Kirjasto ja kirjastonhoitaja kirjallisuus-instituutiossa

1. Kirjasto ja kirjastonhoitaja kirjallisuus-instituutiossa Informaatiotutkimuksen päivät 1. – 2. 11.2012 Pirjo Tuomi

2. 3 näkökulmaa • Miksi kirjaston rooli kirjallisuusinstituutiossa muuna kuin kirjallisuuden ”kierrätyskeskuksena” voisi olla merkityksellinen, nyt ehkä merkittävämpi kuin koskaan ennen? • Miksi kirjastonhoitajan kaunokirjallisuuteen liittyvä osaaminen pitäisi nähdä erityisenä eksperttiytenä kirjallisuusinstituutionkin näkökulmasta? • Miksi kirjailija pitäisi nähdä kirjastossa tärkeämpänä toimijana kuin vain vierailijana satunnaisessa ohjelmallisessa tilaisuudessa sekä mitä tämä edellyttää kirjastolta? Pirjo Tuomi

3. Taustaa: • Kirjaston perustehtäviä: • Dokumenttien hankkiminen • Dokumenttien säilyttäminen ja käyttöön saattaminen • Dokumentteihin sisältyvän tiedon järjestäminen • Palvelujen ja kokoelmien markkinointi • Vain kirjasto on erikoistunut kirjallisuuden hankkimiseen / säilyttämiseen / dokumentointiin / markkinointiin! • Vain kirjastolla on tähän tieto, taito ja tarvittavat välineet • Kirjallisuussosiologisessa tutkimuksessa kirjasto nähdään vain kirjallisuuden välitysinstituutiona Pirjo Tuomi

4. Kirjallisuus olemassa kirjastossa ainutlaatuisella tavalla Kaunokirjallisen teoksen viestinnällinen konteksti kirjaston kokoelmassa (Tuomi 2010, 98; mukaellen”kaunokirjallisuuden tietojärjestelmämalli” / Saarti 1999: 179) Pirjo Tuomi

5. Kirjastonhoitaja kaunokirjallisuuseksperttinä • Yleinen kirjallisuuden tietämys: • Kirjallisuuden, kirjallisuusinstituution, kirjallisuuden funktioiden ja kokoelman tuntemus • Tiedonhakuympäristön tuntemus • Asiakaspalvelu: • Keskustelu kirjoista, tiedonhaku, kirjaesittelyt, kirjavinkkaus, kirjallisuuspiirit • Valinta ja karsinta: • Julkaisutuotannon tuntemus, toimintaympäristön tuntemus • Sisällönkuvailu: tiivistelmien laadinta, asiasanoitus, genreluokitus, luettelointi Pirjo Tuomi

6. Kirjasto kirjallisuuden säilyttäjänä/ ”markkinoijana”/lukemisen edistäjänä • Mikä merkitys on sillä, että kirjastossa tekstit säilyvät yhteisenä kulttuuriperintönä ja jossa ne ovat olemassa kokoelmassa järjestettyinä, luokiteltuina ja saavutettavissa monesta eri näkökulmasta? • Kirjaston merkitys pitäisi ymmärtää laajemmin kuin vain asiakaspalvelun näkökulmasta • Kirjallisuus tänä päivänä ”markkinavetoista” – pitäisikö kirjaston nähdä tulevaisuuteen? • Koko kirjallisuusinstituution kannalta merkittävää: sekä kirjaston että kirjallisuuden luonteeseen kuuluu, että ne elävät ”yli ajan” • Kirjallisuuden ”markkinointi” ja lukemisen edistäminen kirjastojen ja myös kirjastonhoitajien historiallisia perustehtäviä • Kirjallisuusinstituutiossa ( ja kirjallisuussosiologisessa tutkimuksessa?) kirjaston rooli pitäisi määrittää uudelleen: • kirjailija kirjasto / kirjan viestinnällinen konteksti  lukija • kirjailija  kirjasto / kirjan viestinnällinen konteksti  lukija Pirjo Tuomi

7. Lähteet: • Tuomi, Pirjo 2011: Jokaiselle kirjalle lukija, jokaiselle lukijalle kirja: kirjastonhoitaja kaunokirjallisuuden asiantuntijana. Liensiaatintutkielma. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto. • Saarti, Jarmo 1999: Kaunokirjallisuuden sisällönkuvailun aspektit: Kirjastoammatti-laisten ja kirjastonkäyttäjien tekemien romaanien tiivistelmien ja asiasanoitusten yhdenmukaisuus. Acta UniversitatisOulensisB Humaniora 33. Oulu: Oulun yliopisto. KIITOS! Pirjo Tuomi