Suomen kielen historia

1. Suomen kielen historia Niina Kunnas 28.9.–30.9.2010

2. KURSSIN TAVOITTEET • Miltä suomalaisten esihistoria näyttää kielitieteen näkökulmasta? • Mistä suomalaiset ovat tulleet? • Mikä suomessa ja sen lähimmissä sukukielissä on “uutta” ja mikä ikivanhaa uralilaista ainesta • Millainen on uralilainen kielikunta ja suomen asema siinä?

3. Keskustelutehtävä: Mitä odotat kurssilta? Mitä tiedät aiheesta ennestään? Mistä olet erityisen kiinnostunut?

4. Uralilaisten kielten levinneisyys(Lähde:Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan sukukansavaliokunnan kotisivut 17.1.2008)

5. Itämerensuomalaiset kielet • suomi (n. 5 milj.) karjala (karjalaisia yht. n. 93 000, Karjalan tasavallassa n. 65 000 karjalaista, mutta karjalan puhujia on n. 35 000) 3) vepsä (etnisesti vepsäläisiä n. 8 000, puhujia ehkä n. 6 000?) 4)inkeroinen (satoja?) (Kaprio, Hevaa, Soikkola) 5) vatja (muutamia kymmeniä) 6) viro (n. 1 milj.) 7) liivi (2) 8) lyydi (3 000 - 5 000) 9) meänkieli(35 000–60 000) 10) kveeni (n. 2 000?) 11) võro-seto(n. 50 000–70 000)

6. Etäsukukielistä Saamelaiskielet • 10 (Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä) • eniten pohjoissaamen puhujia (n. 30 000) • Suomessa noin 6 000 etnisesti saamelaista • inarin- ja koltansaamen puhujia muutamia satoja Volgalaiset kielet - mordva ja mari • puhutaan Volgan suuren mutkan pohjois- ja eteläpuolella • Mordvalaiskieliä ovat ersä (n. 500 000 puhujaa) ja mokša (n. 250 000 puhujaa). • Mari jakautuu vuorimariin (n. 50 000 puhujaa) ja niittymariin (n. 500 000 puhujaa). • omat kirjakielet ja nimikkotasavallat

7. http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Sami_languages_large.pnghttp://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Sami_languages_large.png

8. Permiläiset kielet • komi ja udmurtti Komin puhujat jakautuvat komipermjakkeihin (n. 100 000 puhujaa) ja komisyrjääneihin (n. 250 000 puhujaa). Udmurtin puhujia n. 500 000. - omat nimikkotasavallat ja kirjakielet Ugrilaiset kielet • unkari, hanti, mansi • unkarin puhujia n. 14 000 miljoonaa • erkaantuivat hanteista ja manseista n. 1000 – 500 eKr. • ”maahantulovuosi” 896 jKr.

9. Hantia ja mansia puhutaan Länsi-Siperiassa. • Hantin puhujia on n. 13 000? ja mansin puhujia n. 3 000?. • myös vaeltaneet nykyisille asuinsijoille lännempää 1. kristillisen vuosituhannen kuluessa • autonominen piirikunta (p-kaupunki) Hanti-Mansijsk) • kummallakin oma kirjakielensä (hantilla jopa 4)

10. Samojedikielet • eniten nenetsin puhujia (yli 26 000), elävät pääosin Nenetsiassa • enetsin puhujia n. 100 Taimyriassa • nganasanin puhujia satoja Taimyrin niemimaalla Siperiassa • selkupin puhujia n. 1600–1700 Siperian sisäosissa • kirjakieli nenetsillä ja selkupilla

11. Historiallinen kielentutkimus • kielten sukulaisuussuhteet ja muuttuminen • kantakielen käsite • Kantakielen rakenne selvitetään vertailemalla sukulaiskieliä.

13. Sukupuu? • Kuvaa kielten eriytymisen mekaanisesti aivan kuin jokainen haara olisi kerralla irronnut yhtenäisenä ryhmänä muista ilman variaatiota ja ilman välivaiheita. • puun alaosassa yhteinen kantakieli, suomi ylimpänä, ikään kuin evoluution kirkkaimpana huippuna

14. PENSASMALLI

15. Suomalaisten alkuperä on epäselvä ja kiistanalainen käsite • esitetty erilaisia teorioita • Asiaa ei ole ratkaistu! • väestön ja kielen alkuperä kaksi eri asiaa!

16. Historiallis-vertaileva tutkimus • perustuu äännehistoriaan ja äännemuutosten tutkimiseen • etsitään systemaattisia äännevastaavuuksia • kielioppia ja äännevastaavuudet tärkeämpiä kuin sanasto • useissa kielissä samannäköisiä sanoja (sattumaa!) • esimerkki suomesta ja unkarista sm kala unk hal << * kala kota unk ház ’talo’ kuusi unk hat ’6’ • suom.-ugr. kantakielen sananalkuinen *k on muuttunut unkarissa takavokaalin edellä h:ksi • etuvokaalin edellä k on säilynyt, esim. käsi unk kéz, kerjätä unk. kér ’pyytää’

17. Etymologinen tutkimus • pyritään selvittämään sanan ikä sen perusteella, miten etäisissä sukukielissä sillä on vastineita • sanan alkuperän ja iän määrittäminen

18. Uralilaiseen kantakieleen perustuva sanasto • sukulaisuussuhteet: anoppi (*ina), appi (*ippi) • eläinten nimitykset: kala, kyy (*kyŋe) • ruumiinosien nimitykset: pää, silmä (*Śilmä) • luontosanasto: joki (*juka), aurinko (*päjwä) • lukusanoja: kaksi (*käktä), viisi (*wixti) • asesanasto: jousi (*jiŋsi), nuoli (*nixli)

19.  kielten eriytymisessä tärkeä merkitys kielikontakteilla  kontaktit indoeurooppalaisten kielten kanssa aiheuttaneet paljon muutoksia ja varieteettien eriytymistä  Erityisesti indoiranilainen eli arjalainen, balttilainen ja germaaninen kieliryhmä ovat suomen kielen historian kannalta merkityksellisiä.

20. Lainoja ind.-eur.kantakielestä • myy- ural.*mexi ieur. *meyH • nimi ural. *nimi ieur. *enomn-

21. sm:n konservatiivisuus • sijamuotojen runsaus (15–17) • omistusliitteet (talo-ni) • postpositioiden käyttö (pöydän alla)

22. Mistä suomalaiset tulevat? • JATKUVUUSTEORIA • Suomalais-ugrilaista kielimuotoa on puhuttu Suomessa ja sen lähialueilla viimeistään jo neoliittisella kivikaudella (n. 5000 - 1500 eKr.). • N. 4200 eKr. alkaen Suomeen saapunut kampakeramiikaksi kutsuttu kulttuuri-innovaatio yhdistyy uralilaisia kieliä puhuneisiin väestöihin.

23. Vaellusteoria • Aiemmin uskottiin, että suomalaisten esi-isät tulivat maahan vasta n. vuonna 0 Virosta ja Karjalankannakselta. Volgan mutka • klassinen teoria uralilaisesta alkukodista • Friedrich Theodor Köppen, 1886 • perustui mesi, mehiläinen -sanojen samankaltaisuuteen

24. http://fi.wikipedia.org/wiki/Volga

25. Laaja alkukoti • Eräät tutkijat: uralilaista kantakieltä puhuttiin laajalla alueella Uralilta Itämerelle asti. • Heikkous: miten kantakieli olisi pysynyt yhtenäisenä näin laajalla alueella? NYKYKÄSITYS • uralilainen kantakieli levittäytynyt laajemmalle alkuaan suppeammasta alkukodista

26. Kalevi Wiikin teoria • katsoo, että uralilaista kantakieltä olisi puhuttu jääkaudella valtavalla alueella Uralin itäpuolelta aina Brittein saarille asti • kantagermaanissa, kantabaltissa ja kantaslaavissa Wiikin mukaan merkittävä uralilainen komponentti • teorialla ei ole yleistä hyväksyntää!

27. alkukoti puhtaasti kielihistoriallinen ja kielimaantieteellinen käsite • väestö kieliyhteisönä ja väestö biologisena populaationa eri asioita • suomalaisten kielisukulaiset idässä • vahvoista indoeurooppalaiskontakteista todisteena lainsanat • geneettisesti suom.-ugr. ja ieur. kieliä puhuvat väestöt toisiaan lähellä • miesten Y-kromosomeissa yhtäläisyyksiä siperialaisiin kansoihin

28. Perusteita alkukodille Volgan alueella • Volgan ja Uralin välillä suom.-ugr. kielten tihentymä (mordva, mari, udmurtti) • diversiteetti suurinta alkuperäisillä alueilla • paikannimet: suom.-ugr. paikannimiä Venäjällä Itämereltä Uralille asti (Moskova) • alueella puhuttu uralilaisia kieliä ennen slaavilaisten heimojen tuloa • substraattipiirteitä pohj.-venäl. murteissa

29. Paikannimet • Suomen alueella laajalti saamelaisperäistä paikannimistöä • saamelaiskieliä tai niiden esimuotoja puhuttu eteläisintä Suomea myöten • asiakirjatietoja saamelaisista Keski-Suomen asukkaina 1300-l. lähtien • perimätietoa saamelaisten väistymisestä pohjoiseen

30. Nuuksio < saame njukca ’joutsen’ • Lieksa 'suo’ • Oulu 'tulvavesi’ • Simpele, < *timpil saame dappal ’tasaisesti virtaava alue koskessa’ • saamelaisperäisiä johdinaineksia, mm. nkV Luhanka, Maaninka, Kiiminki • puuttuvat lounaisimmasta osasta Suomea

32. Lapin-, Lappi-alkuinen paikannimistö • Kukka- ja Narka-alkuiset paikannimet guhkes 'pitkä’, njarga ’niemi’ • Ku(u)kasjärvet muodoltaan pitkänomaisia • Narkijärvissä paljon niemiä tai yksi merkittävän suuri niemi • jaura-alkuiset (vrt. saame jaure ’järvi’) • kälkä-alkuiset (vrt. saame gälke ’kivi’)

33. Saamelaisperäisiä paikannimiä • toras-alkuiset (vrt. saame toares ’sivussa sijaitseva’, Torasjoki Kymijoen sivujoki) • nunna-, nunas-, nuunna-alkuiset nimet (vrt. saame njunni ’nenä, nokka, kärki’) • kont(t)a-alkuiset nimet (Konttainen, Kontokki, vrt. saame goddi ’peura’) • suomessa ja saamessa n. 220 yhteistä sanaa, joita ei tavata muissa uralilaisissa kielissä  todistavat yht. kantakielen olemassaolosta

34. Esihistoriallinen aika Suomessa • mesoliittinen kivikausi n. 8000 - 5000 eKr. • neoliittinen kivikausi n. 5000 - 1500 eKr. • pronssikausi n. 1500 - 500 eKr. (VKSM) • rautakausi n. 500 eKr. - 1300 jKr. (MKSM ja suomen kielen erilliskehityksen aikaa)

35. Nykyisen Suomen alue asutettu heti jään sulamisen jälkeen (8000 eKr.) • kolme teoriaa kielestä: • puhuivat uralilaista kielimuotoa • puhuivat tuntematonta kieltä (peruste: suomessa on 250 sanaa, joilla ei vastineita sukukielissä tai naapurikielissä) 3) puhuivat useita eri kieliä

36. Neoliittinen kivikausi • Tyypillinen kampakeramiikka Suomeen ja Karjalaan n. 3 900 eKr. • Kampakeramiikka yhdistetään uralilaisia kieliä puhuneisiin väestöihin. • vasarakirveskulttuuri eli nuorakeraaminen kulttuuri Lounais-Suomeen n. 3 200 eKr. • yhdistetty ind.eur. kieltä puhuvaan populaatioon

38. mukana lainasanoja jotka olivat lähellä indoeurooppalaista kantakieltä • Vasarakirveskausi kesti lähes vuosituhannen (n. 3200 - 2300 eKr.), ja sen loppupuolella maahamme saapui uusi muuttoaalto. • uuden aallon mukana vanhat balttilaiset lainasanat? • kielikontaktien tiiviydestä ja seka-avioliitoista kielivät mm. sellaiset sukulaisuussuhteita kuvastavat sanat, kuten morsian, sisar ja tytär

39. Vasarakirveskansan ja heidän jälkeläistensä välittämät kielenmuutokset  varhaiskantasuomi kantasaame (myöhäis)kantasuomi • eriytymistä edistänyt  pronssikaudella (n. 1500 eKr. - 500 eKr.) elinkeinojen muuttuminen • saamelaisten esi-isät: metsästys ja kalastus k • suomalaisten esi-isät omaksuivat maanviljelyn ja karjanhoidon

40. pronssikaudella runsas germaaninen lainasanaston tulo ims. kieliin • maanviljelykseen ja yhteiskuntaan liittyvää sanastoa: • haasia, kuhilas, pelto • kauppa, rauta, kuningas, neula, siika,tina • suomen lainakerrostumista laajin • yli 500, koko ajan uusia • metallin käyttö ja uusi yhteiskuntarakenne omaksuttu germaaneilta

41. kosketukset germaaneihin ja myöhemmin skandinaavisiin kieliin, erityisesti (muinais)ruotsiin jatkuneet katkeamatta tuhansien vuosien ajan • germaanikosketukset muuttivat kantasuomen rakennetta ja aiheuttivat monia äänteenmuutoksia • esim. h-foneemin synty • š > h • Esim. lešmä > lehmä, šalna >> halla

42. Kielen vaihtelun taustat • suomessa paljon morfofonologista vaihtelua • johtuu kantasuomessa tapahtuneista äänteenmuutoksista (n. 1 500–300 eKr.) esim. kaksi : kahtena : kahden Vaihtelun taustalla muutokset *kt > ht ja *ti > si - *kakte > *kakti > kaksi Muodoissa, joissa -e säilyi, *ti > si-muutosta ei voinut tapahtua. Myöhemmin *kt > ht *kakte-na > kahtena vrt. sP guokte; mari koktõt, unk kettő (unk. *kt > tt)

43. Muutos *ti > si • Esim. • *tika > sika • *makati > makasi • *käte > *käti > käsi (käsi : kätenä : kättä) • *sute > *suti > susi (susi : sutena :sutta) • *reite > *reiti > reisi • *tinä > sinä • muutos *e > i on vanhempi kuin *ti > si

44. Muutos *kt > ht • esim. *Šukta > huhta • *ykte > *ykti > yksi • *kakte > *kakti > kaksi • Muutokset *kt > ht ja *ti > si vastuussa siitä, että paljon vaihtelua

45. lahti, vrt. sP luokta (< vksm. *lakte). • myös nominatiivissa ht (vrt. kaksi),alkuperäinen asu laksi • lähteä-verbi suomi mari yks. 1. p. lähden lektam yks. 2. p. lähdet lektat yks. 3. p. lähtee lekta • taustalla kontaktit ieur.kielimuotojen kanssa

46. Miksi vaihtelua lumi : lunta • taustalla muutos *mt > nt • *lume > lumi (*e > i -muutos) • *lumta > lunta

47. Miksi sydän mutta sydäme/en • kantasuomessa muutos *m > n sanan lopussa • syđäm > sydän • alkuperäinen m säilynyt vokaalivartalossa • sama muutos näkyy esim. muodoissa • *kalam > kalan • *menem > menen

48. Miksi nalle : nallea mutta vene : venettä? • vene < *veneh : venettä • herne < *herneh : hernettä • side < *sidek : sidettä • lude < *ludek : ludetta • sanoilla konsonanttivartalo, koska ovat päättyneet alun perin konsonanttiin • nykyisin loppu-h tai loppu-k edustuu jäännöslopukkeena (hernekeitto)

49. vene-tyyppisiä nomineja yli 1 200 • uusia e-johdoksia muodostetaan jatkuvasti, esim. räjähde, päihde jne. • kaikki eivät siis ole ”vanhoja” sanoja • nalle-tyyppiset sanat sen sijaan ovat uusia lainasanoja (nalle ruotsista) • Niillä ei ole konsonanttivartaloa, koska eivät ole alun perin konsonanttiloppuisia. • näitä nomineja vain alle 100 (single, joule)

50. Rautakausi •  alkoi n. 500 eKr • tuona aikana uusia tulokkaita Ruotsista ja Baltian alueelta • lisää vanhoja germaanisia lainasanoja • monet lähellä kantagermaanista originaalia, esim. rengas < kgerm. *hrengaz (vrt. wheel) • suomea pidetäänkin usein konservatiivisena kielenä