EU:n alue- ja rakennepolitiikka ohjelmakaudella 2007-2013

1. EU:n alue- ja rakennepolitiikka ohjelmakaudella 2007-2013 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen Sisäasiainministeriö anu.nousiainen@intermin.fi www.intermin.fi

2. ALUEIDEN KEHITTÄMISEN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTIONEUVOSTO -tavoitteet TULOSOHJAUS MAAKUNTAOHJELMA- koonto kaikista VALTIONVIRANOMAISET MINISTERIÖT-aluekehitystavoitteet-erityisohjelmat RAKENNERHASTO-OHJELMAT TOTSUMYAK MYR HYVÄKSYJÄT MAAKUNNAN LIITTO PÄÄTTÄÄ JA YHTEENSOVITTAA • ERITYISOHJELMAT • aluekeskus- osaamiskeskus- maaseutu- saaristo MAAKUNNANLIITTO MAAKUNNAN LIITTO-maak. suunnitelma MUUT OHJELMAT

3. Koheesiota koskevat yhteisön strategiset suuntaviivat Komissio ehdottaa, neuvosto hyväksyy, Euroopan parlamentti antaa lausunnon. 1 Kansallinen strateginen viitekehys Jäsenvaltio hyväksyy, tiedoksi komissiolle. Heijastaa unionin suuntaviivoja ja määrittelee kansallisen strategian ja ohjelmasuunnittelun. 2 Toimenpideohjelmat Yksi ohjelma rahastoa sekä jäsenvaltiota tai aluetta kohti, kuvataan ensisijaisesti tavoitteet, hallinnointi ja rahoituslähteet. Jäsenvaltio ehdottaa, lopullinen päätös komissiolla. 3 Ohjelman hallinnointi ja hankkeiden valinta Jäsenvaltiot ja alueet hoitavat. Periaatteena “jaettu hallinnointi“ eli yhteisymmärryksessä komission kanssa. 4 Strategian seuranta ja vuotuinen keskustelu EU:ssa Kevään Eurooppa-neuvostossa, perustuu komission ja jäsenvaltioiden vuosikertomuksiin. 5 Strategiset suuntaviivat, ohjelmatyö ja seuranta Yleisasetuksen 23-46 artikla

4. Koheesiopolitiikanmaantieteellinen kohdentuminentilastojenperusteellaHuhtikuu 2005BKT 2000-2002 BKT/asukas, keskiarvo 2000-2001-2002

5. Ohjelmat ja välineet Rahoitus- kelpoisuus Ensisijaiset tavoitteet Määrärahat Alueet, joiden BKT/asukas 75% EU-25:n keskiarvosta • innovaatio • ympäristö/ • riskien ehkäisy • kulkuyhteydet • infrastruktuuri • inhimilliset voimavarat • hallintovalmiudet 70,5% Phasing out: Alueet, joiden BKT/asukas 75% EU-15:n ja >75% EU-25:n keskiarvosta 5,0 % Jäsenvaltiot, joiden BKTL/asukas 90% EU-25:n keskiarvosta • kuljetus (TEN-verkot); • kestävä kuljetus • ympäristö • uusiutuvat energianlähteet 24,5 % Alueohjelmat ja/tai kansalliset ohjelmat (EAKR ja ESR) Jäsenvaltiot ehdottavat alueluettelon (NUTS1 tai NUTS2) • Innovaatio • ympäristö/ • riskien ehkäisy • kulkuyhteydet • Euroopan työllisyys- • strategia 78,7 % "Phasing-in" Alueet, jotka kuuluvat tavoitteeseen 1 kaudella 2000-2006, mutta eivät konvergenssitavoitteen piiriin 21,3 % Rajat ylittävät ja valtioiden väliset ohjelmat ja verkostot (EAKR) Rajaseutujen ja rajat ylittävien suur- alueiden välinen yhteistyö • innovaatio • ympäristö/ • riskien ehkäisy • kulkuyhteydet • kulttuuri, koulutus Konvergenssitavoite 251,330 mrd. € (81,7%) Alueelliset ja kansalliset ohjelmat EAKR ESR EU:n koheesiopolitiikka kaudella 2007-2013 Eurooppa- neuvoston 17.12.2005 sopima rahoituskehys- ratkaisu (19.12.2005, 15915/05) Rahoituskehys 307,619 mrd. € Koheesiorahasto Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys 48,789 mrd. € (15,8%) Alueellisen yhteistyön tavoite 7,5 mrd. € (2,4%)

6. EUROOPPA-NEUVOSTON 17.12.2005 SOPIMAN RATKAISUN VAIKUTUS SUOMELLE • Suomelle koheesiopolitiikan osalta Eurooppa-neuvoston ratkaisu vastaa lähes Luxemburgin esitystä (Suomen kokonaissaanto 1,526 mrd. €, 218 milj. €/v.) • Koko Suomi alueellinen kilpailukyky ja työllisyys –tavoitteen piiriin • Itä-Suomelle siirtymäkauden erityisratkaisu - Phasing in -alue phasing out –kohtelulla. Muun Suomen rahoituksen kohdentamisesta päätetään kansallisesti. • Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS II –alueille lisärahoitus 35 €/as./vuosi • Eurooppalainen alueiden välinen yhteistyötavoite: painopiste rajat ylittävässä yhteistyössä • Alue- ja rakennepolitiikan EU-rahoitus laskee kuluvaan ohjelmakauteen verrattuna noin 26 %

7. Rakennerahastorahoituksen (EU-osuus) jakautuminen Suomessa 2007 - 2013Lähde: Euroopan komissio 23.1.2006 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys –tavoite 779 M€ Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjois-Suomi, Ahvenanmaa Pohjois-Suomen erityisrahoitus 154 M€ 35 euroa/asukas/vuosi Siirtymäkauden rahoitus, Itä-Suomi 325 M€ Itä-Suomen erityisrahoitus 165 M€ 35 euroa/asukas/vuosi Eurooppalainen alueellinen yhteistyö 104 M€ YHTEENSÄ 1 526 M€ LUVUT OVAT ALUSTAVIA; VIRALLISET JA LOPULLISET LUVUT SAADAAN, KUNTOIMIELINTEN VÄLINEN SOPIMUS SEKÄ RAKENNERAHASTOASETUKSET ON HYVÄKSYTTY.

8. Rahoituksen (EU-osuus) jakaantuminen Suomessa 2007-2013 Itä-Suomi 489 M€ Pohjois-Suomi* 361 M€ Länsi-Suomi 190 M€ Etelä-Suomi 184 M€ Ahvenanmaa 5 M€ ESR, valtakunnallinen osuus** 193 M€ YHTEENSÄ 1422 M€ * sis. Saarijärvi-Viitasaaren seutukunnan rahoitusosuuden ** rahoitus kohdistuu alueille valtakunnallisten teemojen/hankkeiden toteutuksessa

9. Suomen rakennerahastorahoitus 2007 – 2013Lähde: Euroopan komissio 23.1.2006 LUVUT OVAT ALUSTAVIA, VIRALLISET JA LOPULLISET LUVUT SAADAAN KUN TOIMIELINTEN VÄLINEN SOPIMUS ON HYVÄKSYTTY JA RAKENNERAHASTOASETUKSET ON HYVÄKSYTTY

14. Suomen alue- ja rakennepolitiikan strategia; taustaa • Lissabonin ja Göteborgin strategiat • EU:n koheesiopoliittinen strategia ja asetukset • Kehityksen nykytila ja näkymät • Nykyisen ohjelmakauden kokemukset ja johtopäätökset

15. Strategia vuosille 2007 - 2013 • Strategiana on vahvistaa kansallista ja alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. • Toimenpideohjelmilla edistetään Lissabonin strategian kansallisten tavoitteiden toteutumista. Alueelliset erityispiirteet ja koheesiopolitiikan keskeiset periaatteet otetaan huomioon.

16. Strategialla selvät tavoitteet: • Vastataan menestyksekkäästi kansalliseen ja kansainväliseen kilpailuun, ennakoidaan ja reagoidaan maailmantalouden muutoksiin sekä toimitaan houkuttelevina yritys-, osaamis-, työ- ja asuinympäristöinä • Toimenpiteitä suunnataan erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen, harvaan asutuille alueille sekä Etelä- ja Länsi-Suomen haasteellisimmille alueille

17. Strategian painopisteet ja toimintalinjat (EAKR, ESR) • Yritykset ja innovaatiot • Osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys • Kilpailukykyiset toimintaympäristöt

18. (1) Yritykset ja innovaatiot • Yritystoiminnan edistäminen • Pk-yritysten innovaatiotoiminnan edistäminen • Yritysten yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen

19. (2) Osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys • Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen • Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen • Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen • Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa

20. (3) Kilpailukykyiset toimintaympäristöt • Alueellisten ja kansallisten innovaatio- ja osaamisrakenteiden vahvistaminen • Alueiden saavutettavuuden parantaminen • Luonnon ja kulttuuriympäristöjen parantaminen

21. Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite • Tavoitteessa keskitytään ensisijaisesti tutkimukseen, innovointiin, saavutettavuuteen ja työpaikkojen luomiseen • Inhimilliseen pääomaan tehtävillä investoinneilla suuri merkitys sopeutumisessa taloudelliseen muutokseen ja rakennemuutokseen • 75 % rahoituksesta kasvun ja työllisyyden edistämiseen Lissabonin strategiaa tukien

22. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys –tavoitteen toimenpideohjelmat (EAKR) • Länsi-Suomen toimenpideohjelma • Etelä-Suomen toimenpideohjelma • Pohjois-Suomen toimenpideohjelma • Itä-Suomen toimenpideohjelma • Ahvenanmaan toimenpideohjelma

23. Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyys –tavoitteen toimenpideohjelmat (ESR) • Manner-Suomen toimenpideohjelma, jossa 4 suuralueosiota (NUTS II) • Ahvenanmaan toimenpideohjelma

24. Itä- ja Pohjois-Suomen toimenpideohjelmat • Itä-Suomelle oma sitova rahoituskehys; myös manner-Suomen ESR-ohjelmaan • Pohjois-Suomessa sovelletaan eriytyvää tukitasoa tavoite 6 –alueiden ja muiden alueiden välillä • Harvaan asutukseen perustuva EAKR-erityisrahoitus (35 euroa/as./v.) • Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys –tavoite: perusrahoituksesta EAKR:ESR / 50:50 • Ohjelmiin reserviä äkillisten ongelmien ratkaisuun

25. Etelä- ja Länsi-Suomen toimenpideohjelmat (I) • Rahoitusta suunnataan merkittävimmin haasteellisimmille alueille; myös suuralueteemoihin ja suurten kaupunkiseutujen kehittämiseen; • Rahoitussuhteet ja haasteellisimmat alueet ohjelmien sisällä määritellään maaliskuun loppuun mennessä • Ongelma-aluetarkastelu ohjelmakauden aikana; v. 2010 • EAKR-ESR rahoitus 50:50 suhteessa • Ohjelmiin reserviä äkillisten ongelmien ratkaisuun • Saarijärvi-Viitasaari: oma rahoituskehys (Pohjois-Suomen kehyksestä; korkein tukitaso)

26. ESR-toimenpideohjelman alueelliset osiot • ESR-rahoituksesta kohdistetaan 50 % suuralueosioihin (4 NUTS II -aluetta) • Sitova rahoituskehys Itä-Suomelle, indikatiiviset rahoituskehykset Pohjois-Suomelle, Länsi-Suomelle ja Etelä-Suomelle • Käsitellään maakunnan yhteistyöryhmissä ja hyväksytään maakunnan liitoissa ennen niiden toimittamista työministeriöön

27. Ohjelmavarojen budjetointi ja allokointi alueille (I) • MYR- ja MYAK -menettelyt säilyvät niiden roolia edelleen vahvistaen • Ao. alueviranomaiset myöntävät rahoituksen hankkeille • EAKR- ja ESR –varat kootaan hallintoviranomaisen (SM ja TM) pääluokkaan yhdelle momentille

28. Ohjelmavarojen budjetointi ja allokointi alueille (II) • Ohjelmareservimenettelyä kehitetään edelleen ohjelmien sisällä (instrumentti helpottaen ylimaakunnallisten hankkeiden päätöksentekoa) • Ohjelmareserviin sisältyy myös suoritusvaraus sekä ennakoimattomien menojen varaus (alustavasti)

29. EAKR-toimenpideohjelmien laatiminen • Toimintalinjat noudattavat kansallisen strategian painopisteitä • Toimenpideohjelmissa toimintalinjojen keskinäinen painotus ja sisältö määräytyvät ja täsmentyvät alueellisten erityispiirteiden mukaan • Yhtenäisillä toimintalinjoilla varmistetaan kansallisen strategian toteutuminen ja seuranta sekä helpotetaan ohjelmien tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointia ja raportointia

30. EAKR-toimenpideohjelmien laadinnan organisointi • Ohjelmat laaditaan kumppanuusperiaatetta noudattaen • Maakunnan liitot huolehtivat kumppa-nuusperiaatteen toteutumisesta alue- ja paikallistasolla • Maakunnan liitot organisoivat ohjelmatyön maakunnissa ja suuralueilla • Kansallinen strategiatyöryhmä viimeistelee ohjelmaesitykset valtioneuvostolle

31. EAKR-toimenpideohjelmien laadinnan aikataulu • Valtakunnallinen ”Uuden ohjelmakauden 2007 – 2013 käynnistysseminaari” 7.3 • SM:n ohjekirje maakunnan liitoille maaliskuun alussa • Ennakkoarvioinnin käynnistäminen huhtikuussa (SM) • Suuralueittaiset ohjelmaesitykset SM:lle 31.8.2006 mennessä • Kansallinen strategiatyöryhmä viimeistelee ohjelmaesitykset yhdessä kansallisen strategian kanssa valtioneuvostolle syys-/lokakuussa 2006

32. Euroopan alueellinen yhteistyö ja Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentti 2007-2013 • Euroopan alueellinen yhteistyö tavoitteen (Tavoite 3) ja Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentin (ENPI) rajayhteistyöosion avulla tuetaan rajat ylittävää yhteistyötä • Tavoite 3:a toteutetaan EU:n sisärajoilla ja ENPI:ä EU:n ulkorajoilla • Yhdessä ne korvaavat nykyisen INTERREG-yhteisöaloitteen (INTERREG- ja naapuruusohjelmat) • Tavoite 3:n rahoitus yhteensä 7,5 mrd euroa Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) • 77,61 % rajat ylittävään yhteistyöhön (crossborder) • 18,49 % valtioiden väliseen yhteistyöhön (transnational) • 3,89 % alueiden väliseen yhteistyöhön (interregional) • EU:n ulkorajayhteistyölle (ENPI ja IPA) osoitetaan 12,12 % rajat ylittävän ja valtioiden välisen yhteistyön osuuksista, lisäksi EU:n ulkorajayhteistyölle osoitetaan varoja ulkosuhdebudjetista • Suomen osuus Tavoite 3:n EAKR-rahoituksesta yhteensä noin 104 milj. euroa, ulkosuhdebudjetista tulevan rahoituksen osuus vielä avoin

33. Euroopan alueellisen yhteistyön ja Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentin ohjelmat Suomessa 2007 - 2013 • 4 rajat ylittävän yhteistyön ohjelmaa, perustuen nykyisiin INTERREG IIIA –ohjelmiin (Pohjoinen, Merenkurkku-MittSkandia, Saaristo, Etelä-Suomi - Viro) • Valtioiden välisessä yhteistyössä komissio määrittelee erikseen yhteistyöalueet • Perustuu nykyiseen INTERREG IIIB –yhteistyöhön, Suomi mukana Itämeren ja Pohjoisen Periferian ohjelmissa

34. Euroopan alueellisen yhteistyön ja Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentin ohjelmat Suomessa 2007 - 2013 • Yhteistyö Suomen ulkorajalla siirtyy ulkosuhdeinstrumentti ENPI:n piiriin (sisältää sekä EAKR- että ulkosuhderahoitusta) • ENPI-ohjelmia tulee olemaan 1 – 3, perustuen nykyisiin naapuruusohjelmiin (Kolarctic, Euregio Karelia, Kaakkois-Suomi - Venäjä) • Alueiden välisessä yhteistyössä mukana kaikki EU:n alueet • Perustuu nykyiseen INTERREG IIIC -yhteistyöhön • Alueiden välisestä yhteistyöstä rahoitetaan myös verkosto-ohjelmia, perustuen nykyisiin INTERACT, URBACT ja ESPON -ohjelmiin