Mitä on kielellisten erityisvaikeuksien takana

1. Mitä on kielellisten erityisvaikeuksien takana Marja Asikainen foniatri HYKS Lasten ja nuorten sairaala

2. Asikainen 2005: Diagnosing Specific Language Impairment • mitä dysfasia on/ei ole? • taustalla vaikuttavat tekijät? • kielihäiriöisyyden JA sen taustalla olevien tekijöiden mahdolliset vaikutukset kokonaiskehitykseen? • miten hyvin nykyinen kliininen käytäntö vastaa kirjallisuutta

3. Nykyinen kliininen käytäntö?

4. SLL 2006: • puheen ja kielen kehitys: • laaja NORMAALIvaihtelu • puheen kehityksen viivästyminen on normaalia?

5. ICD 10: F 80: • vaikka puheen kehitys oikein kunnolla viivästyisi, puheella on taipumus lisääntyä ja selkiytyä

6. Puheen kehittyminen ja sen vaikutukset ? • puhe kehittyy omana erillisenä sektorinaan ja vaikuttaa - kommunikaatiotaitoihin • tarkkaavuus kehittyy omana erillisenä sektorinaan ja vaikuttaa - kommunikaatiotaitoihin • nonverbaaliongelmat voivat heijastua - kommunikaatiotaitoihin

7. Nykykäytäntöön liittyen

8. Oppimisvaikeustutkimukset, • … nuorisopsykiatriset selvitykset, neuropsykiatriset klinikat, työttömyyskyselyt, mielenterveysselvitykset, syrjäytymisen estoprojektit, vanhusväestön kartoitukset… • kielihäiriöisyyttä ei ole olemassa kun puhe on jo kehittynyt? (jos on, se on tasan tarkkaan kommunikaatioon rajautuva ongelma?)

9. Kielellisen toimintakyvyn merkitys? • evoluutiossa koko ihmiskunnalle ja maailmalle??? • yksittäisen ihmisen kehityksessä?

10. Kieli • ei ole ”kaikki” • merkitseekö kieli nykyisin mitään?

11. Missä menee pieleen? (ei missään?) Mitä pitäisi miettiä uudestaan? Tarkastelukohteena dysfasia

12. Dysfasian diagnostiset kriteerit tasoerokriteeri hajontakriteerit muu suoriutuminen –kriteeri sairauksien poissulku -kriteeri kokonaisuuden ymmärtäminen?

13. Tyypillistä dysfasiassa?

14. Tyypillisiä piirteitä dysfasiassa • suppea sanavarasto, käsitteistö • typistyneet/muuntuneet sanahahmot • puuttuvat/virheelliset taivutuspäätteet • puuttuvat sanat • kuullun ymmärtämisen puutteet ***

15. Tyypilliset piirteet • todettavissa helpoimmin 4-6-vuotiaalla • ymmärretään välillä pelkäksi äännevirheisyydeksi? • tai laajemmaksi puhemotoriseksi ongelmaksi?

16. Keskeinen diagnostinen kriteeri • TASOERO • havaittavissa ilmaisuissa?: idea on,mutta ei ikätasoisia välineitä sen kielelliseen välittämiseen • välineet: sanasto, taivutetut muodot jne.

17. MIKSI ei riittävästi välineitä? • taustalla puutteellinen erottelukyky? • ja puutteelliset muistitoiminnot? • STM (lyhytaikaismuisti) ? • LTM (pitkäaikaismuisti) ?

18. Erotteluvaikeus >> • keskimääräistä useammin vaikeutta saada selvää kuulluista sanoista/ lauseista • kuullaan usein vajaina/muuntuneina tai pitkään vain epämääräisenä mössönä, voidaan myös oppia muuntuneina muotoina • taustahälyn tai esim. liian nopean puhetempon vaikutus? levottoman/ stressaavan ilmapiirin vaikutus? • koska 1. kerta?

19. Erotteluvaikeus • vrt. kuulovamma • dysfaattinen lapsi ei saa selvää • kuulovammainen lapsi ei saa selvää (heikko kuuleminen vaikuttaa myös äännekartaston kehittymiseen ja äänne-erottelun ja sanojen erottelun kehittymiseen) • entä jos on molempia?

20. Erotteluvaikeus • viittomien erottelu? • viittomakielen erottelu?

21. Puutteelliset muistitoiminnot >> • uudet sanat • tarkat sanahahmot • taivutetut muodot • merkitykset • ei jää mieleen ns. kertakuulemalta? • dysfonologia, dysgrammatismi, vajaat lauseet, puutteellinen sanasto ja käsitteistö, puutteellinen ymmärtäminen

22. Muistitoiminnot • kuulovammaisella yl. normaalit? • kun on kuullut tarkasti, muistaa normaaliin t. • entä jos kuulovamma yhdistyy puutteellisiin muistitoimintoihin? • sanojen oppiminen? • viittomien oppiminen?

23. Toisaalta jos • merkittävä kuulovamma jota ei kompensoida (riittävästi); • kuultu informaatio huomattavasti normaalia niukempaa? • ei ikätasoista määrää aineksia tiedon käsittelyn ja ajattelun kehittymiselle? • näkyy myös muistitiedon kertymisessä?

24. Sekä dysfaatikko että kuulovammainen • jos ei riittävää kompensointia: • kuulee vähemmän.. • vaikka peruskapasiteetti olisi primaaristi normaali

25. Lyhytaikaismuistin puutteet? • ei muista tarkasti tai ollenkaan juuri kuultua/ nähtyä / tehtyä/ sanottua? • ilmaisun ja ymmärtämisen punainen lanka? • vrt. yhdistyminen: häiriöherkkyys • vrt. yhdistyminen: deviant language; joskus käsittämättömiä lauseita

26. Kuulovammainen ja STM • primaaristi normaali? • mutta kuten yllä: • jos puutteellisesti informaatiota, ei ikätasoista määrää aineksia tiedon käsittelyn kehittymiseen? • kuulovamman lisäksi heikko STM?

27. Kuulovammainen ja STM • primaaristi normaali? • mutta kuten yllä: • jos puutteellisesti informaatiota, ei ikätasoista määrää aineksia tiedon käsittelyn kehittymiseen? • kuulovamman lisäksi heikko STM?

28. STM ja OTO(oman toiminnan ohjailu); esim.: • jumittuminen; pitikö edetä ? – jatkaa saman tekemistä, ei huomaa ristiriitaa kun ei muista ? • unohtuu ajatuksiinsa tai seurailemaan ympäristöä?

29. Entä kun erotteluvaikeus ja puutteelliset muistitoiminnot yhdistyy • puutteelliseen perusturvallisuuteen/ vanhemmuuteen/ varhaisen vuorovaikutuksen ongelmiin/ kiintymyssuhteen ongelmiin? • tai mielenterveysongelmiin?

30. Taustatekijöistä mahdollisiin kehitystrendeihin

31. Taustalla vaikuttavat tekijät/normaaliuden saavuttaminen? puheen selkiytyminen, arkikielen kehittyminen

32. Mitä jää huomioimatta (esim.)? • kouluoppiminen vs. arkisanaston kasvu • uusien sanojen, käsitteiden, nimien, nimikkeiden, kirjainten, kokonaisuuksien oppiminen ”kertakuulemalta”, vaikka olisi asian sujuvasti jo ymmärtänyt? (vrt. toistojen määrä!) • entä kun puutteelliseen muistamiseen liittyy opetettavan kokonaisuuden puutteellinen ymmärtäminen/kuullun erottaminen? • yhdistyminen vanhemmuuden ongelmiin?

33. Ymmärretäänkö riittävästi? • kontaktin ja vuorovaikutuksen puutteiden yhteyttä kielelliseen toimintakykyyn, kun puhe on selkiytynyt ja peruskieli hallinnassa?

34. Kontakti ja vuorovaikutustaidot vs. kielelliset vaikeudet • vrt. ns. kirjatiedon oppiminen/ toistot • sosiaaliset tilanteet ei päivittäin täsmälleen samanlaisina toistuvia joten sosiaalinen vuorovaikutus haastaa kielellistä osaamista; vaikeus löytää tilanteeseen sopivia sanoja/ilmaisuja/ ymmärtää kuultua tarkasti

35. Diagnostiikka isona? • lievä dysfasia: peruskieli usein jo kehittynyt ja puhe selkiytynyt • vrt. ”osaisi jos viitsisi yhtään yrittää” • vaikea dysfasia: kokonaisuuden ilmeneminen? (kuulee..) • tunnistetaanko kokonaisuutta? ymmärretäänkö syy-seuraussuhteita riittävästi?

36. Kielihäiriöinen aikuisena? • lukivaikeuksien seuraukset? • oppimisvaikeuksien seuraukset? • sosiaalisen kompetenssin seuraukset? • tunne-elämän hallinnan seuraukset? • parisuhdeongelmien seuraukset? (vrt. esim. sopivien sanojen löytyminen, ymmärtämisvaikeudet, tarkka muistaminen) • lastenkasvattamisongelmien seuraukset? • työelämän ongelmien seuraukset? • puutteellisen erottamisen ja muistamisen seuraukset?

37. Peruskielihäiriöinen aikuisena? Keskimääräistä useammin vaikeutta • löytää sopiva sanoja/ilmaisuja erityisesti haastavissa tilanteissa (parisuhde- ja muut ihmissuhteiden ristiriidat työpaikalla ja vapaa-aikana) • ymmärtää tarkasti toisen sanomaa • muistaa tarkasti kuultua/koettua • oppia töissä uusia menetelmiä/ toimintatapoja • ymmärtää töissä uusia ohjeita • saada tarkasti selvää sanotusta • innostua tavanomaisista harrastuksista (lukeminen, liikunta) • matkustella (kielitaito, selvän saaminen kuulutuksista yms.) JNE • pysyä rauhallisena haastavissa tilanteissa

38. Kielihäiriöinen työelämässä • työelämään sijoittuminen • uusien asioiden ja toimintatapojen oppiminen • poissaolot työstä (sairaudet, stressi) • sosiaaliset ongelmat ja ristiriidat • työelämässä pysyminen • ennenaikainen eläköityminen

39. Peruskielihäiriöinen aikuisena? • kaverisuhteet lapsena vs. ystävyyssuhteet aikuisena? • kömpelyys – niukan liikkumisen seuraukset? • muut elintavat – ylipaino jne. - terveys?

40. Peruskielihäiriöinen • tavallista herkemmin pettymyksiä parisuhteessa, muissa ihmissuhteissa, opiskelussa, työpaikalla, omiin lapsiin liittyvissä odotuksissa, terveydentilassa jne. • kielihäiriöinen VOI elää myös antoisaa elämää! • saatu apu ja tieto?