimmista maanomistajista • saattoi palauttaa omistuksensa vain sotimalla • suvereeni ruhtinas  laillinen sodanjulistus • kapinalliset neuvottelivat tuesta Ranskan, Englannin ja saksalaisten ruhtinaiden kanssa • 1568 sotaretki epäonnistuu

7. Espanjalainen tie • huoltoyhteydet Alaville maille ongelma • reitti kulki omien ja puolueettomien alueiden halki • joukkoja kierrätettiin rekrytoinnin jälkeen helpommista vaikeampiin tehtäviin  Alavilla mailla veteraaneja

8. Kaapparisodankäyntiä • ”merikerjäläiset” ryöstelivät espanjalaisia laivoja • tukikohtia Englannissa • hyökkäsivät myös puolueettomien kimppuun • toimista haittaa kaupankäynnille  toraa Willem Oranialaisen kanssa • 1572 Elisabeth julistaa lainsuojattomiksi • pakenevat ja valtaavat Brillin ja Flushingin • pakottaa Wilhelm Oranialaisen ja ranskalaiset hugenotit ennenaikaisiin sotatoimiin  perääntyminen Hollantiin ja Zeelantiin, jossa osa kaupungeista lojaaleja espanjalaisille

9. kaapparitoiminta jatkui läpi sodan • Alankomaihin perustettiin viisi amiraliteettia vastaamaan laivastosta • painopiste kaappari- ja siirtomaasodankäynnissä

10. Antwerpenin ryöstö 4.–6.11.1576 • Espanja vararikossa ja Englanti takavarikoinut laivoilla kuljetetut palkkarahat • espanjalaiset joukot ryöstäneet jo Zierikzeen ja Aalstin • lojaaleina pysyneet maakunnat liittyivät vastarintaan tavoitteena poistaa kaikki espanjalaiset joukot maasta • Antwerpen menetti asemansa kaupan keskuksena; Amsterdam nousuun

11. kahtiajako • Espanja vetää joukot pois, myöntyy privilegioihin • etelässä maltilliset katoliset lojaaleja Habsburgeille, Wilhelm Oranialainen vastustaa • 1579 Utrechtin ja Arras’n unionit • 1581– espanjalaiset keskittyvät kontrolloimaan Flanderin rannikkoa  alistavat Flanderin ja Brabantin kaupungit • Wilhelm Oranialainen murhataan 10.7.1584 • Englannilta tukea vastarinnalle • 25.7.1590 Alankomaiden tasavalta

12. Suuri armada 1588 • Filip II:n tavoitteena palauttaa Englanti katoliseen uskoon, vastata englantilaisten jatkuvaan merirosvouteen ja tukeen alankomaalaisille • Espanja lähetti 130 laivaa ja 30000 miestä • englantilaisilla 150 pienempää laivaa, joissa kuitenkin enemmän tykkejä • suurin osa laivoista siviileiltä pakko-otettuja • Francis Draken hyökkäys Cadiziin huhtikuussa 1587 viivästytti lähtöä • huonon sään viivästyttämä matka Englannin vesille vei lähes kaksi kuukautta

13. espanjalaiset toivoivat pääsevänsä lähitaisteluun; englantilaiset tulittivat kauempaa • kumpikaan taktiikka ei ollut järin menestyksekäs  kolme tuloksetonta yhteenottoa • lopulta länsituuli pakotti espanjalaiset hakemaan suojaa Calais’n satamasta • englantilaisten polttolaivat hajottivat armadan • Gravelinesin edustalla yhteenotto, espanjalaiset pääsevät pakoon pohjoiseen

14. tuuli ajaa espanjalaisia edemmäs pohjoiseen • haaksirikoissa ja tauteihin kuoli tuhansia • 2/3 aluksista palaa, näistä noin puolet korjauskelvottomia • paluun jälkeisinä viikkoina monet matkan uuvuttamat miehet kuolivat vaivoihinsa

15. Maurits Oranialainen • valittiin isänsä jälkeen useiden provinssien maaherraksi • vaikutteita roomalaisesta sotataidosta • kontramarssi • osastojen ryhmitys limittäin • puolirykmentti, jossa paljon aliupseereita  mahdollisti monimutkaisemmat taktiset kuviot • osastot pidettiin talven yli koossa  harjoiteltiin taktisia kuvioita

16. Kaksitoistavuotinen aselepo(1609–1621) • taustalla kapinointia etelässä ja Espanjan vararikko • sota ollut kallista myös Alankomaille • aselevon ehdot suotuisia alankomaalaisille kauppiaille • Espanjalaisen tien varrella uhkia

17. Espanjalaisten tappio • pärjäsivät taistelukentillä • alankomaalaiset voittoisampia piirittäjiä • palkkoja ei kyetty aina maksamaan ajallaan  kapinoita  alankomaalaisille sotilaallista etua • ryöstelyä  lisää tukea vastarinnalle • sotiminen kallista  vararikko

18. sota jatkuu • 1627 jälkeen espanjalaiset ja alankomaalaiset totesivat voittoon johtavien nopeiden sotaretkien olevan mahdottomia • kauppasaarrot ja merisota kalliita molemmille • Espanjalla muitakin huolia • Mauritsin velipuoli Frederik Hendrik alankomaalaisten joukkojen johtoon • menestyksekkäitä piirityksiä •  eteläiset Alavat maat harkitsevat eroa Espanjasta, mutta ’s-Hertogenboschin valtauksen jälkeinen katolisten kohtelu pelottava esimerkki uskonveljille

19. ’s-Hertogenboschin piiritys 1629 • ”Moerasdraak” hyvin puolustettavissa • Piet Hein kaapannut hopeasaattueen 1628  rahoitus sotaretkelle • huhtikuun 1629 lopussa 24000 jalkamiestä ja 4000 ratsumiestä kaupunkia piirittämään • ensimmäinen operaatio oli palkata tuhansia talonpoikia rakentamaan kaupungin ympärille piirittäjiä suojaavat puolustusmuurit (ensin ulompi ja sitten sisempi)

20. heinäkuussa vallattiin kaksi kaupungin ulkopuolella ollutta linnaketta • maan kuivaaminen kaupungin ympäriltä • syyskuussa räjäytettiin yksi kaupungin bastioneista  kaupunkilaiset vaativat aselepoa ja antautuivat

21. Alankomaiden ”kultainen vuosisata” • Tasavallalla heikko keskusvalta = maakunnilla erioikeuksia, esim. valitsivat oman maaherransa = konsensuaalinen päätöksenteko • Hollanti-Zeelanti rikkain alue • merisodat Englantia vastaan • 1652–1653, Alankomaiden tappio • 1665–1667, Alankomaiden voitto • 1672–1674, Alankomaiden voitto • 1780–1784, Alankomaiden tappio

22. Itämeren suurvalta • Kustaa Vaasa Lyypekin tuella Ruotsin kuninkaaksi 1523, kuninkuus perinnölliseksi • maat suhteellisen vähäväkisiä ja köyhiä • malmia ja puuvaroja • ei voimakasta aatelia • uskonpuhdistus 1527  kirkon varallisuus kruunulle • Lyypekille tappiollisen kreivisodan (1522–1536) myötä Ruotsi irtisanoi Lyypekin erioikeudet • rakensi keskitetysti hallitun valtiokoneiston • laivasto mahdollisti laajenemisen itään

23. jatkuvia sotia • kapinoita, joista uhkaavin Dacken sota Smoolannissa 1540-luvulla • Suuri Venäjän sota 1555–1557 • liiviläissodat 1558–1583 • Pohjoismaiden seitsenvuotinen sota 1563–1570 • pitkä viha 1570–1595 • nuijasota 1596–1597 • jne.

24. Ruotsi laajimmillaan 1658 (oranssi = 1561)

25. kolmikymmenvuotinen sota • Kustaa II Adolfin uudistukset • jalkaväen tulinopeus kasvanut  kuusi miestä syvä muodostelma riittää ylläpitämään jatkuvaa tulta • kenttätykistö lisää tulivoimaa • ratsuväki hyökkää teräasein karakollin sijaan • nostoväki ensisijassa vartio- ja miehitystehtävissä • helposti kopioitavia taktisia uudistuksia tärkeämpää oli kokenut sodanjohto (vain Espanjalla ja Alankomailla vastaava kokemuspohja)

26. Westfalenin rauha 1648 vahvistaa Ruotsin aseman eurooppalaisena suurvaltana • Baltian herruus kuitenkin ratkaisematta • 1660 jälkeen Ruotsi puolustuskannalle • suuri Pohjan sota (1700–1721) päättää suurvaltakauden