Martti Muukkonen, TT, YTM: Hyvinvointiajattelun historiallinen kehitys antiikista nykyaikaan

1. Martti Muukkonen, TT, YTM:Hyvinvointiajattelun historiallinen kehitys antiikista nykyaikaan

2. Kurssin sisältö • Orientaatio ja yleiskatsaus kurssin sisältöön • Teoreettiset mallit hyvinvointiajattelun tutkimiseksi • Orientaalinen hyvinvointiajattelu • Kreikkalainen hyvinvointiajattelu • Kristinusko orientaalisen ja kreikkalaisen ajattelun synteesinä • Hyvinvointi-instituutioiden synty Bysantissa • Keskiajan länsimainen köyhäinhoito • Hyvinvointi Tuomas Akvinolaisen ajattelussa • Reformaatio ja paluu orientaaliseen ajatteluun • Orientaalisen ajattelun ja kreikkalaisen filosofian eriytyminen reformaation jälkeen • Luther, Hallen pietismi ja pohjoismaisen hyvinvointiajattelun synty • Calvin, Geneven teokratia ja kalvinistisen hyvinvointiajattelun kehitys • Hyvinvointiajattelun kehitys Britanniassa reformaatiosta 1800-luvulle • Puritaanit ja ”Jumalan valtakunnan” luominen Amerikkaan • Saksan kulttuuritaistelu ja katolisen hyvinvointiajattelun synty ja kehitys • Social gospel ja hyvinvointikapitalismi USAssa • Työväenliike ja hyvinvointivaltioiden synty Euroopassa • Pohjoismaisen hyvinvointivaltion kehitys II maailmansodasta 1980-luvulle • Thatcher, Reagan ja anglo-saksisen hyvinvointivaltion kriisi 1970-luvulla • Suomen lama 1990-luvulla • Globalisaatio, EU ja hyvinvointimallien lähentyminen • Visioita hyvinvointivaltion tulevaisuudesta • Kertaus • Kertaus

3. Yleiskatsaus hyvinvointiajattelukurssin sisältöön • Teoreettiset mallit • Traditio”polut” ja –”hypyt” • Orientaalinen vs. kreikkalainen ajattelu • Hyvinvointi-instituutioiden synty ja leviäminen • Reformaation vaikutukset ja ”polkujen” eriytyminen • Modernien hyvinvointivaltioiden synty, erityispiirteet ja tulevaisuus

4. Hyvinvointitraditioiden tutkiminen • Gösta Esping-Andersenin hyvinvointiregiimit • Max Weberin ja Ferdinand Tönniesin teesit orientaalisen ja kreikkalaisen ajattelun eroista • Ferdinand Braudelin teesi eripituisista historiallisista sykleistä • Polkuriippuvuusteoria • Herbert Blumerin teoria ”yleisestä sosiaalisesta liikkeestä” (general social movement) ja sen kirjallisuudesta • Clifford Geertzin teesi uskonnosta mallina yhteiskunnasta ja mallina yhteiskunnalle • Samuel Huntingtonin teesi (uskontopohjaisten) sivilisaatioiden törmäyksestä • Karl Mannheimin teesi sukupolvikokemuksista

5. Lännen hyvinvointiajattelun “polut”

6. Vastakohtaiset ajattelutavat • Orientaalinen ajattelu (gemeinschaft) • Kreikkalainen ajattelu (gesellschaft) • Harmonisointina Raamatun tulkinta Platonin (ja myöhemmin Aristoteleen) avulla

7. Orientaalinen ajattelu • Eurooppaan Raamatun (ja 1800-luvulla marksismin) välityksellä • Ihminen on jumalten orja • ”Koti” tai ”perhe” – metafora • Orgaaninen yhteys (gemeinschaft) sukusiteiden kautta • Perheenpäällä, patriarkalla, velvollisuus ”suojella, ruokkia ja vaatettaa” • Jumala varsinainen perheenpää -> kaupungin suojelusjumala (=temppeli) vastuussa asukkaiden hyvinvoinnista • Avustamisen pääpaino heikoissa ja avuttomissa (erityisesti leskissä, orvoissa ja muukalaisissa, joilla ei sukua turvanaan) • Subsidiariteettiperiaate löytyy Hammurabin laista • Orjan/palvelijan ja vapaan suhde liukuva – jokainen ”herra” oli myös jonkun toisen orja/palvelija – kuningasta myöten • Naisilla taloudellisia ja juridisia oikeuksia

8. Kreikkalainen ajattelu • Ihminen on vapaa ja riippumaton – myös suhteessa jumaliin • Kotitalouksien välinen kilpailu • Perheenpää vastuussa ”omistaan” (philoi) -> filantropia ala(ma)isista ja ystävistä huolehtimista • Resiprokia mallina itsenäisten kotitalouksien yhteistyölle -> lahja luo aina velvoitesuhteen • Yhteistyö tilapäisten liittojen kautta (gesellschaft) • Hyvinvointipalvelut kohdistuivat kansalaisiin kuten myöhemmin Roomassa (=10% väestöstä) • Orjilla ei ihmisarvoa • Naisilla ei taloudellisia, juridisia tai poliittisia oikeuksia

9. Orientaalisen ja kreikkalaisen ajattelun harmonisointi • Kristityt tulkitsivat Raamattua Platonin (myöhemmin Aristoteleen) filosofian avulla • Philanthropos – ajattelussa keisarista Jumalan edustaja ja ”hyvä paimen” -> keisarille orientaalisen ajattelun mukaiset perheenpään velvoitteet • Filantropia suuntautui orientaalisen ajattelun mukaisesti kaikkein köyhimpiin aiemman kansalaispainotuksen sijasta

10. Hyvinvointiajattelun polku Bysantista länteen • Ensimmäiset hyvinvointi-instituutiot (orpokodit, sairaalat, vanhainkodit ym.) Bysantissa • Mallien diffuusio länteen • Luostarit ”rauhan satamina” keskellä kaaosta • Viikingit rauhoittivat Euroopan 1000- ja 1100 luvuilla ja loivat hauraan status quon • 1100- ja 1200-luvut luostarien synnyn huippuaikaa • Feodalismi perustui filantropiaan ja resiprokiaan (= suojelua ja johtajuutta alamaisuutta vastaan) • Selkeä ero ”arvollisen köyhän” (= lesket, orvot, vanhukset ja sairaat) ja muiden välillä

11. Katolinen hyvinvointipolku • Tuomas Akvinolainen määritteli katolisen sosiaalietiikan perusteet • Aristoteleeseen yhtyen hän esitti, että jokainen pyrkii kohti olemassaolonsa tarkoitusta (telos) • Ihmisen arvokkuuden korostus • Köyhät ovat olemassa, jotta rikkaat voivat tehdä hyviä tekoja • Philoi-ajattelu = yksilöt auttoivat vertaisryhmiensä jäseniä • Köyhäinhoito kirkon asia • 1800-luvun kulttuuritaistelu Preussissa -> paavin kiertokirje Rerum novarum 1891 -> kristillisdemokraattisten puolueiden sosiaaliohjelmaksi

12. Reformaatio • Luther korosti takaisin lähteille – ajattelua = Raamattu Platonin ja Aristoteleen sijaan • ”Älköön keskuudessanne olko köyhiä” • Saksalaisten kaupunkijärjestysten reformi –> kaupungin raati vastuussa avustusrahastoista -> kunnallisten hyvinvointipalveluiden perusta • Jotkut kaupungit eivät suostuneet -> Kirkolliset sosiaalisäätiöt • ”Omavanhurskauden pelko” -> korkeat verot eivät anna ”pisteitä” taivaspaikkaa varten • Köyhäinhoito yhteiskunnan asia • Raamatun ja kreikkalaisten klassikkojen liitto päättyi -> perinteet eriytyivät

13. Luterilainen polku • Hallen pietismi valitsi koulutuksen keinoksi köyhyyden poistamiseen • Halle koulutti virkamiehistöä Preussiin ja Tanskaan -> ensimmäiset hyvinvointivaltioprojektit • Raamatun omakohtaisen lukemisen korostamisen seurauksena korkea lukutaito • Seurakunnat hoitivat kunnallisen köyhäinhuollon tehtäviä • Pieni eliitti, vahva talonpoikaisto -> sivistyneistön suosima kreikkalainen ajattelu jäi talonpoikien suosiman raamatullisen ajattelun alle • Socialismi vahvisti orientaalista ajattelua • Sodan jälkeen Ruotsin sosiaalidemokraatit johtivat pohjoismaisen kansankodin rakentamista

14. Anglikaanis-kalvinistinen polku Britanniassa • Edward III:n Statutes of Laborers v.1349 • Elizabeth I: köyhäinhoitolaki 1601 • Tavoitteena köyhyyden eliminointi • Seurakunnat vastuussa köyhäinhoidosta • Vahva eliitti, jonka koulutuksessa kreikkalainen kilpailuajattelu korostui • Speenhamland-episodi -> 1834 New Poor Law -> ”arvollinen köyhä”- ajattelun romutus • Jännite eliitin kreikkalaisen ja alaluokan orientaalisen ajattelun välillä • The Great Awakening – Metodismin yms. synty • Työväenliikkeen nousu • Methodismi legitimoi työväenliikkeen protestin • Vapaaehtoisjärjestöjen nousu • Social Gospel ja kristillinen ylioppilasliike -> William Temple ja käsite ”welfare state”

15. Amerikan puritanismi • Ns. ”perustajaisät” uskonnollisia pakolaisia Euroopasta -> allergia vahvalle valtiolle ja valtiokirkolle • ”Jumalan valtakunnan” rakentaminen Amerikkaan • Klassikot eliittien koulutuksessa keskeisiä -> kilpailuajattelu ja itsenäisyyden korostus • Vapaaehtoisjärjestöjen korostus • Noblisse obligé- ajattelu -> filantrpia hyvinvointipalvelujen perusta • Hyvinvointikapitalismi 1930-luvulle -> romahdus -> valtio apuun • Valtio rahoittaa valtaosan palveluista – järjestöt tuottavat ne

16. Nykyisiä trendejä • Amerikkalaiset mallit leviävät vaihto-opiskelijoiden välityksellä sekä globalismin paineessa • Katoliset mallit (erityisesti subsidiariteettiperiaate) EU-n kautta • Pohjoismaisen hyvinvointivaltion pelastamispyrkimykset -> olennainen kysymys: mikä on luovuttamatonta ja mikä vain järjestelykysymys