SAK:n 18. TYÖYMPÄRISTÖSEMINAARI 21.-22.10.2006

1. SAK:n 18. TYÖYMPÄRISTÖSEMINAARI 21.-22.10.2006 ALTISTUMINEN TYÖSSÄ

2. Työperäiset sairaudet ja altistuminen Jyrki Liesivuori Toksikologian professori, Turun yliopisto Aluejohtaja, Työterveyslaitos, Turku puh. 050-3680096 sähköposti: jyrki.liesivuori@ttl.fi SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

3. Taustaa Työympäristö 2005 -ohjelmalle • Riskinarviointi yrityksissä ei ollut sellaisessa vauhdissa kuin sitä oli lainsäädännöllä vauhditettu • yrityksille työhygieenisiä palveluja tarjoavien organisaatioiden ja konsulttien määrä vähäinen • Yhdysvalloissa oli juuri laadittu NIOSH Surveillance Strategic Plan 2000 • Tutkimustulosten hyödyntäminen työolojen parantamiseksi vain suuremmissa yrityksissä • Työterveyslaitoksen työhygieenikot vanhentuneita SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

4. Taustaa Työympäristö 2005 -ohjelmalle • työterveyshuollon koulutuksessa liian vähän työolo-oppia • työperäisten sairauksien vaikutukseen kansantalouteen alettiin kiinnittää suurempaa huomiota • Yrityskuvalle suurempi vaikutus: metalliteollisuudella rekrytointivaikeuksia • kiinnostus tuotteiden ympäristö- ja turvallisuusominaisuuksista alkoi kiinnostaa kuluttajia ja päätöksentekijöitä SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

5. Työterveyslaitoksen aluelaitosten työpaikkojen ilman epäpuhtausmittausten määrä, niistä tehtyjen lausuntojen määrä sekä haitalliseksi tunnetun pitoisuuden (HTP) ylittäneiden mittausten osuus vuosina 1994–2003 SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

6. Vaihtelut suuria Yksittäisten altisteiden osalta tilanne vaihtelee kuitenkin suuresti. Kun alumiinin hitsaushuurujen mittauksista ylitti ohjearvon 10 % vuosina 1994–1998, ylityksiä oli 24 % vuosina 1999–2003. Samoina ajanjaksoina ­arseenimittauksista aluksi 4 % ylitti HTP-arvon ja jälkipuoliskolla jo 21 %. Pienhiukkasten esiintyvyyttä ei olisi tunnistettu ilman työhygieenisiä mittauksia työympäristössä. SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

7. Biomonitorointianalyysit Työterveyslaitoksen palvelutoiminnassa vuosina 1996–2004 vuosi palvelu, kpl tutkimus, kpl • 5 779 985 • 4 865 3 360 • 5 573 3 103 • 5 809 1 122 • 5 978 1 414 • 18 839 2 386 • 17 404 3 435 • 16 172 2 372 • 14 866 6 154 SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

8. Mille voi altistua työssä? • Mekaaniset tekijät (tapaturmavaarat ym) • Fysikaaliset tekijät (melu, tärinä, lämpöolot, säteilyt jne) • Kemialliset tekijät (pölyt, kaasut, käsiteltävät kemikaalit jne) • Mikrobiologiset tekijät (homeitiöt, virukset, bakteerit jne) • Fyysiset ja ergonomiset tekijät (raskaat nostot, toistotyö, työn fyysinen raskaus jne) • Psykososiaaliset tekijät (kiire, työn henkinen raskaus, vuorotyö jne) SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

9. Kemikaalit ja altistuminen • 25 000 000 yhdistettä American Chemical Societyn rekisterissä • Käytössä 60 000 • Suomen tuoterekisterissä 30 000 • Niissä 6700 yhdistettä • HPT-arvo 500 yhdisteelle • EU:ssa arviointitarve 140 yhdisteelle, 63 arvioitu • Altistuminen Ravinto 1 Ympäristö 10-100 Työympäristö 1000-10000 SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

10. Työperäisen kemikaaleille altistumisen erityispiirteitä • Äkillisten oireiden sijasta vaikutukset saattavat syntyä hitaasti ja kohdistua elimistön puolustusjärjestelmään tai perimään ja tulla esiin vasta vuosikymmeniä altistumisen jälkeen • Jotkut kemikaalien vaikutuksista ovat pysyviä: SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

11. IMMUNOTOKSISET VAIKUTUKSET IMMUNITOKSIKOLOGIA TUTKII KEMIKAALIEN VAIKUTUKSIA IMMUNIJÄRJESTELMÄÄN • Immunijärjestelmä muodostuu • luuytimestä, pernasta, kateenkorvasta, • imusolmukkeissa ja verenkierron soluista • Immunijärjestelmän toimintaa lisäävät kemikaalit aiheuttavat yliherkkyyttä ja autoimmuunisairauksia. • Immunijärjestelmän toimintaa heikentävät kemikaalit vähentävät elimistön vastustuskykyä mikrobeja vastaan ja saattavat johtaa • kasvainten muodostumiseen SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

12. HORMONAALISESTI VAIKUTTAVAT KEMIKAALIT • Hormonaaliset vaikutukset ihmiseen • Lisääntyminen: siemenneste, kehityshäiriöt, sukupuolijakauma • Aikaistunut puberteetti • Hermoston kehityshäiriöt • Vaikutukset immuunijärjestelmään • Syöpä SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

13. Kemikaalien käytöstä • Kemikaalit ovat edelleen suurin ammattitauteja aiheuttava tekijä • Työssä käyvistä 10 % (250 000) kokee melko tai hyvin paljon haittaa kemikaaleille altistumisesta • Työssä käytetään noin 30 000 kemiallista tuotetta, joissa on yhteensä 6700 erilaista kemiallista yhdistettä (STTV:n arvio) • Käytetyt kemikaalit entistä reaktiivisempia • Tuotteet sisältävät useita yksittäisiä yhdisteitä • Yrityksissä otetaan käyttöön uusia kemikaaleja, joiden mahdollisista vaikutuksista terveyteen ei ole tarvittavaa tietoa SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

14. Fysikaalis-kemialliset haittatekijät • Fysikaaliset tekijät: Altistuneita yli 1,5 miljoonaa, joista yli 500 000 kokee erittäin tai melko paljon haittaa (v 2003) • kylmyys, veto n. 300 000 erittäin/melko paljon haittaa • kuumuus n. 250 000 • melu n. 200 000 • tärinä n. 50 000 • Kemialliset tekijät: Altistuneita yli miljoona, joista yli 300 000 kokee erittäin tai melko paljon haittaa (v 2003) • pölyt n. 240 000 kokee erittäin/melko paljon haittaa • pesuaineet, ihoa ärsyttävät aineet n. 50 000 • liuotinaineet n. 30 000 • kaasut, pakokaasut n. 30 000 • passiivitupakointi työssä n. 30 000, laskussa SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

15. Melu: Tilanne Suomessa 750 000 kuulovammaista, jotka tarvitsevat kuulokojetta (traditionaalinen tai implantti) SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

16. SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

17. KEMIKAALEILLE ALTISTUMINEN • aiheuttaa vuosittain 400 hengitystieallergiaa • noin 500 syöpätapausta (2-3 % ). SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

18. Arvio työperäisten tekijöiden osuudesta kuolleisuuteen Suomessa Nurminen ja Karjalainen 2001 Työterveyslaitoksen asiantuntija-arviot Epidemiologiset tutkimukset Tilastokeskuksen kuolemansyytilasto 1996 SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

19. Työn laskennallinen syyosuus aikuisten astmasairastuvuudessa (Karjalainen et al. 2001) Rekisteritietoihin perustuva seuranta: 2,2 miljoonan työllisen sairastuvuus astmaan (erityiskorvausoikeus lääkkeisiin) 1.1.1986 SEURANTA 31.12.1998 49 900 kliinisesti varmennettua uutta astmasairautta Ammatit ja toimialat huomioiva analyysi Aikuisastman työstä aiheutuva syyosuus väestössä : Miehet: 29 % työn syyosuus Naiset: 17 % työn syyosuus SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

20. Työperäinen sairastuvuus ja kuolleisuus • Korvatut ammattitaudit ovat vain jäävuoren huippu • työperäisinä keuhkosyöpinä on korvattu ainoastaan asbestin aiheuttamia syöpiä • työperäisinä astmoina korvataan pieni määrä 'todellisista' työhön liittyvistä sairauksista • Luotettavaa tietoa ammattialoittaisesta (sektorittaisesta) altistumisesta tarvitaan • työperäisyyden arviointiin (attributable risks) ryhmätasolla • lainsäädännön mukaisten korvausten saamiseen yksilötasolla • Ryhmätason tietoa voidaan käyttää preventiivisten toimenpiteiden tekemiseen ilman ammattitautidiagnooseja ko. työpaikalla • työsuojelu, työterveyshuolto, linjajohto SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

21. Vakavat kuulovammat näkyvät eläkeiässä • Työmelu, osuus yli 50 % miehistä • Vapaa-ajan melu; ampuminen ja työmelu yhdessä • Liuottimet ja erityisesti styreeni ja impulssimelu • Kolesteroli ja tupakka? • hoitokeinona kuulolaite • 1 % väestöstä on kuulolaite a' 1000 € SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

22. Yhteenveto melusta • Mahdollisuudet tehostuvat • tekninen torjunta • riskinarviointi • toimenpiteiden kohdentaminen • Tietoa on jo olemassa • Työolojen merkitys korostuu • häiriöttömyys • kuulovammaisten selviäminen • Vapaa- ajan melun merkitys kasvaa • varusmiehillä lähes 20 % kuulolöydöksiä • voimakas musiikki (60 %) • keskikorvan tulehdukset (8 %) • ampumaharrastus (4 %) • synnynnäinen (3 %) SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

23. Turvallisuus ei synny johtamatta • Työturvallisuus parantunut kertaluokalla Suomen kemian teollisuudessa 50 vuodessa –ja kehitys jatkuu • Työperäinen altistus vähentynyt, vaaralliset olosuhteet vähentyneet -ei akuutteja ongelmia • Kemia on turvallisuuden kärkeä Suomessa, ja Kemira alan parhaita • Mutta: Riittääkö tämä globaalissa kilpailussa? Kuinka hyviä oikeasti olemme? Turvallisuusjohtaja Aarno Salminen, Kemira / 17.1.2006

24. …Mutta riittääkö se? Eivätkä tässä olleet parhaat mukana! SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

25. Johtopäätöksiä turvallisuustasostamme • Olemme selvästi (5 x) jäljessä maailman kärkeä • Erityisesti Suomessa tapahtuu paljon tapaturmia • Vaikka teknologiamme on parhaasta päästä • Vaikka olemme parantaneet • Vaikka … Turvallisuusjohtaja Aarno Salminen, Kemira SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

26. VALVONTAVIRANOMAISTEN ARVIO • riskinarvio tehty 15 % yrityksissä • riskinarvio tekemättä 85 % yrityksistä SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

27. Tietoa on – toteutus ontuu SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

28. TTL:n yleiset suositukset kansalliseen kemikaaliohjelmaan Eettiset näkökohdat työssä tapahtuvassa kemikaaleille altistumisessa • Kemikaaleille altistumisen aiheuttaman hyväksyttävän riskin tulee olla samansuuruinen kaikissa altistumisissa. • Huomiota tulisi kiinnittää altistumiseen erityisryhmissä, kuten nuoret ja raskaana olevat. SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

29. Visio altisteista • Useimmat perinteiset fys-kem. altistumiset ovat vähentyneet ja vähentynevät jonkin verran edelleen • Suuri osa haitalliseksi koetusta altistumisesta kuitenkin jatkunee vielä v 2015 • Näyttöpäätetyöhön, käsipuhelimiin ja kierrätykseen liittyvät altistumiset ja mahdolliset haittatekijät ovat lisääntyneet ja todennäköisesti lisääntyvät vielä • Uudet altisteet ja riskit mahdollisia tulevaisuudessa: nano- ja bioteknologia, biopolttoaineet ym • Työn ulkoistaminen voi lisätä altistumista: alihankkijat pieniä yrityksiä ja niiden resurssit hallita työympäristön vaaratekijöitä usein rajalliset SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

30. HAASTEITA TYÖYMPÄRISTÖTUTKIMUKSEEN • YHÄ MONINAISEMMAT ONGELMAT • Alhaiset pitoisuudet • Yhteisvaikutukset • Monimutkaiset mekanismit • Kovemmat tiedolliset vaatimukset SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014