-julkaisun tausta-aineisto

1. -julkaisun tausta-aineisto

2. Energiayritykset panostavat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen • Kompassi – vastauksia ilmastonmuutoksen syihin ja seurauksiin -opas on tarkoitettu energia-alan asiakaspalveluhenkilöille • Energiateollisuuden projektiryhmä on koonnut oppaaseen asiantuntijoiden vastauksia asiakkaiden esittämiin kysymyksiin ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista • Ilmastonmuutoksen viestintäohjelma (ilmastonmuutos.info) on tukenut oppaan tuotantoa osana kansallisen energia- ja ilmastostrategian toteutusta • Projekti antaa myös koulutusta energiayritysten asiakaspalvelijoille • Kalvot ja Kompassi-esitteet ovat ladattavissa Energiateollisuuden kotisivulla www.energia.fi/ Tietoruudut

3. Miksi ilmastonmuutosta hillitään • Ihmisen toiminta aiheuttaa ilmastonmuutosta • Ilmaston lämpenemisen todellisia vaikutuksia ei täysin tiedetä • On mahdollista, että lämpenemisellä on vahingollisia vaikutuksia koko maapallolle • Lämpeneminen vaikuttaa ihmisten ja muiden eläinten sekä kasvien elämään • Ilmastonmuutosta voidaan hillitä kasvihuonekaasupäästöjä vähentämällä • Jokainen voi toiminnallaan vaikuttaa tähän Tietoruudut

4. Uusiutuvien energialähteiden osuus sähkön kulutuksesta vuonna 2002Lähde: Eurostat Tietoruudut

5. Hiilidioksidipäästöt tuotettua sähköäkohden g/kWh vuonna 2003 Lähde Eurelectric, * vuoden 2002 tiedot, ** vuoden 2001 tiedot Tietoruudut

6. Sähkön hankinta energialähteittäin 200486,8 TWh Nettotuonti 5,6 % Öljy 2,1 % Vesivoima 17,0 % Tuulivoima 0,1 % Kivihiili 18,2 % Turve 7,5 % Biopolttoaineet 1,7 % Maakaasu 11,6 % Jätepolttoaineet 1,1 % Ydinvoima 25,1 % Tietoruudut

7. Muut 2 % Puu 10 % Öljy 4 % Kivihiili 26 % Turve 19 % Maakaasu 39 % Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet54 TWh, 2004 Tietoruudut

8. Lämpöindeksin kehitys kaukolämmitetyissä rakennuksissa Tietoruudut

9. Kaukolämmön tuotanto vuonna 2004 32 TWh Tietoruudut

10. 500 400 300 200 100 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 Hiilidioksidipäästöt tuotettua sähköä kohden Suomessag/kWh Tietoruudut

11. Sähkön tuotannon rikki- ja typpipäästöt Suomessa tuotettua sähköä kohden g/kWhLähde: Enprima Tietoruudut

12. Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön osuuden lisäämistavoitteet ns. RES-E -direktiivin mukaan, lähde Euroopan unioni Tietoruudut

13. Tanska Alankomaat Suomi Luxemburg Itävalta Italia Saksa EU-15 Kreikka Espanja Portugali Iso-Britannia Belgia Ruotsi Irlanti Ranska 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Yhteistuotannon osuus sähkön tuotannosta vuonna 2000Yhteistuotannon määritelmät poikkeavat eri maissa Lähde: Eurelectric Tietoruudut

14. Kasvihuonekaasut • Kasvihuonekaasuiksi kutsutaan kasvihuoneilmiötä aiheuttavia aineita • Niistä ilmastonmuutoksen kannalta tärkeimpiä ovat luonnossakin esiintyvät vesihöyry (H2O), hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), otsoni ja dityppioksidi (N2O) • Myös monet ihmisen valmistamista synteettisistä kemikaaleista ovat merkittäviä kasvihuonekaasuja. Tärkeimpiä näistä ovat kloorifluoratut hiilivedyt (CFC:t ja HCFC:t), fluoriyhdisteet (HFC:t, PFC:t ja SF6) sekä bromiyhdisteet (halonit, esim. CF3Br) Tietoruudut

15. Varsinaisten kasvihuonekaasujen osuus lämmitysvaikutuksesta • Hiilidioksidi 60 % • Metaani 20 % • Halogenoidut hiilivedyt ja muut orgaaniset yhdisteet 14 % • Dityppioksidi 6 % Lähde: IPCC 2001 Tietoruudut

16. Kioton pöytäkirja • Kioton pöytäkirja velvoittaa teollisuusmaita vähentämään kuuden kasvihuonekaasun (hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi, fluorihiilivedyt, perfluorihiilivedyt ja rikkiheksafluoridi) päästöjä. • Vuonna 1997 hyväksytty pöytäkirja tuli voimaan 16.2.2005. • Suomi ratifioi muiden Euroopan unionin jäsenmaiden mukana Kioton pöytäkirjan vuonna 2002. • USA ja Australia ovat jättäytynet pöytäkirjan ulkopuolelle. • Pöytäkirja ei aseta kehitysmaille päästövähennysvelvoitteita. Tietoruudut

17. Hiukkaspäästöt • Suomessa suuri osa kaupunki-ilman hengitettävistä hiukkasista on peräisin liikenteen nostattamasta katupölystä eli epäsuorista päästöistä • Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet kohoavat etenkin maalis-huhtikuussa, kun jauhautunut hiekoitushiekka ja asfalttipöly nousevat liikenteen vaikutuksesta ilmaan • Hiukkaspitoisuuksia nostavat myös energiantuotannon, teollisuuden, liikenteen ja puun pienpolton päästöt sekä kaukokulkeuma • Ultrapienten hiukkasten pitoisuudet ovat korkeimmillaan polttolähteiden, esim. liikenneväylien, välittömässä läheisyydessä Tietoruudut

18. Päästökauppa • EU:n jäsenmaat ovat laskeneet liikkeelle päästöoikeuksia (allowance), jotka on jaettu laitoksille kansallisen jakosuunnitelman mukaan (National allocation plan = NAP) • Päästöoikeudet ovat voimassa kausittain: 2005-07; 2008-12 jne. • Laitoksen saama päästöoikeusmäärä on kiintiö, jolla voi käydä kauppaa • Päätös kunkin toimijan saamasta päästöoikeusmäärästä tehdään koko kaudelle ennen kutakin kauppajaksoa • EU:n päästökaupan piirissä on runsaat puolet Suomen kasvihuonepäästöistä • Eniten päästökauppa koskettaa energiantuotantoa ja osaa teollisuudesta. Runsaasti päästöjä aiheuttava liikenne on päästökaupan ulkopuolella Tietoruudut

19. Mihin tavoitteisiin EU on sitoutunut • Kioton pöytäkirjassa Euroopan unionin yhteinen päästövähennys-velvoite vuoden 1990 päästötasosta on 8 prosenttia • EU:ssa osa maista joutuu vähentämään päästöjä ja osa saa lisätä niitä vertailuvuodesta • Suomen velvoitteena on pitää kasvihuonekaasujen päästöt vuosina 2008-12 keskimäärin vuoden 1990 tasolla • Päästöjen vähentämistoimia voidaan tehdä kansallisten olosuhteiden mukaan esimerkiksi energia- ja liikennesektoreilla sekä jätehuollossa. • Maat voivat käyttää tarkoitukseen sopivia ohjauskeinoja, esimerkiksi säädöksiä tai verotusta • Näiden toimien lisäksi Kioton pöytäkirja mahdollistaa niin kutsuttujen Kioton mekanismien ja hiilinielujen (lähinnä metsät) käytön velvoitteen täyttämiseksi Tietoruudut

20. Kasvihuonekaasujen päästöt 1990-2004Lähde: Tilastokeskus Miljoonaa tonnia Tietoruudut

21. Kasvihuonekaasujen päästöt 1990-2005*Lähde: Tilastokeskus Tietoruudut

22. snt/kWh Kotitaloudet 6 5 4 3 2 1 0 4/2004 1/2000 4/2000 7/2004 4/1999 7/1999 1/2004 7/2000 1/2005 7/2002 1/1998 4/1998 7/1998 1/1999 10/1999 1/2001 4/2001 7/2001 1/2002 4/2002 1/2003 4/2003 7/2003 1/1997 4/1997 7/1997 10/2003 10/2004 10/1997 10/1998 10/2000 10/2001 10/2002 Sähköenergian verollisen hinnan kehitysLähde: Energiamarkkinavirasto Tietoruudut

23. Lämmön keskihintakehitys 1.1.1981 = 100 Tietoruudut

24. Kotitalousasiakkaan sähkön hinnan muodostuminen1.2.2005 yht. 9,78 snt/kWh, lähde Energiamarkkinavirasto Arvonlisävero 18 % Sähkön hankinta 33 % Sähköverot 8 % Sähkön myynti 6 % Jakeluverkkosiirto 31 % Kantaverkkosiirto 2 % Alueverkkosiirto 2 % Tietoruudut

25. Energiaa säästäviä tuotantotapoja • Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa saadaan polttoaineen energiasta jopa 80-90 prosenttia hyötykäyttöön • Yhteistuotanto on ympäristön kannalta hyvä ratkaisu • Vesi- ja ydinvoima ovat tuotettua kilowattituntia kohden edullisimmat sähkön tuotantotavat Tietoruudut

26. Kotitaloudet voivat hillitä ilmastonmuutosta • käyttämällä lämpöä, sähköä ja vettä säästäen • noudattamalla energiansäästöohjeita • käyttämällä julkista sekä kevyttä liikennettä • vähentämällä yksityisautoilua • käyttämällä kaukolämpöä tai puulämmitystä • ostamalla uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä • ostamalla kestäviä ja laadukkaita kulutustavaroita • kierrättämällä ja korjaamalla laitteita ja tavaroita • lajittelemalla jätteet • laittamalla jätteet hyötykäyttöön Tietoruudut