KANSALAISUUS TYÖYHTEISÖN ARJESSA Maahanmuuttajien kertomuksia työelämästä

1. KANSALAISUUS TYÖYHTEISÖN ARJESSAMaahanmuuttajien kertomuksia työelämästä KYMPIT – Kymenlaakson maahanmuuttajien paremman integraation tueksi 27.3.2012 VTT Marja Katisko

2. Kansalaisuus • Kansalaisuuden määritelmät muutoksessa • Kansalaisuus kansallisvaltiossa: sosiaaliset ja poliittiset oikeudet ja niihin kytköksissä olevat velvollisuudet • Kansalaisuus voidaan määritellä myös osallisuutena, jäsenyytenä ja mahdollisuutena • Tutkimuksessani työpaikka ja työyhteisö muodostavat areenan, jossa maahanmuuttaja puhuu kansalaisuudestaan ja jäsenyydestään yhteiskunnassa • Maahanmuuttajien yhteiskuntaan kotoutumisessa on kyse sekä yhteiskunnallisesta asemasta ja muodollisista oikeuksista (Marshall 1964) että arjen vuorovaikutuksesta • Täysivaltainen kansalaisuus tarkoittaa kansalaisuutta oikeuksina ja kansalaisuutta käytäntönä (Lister 1997)

3. Kansalaisuus ja kotoutuminen • Laki kotoutumisen edistämisestä 2011 • Työn kautta osalliseksi yhteiskuntaan • Ideologiset ja moraaliset syyt • Sosiaaliturvan rakenteelliset muutokset sekä vastikkeellinen ja velvollisuuksiin perustuva kansalaisuuskäsitys

4. Työelämäkertomuksista rakentuva kansalaisuus • Kertomus tiedon tuottajana • Tutkimusaineisto muodostuu työelämäkertomuksista, jotka käsittelevät maahanmuuttajien työhistoriaa • Haastatteluin kerätty kertomus ei ole sellaisenaan yksi, kokonainen kertomus, aineiston analyysissä en ole tarkastellut yhden hengen haastatteluja yhtenä kertomuksena, enkä siis rakentanut psykologisia henkilökuvia • Kertomuksen analyysissä en ole lähtenyt siitä mitä kertomus sanoo ulkopuolisesta maailmasta • Olen tulkinnut kertomusta siihen sisältyvien erilaisten kertomisen tapojen kautta • Havaintoyksikköinä ovat olleet kertomuksen ja puheen jaksot, ei haastateltava henkilönä

5. Kertomus tiedon tuottajana Tutkimuksen keskeisemmät teoreettiset käsitteet: Skripti kuvaa tietoa, jota meillä on toistuvista arkielämän tilanteista. Skriptit eroavat muista kulttuurisen tiedon muodoista siinä, että ne ovat tarinallisia; ne jäsentävät tiettyjä tapahtumia ja niiden etenemistä ajassa, mukaan lukien tapahtumissa mukana olevia toimijoita ja heidän toimintaansa. Kulttuurinen skripti tarkoittaa sitä, että skriptin muodot perustuvat vallalla oleviin tietämisen muotoihin ja ne rakentuvat eri tavalla eri aikoina ja eri kulttuureissa Kertomukset nojautuvat tuttuihin skripteihin, mutta myös poikkeavat niistä. Ollakseen kertomisen arvoinen, kertomuksen tulee selvittää, miten implisiittistä skriptiä rikottiin ja miten siitä poikettiin. Työelämä on kulttuuristen skriptien jäsentämä alue.

6. Tutkimuskysymykset Millaiseksi maahanmuuttajan kansalaisuus rakentuu työyhteisön arjessa? Millaisten kulttuuristen skriptien avulla maahanmuuttajat kertovat työelämästä, millaisiin skripteihin he tukeutuvat kertomuksissaan ja miten skriptit toimivat työyhteisön arjessa?

7. Tutkimustuloksia Tutkimustuloluvuissa yhdistin empirian ja kansalaisuuden semantiikan, eli kertomuksen tutkimusmenetelmien avulla olen jaotellut työelämäkertomukset niistä avautuvien kansalaisuutta koskevien näköalojen perusteella. Nämä näköalat koostuvat työyhteisön vuorovaikutuksesta, työyhteisön hierarkiasuhteista, eettismoraalisista työnteon periaatteista, yksilön omista selviytymisstrategioista sekä yhteiskunnan ja yksilön välisen suhteen sääntelystä

8. Työyhteisön vuorovaikutus: tasavertaisena vai ulkopuolisena kansalaisena Kansalaisen osallisuuden näkökulmasta työelämäkertomuksiin liittyy kuulluksi tulemisen tunne, sekä se että kertoja tuntee tulevansa otetuksi vakavasti Kertoja ilmaisee käsityksiään itsestään työntekijänä sekä kuulumistaan työyhteisöön ja minkä arvoisena tuntee kuuluvansa ryhmään Sekä ammatillinen asema että osallisuus arjen kanssakäymiseen ja työyhteisöön kuulumisen tunne Ammatillinen jäsenyys on kiinteästi sidoksissa kansalaisuuteen koko yhteiskunnassa Tasavertaiseen rooliin pääseminen työyhteisössä merkitsee tietynlaisen autonomian saavuttamista julkisessa tilassa (työyhteisössä) Sivurooliin jääminen: maahanmuuttaja hyväksytään julkisille toiminta-areenoille (työyhteisö) valtaväestöä täydentäviin rooleihin

9. Tasavertaisena ja ulkopuolisena työyhteisössä Aisha ja Pihla • Työelämäkertomukset perustuvat kulttuuriseen tietoon siitä miten työyhteisössä pitää toimia • Skriptin sisältämä tieto liittyy hierarkkisesti johdetun työyhteisön vuorovaikutussuhteisiin • Kertojilla on työyhteisön vuorovaikutuksesta odotuksia, jotka muuttuvat • Muutos tapahtuu kertojan omassa tietoisuudessa • Lähtömaassa kuuliainen työntekijä • Suomessa työyhteisön jäsen Rami • Työelämäkertomus perustuu kulttuuriseen tietoon siitä miten työyhteisössä tulee toimia • Skriptin sisältämät odotukset työyhteisön vuorovaikutuksesta eivät toteudu • Kertojan omat kokemukset syrjinnästä ja epäluottamuksesta työyhteisössä ovat etualalla

10. Työyhteisön hierarkiasuhteet Uusliberalistinen kansalaisuuskäsitys: yksilön odotetaan ottavan vastuun itsestään ja lähiyhteisöstään, kansalaisen ”kasvattaminen” riippuvuudesta vastuullisuuteen, yrittäjyyden kulttuuria pyritään ulottamaan alueille, joilla se ei ole aiemmin vallinnut ”sisäisen yrittäjyyden” käsite tavoitteellisena terminä sitouttamaan työyhteisön henkilökuntaa yrittäjämäisyyteen myös julkisissa organisaatioissa, palkkatyötä tekevien odotetaan suhtautuvan työhönsä yhtä aloitteellisesti kuin he työskentelisivät omassa yrityksessään Tiimiyhteisössä toimisenskripti saattaa olla ”hukassa” kun oma skripti on voimakkaasti läsnä, omaa ”sisäistä yrittäjyyttä” on vaikea mieltää

11. Työyhteisön hierarkiasuhteet Natalia: Työyhteisö tarvitsee vahvan johtajan • Kertomus pohjautuu kulttuuriseen skriptiin esimiehen toiminnasta työyhteisössä ja sisältää odotuksia jotka määrittelevät rooleja ja vuorovaikutusta • Kertoja ”kuljettaa” skriptin mukaisia odotuksia esimiehen työnkuvasta lähtömaassaan ja arvioi suomalaista esimiestyötä omista lähtökohdistaan Sofia: kuka ottaa vastuun kokonaisuudesta? * Kertojan kulttuurisesti muotoutunut skripti ”kehottaa” häntä työntekijänä olemaan työn toimeenpanijan ja toteuttajan roolissa ja odottaa että vahva esimies ottaa vastuun työyhteisön päätöksistä

12. Eettismoraaliset työnteon periaatteet Työelämäkertomuksien ytimessä ”kanssakansalaisena” oleminen (Stenius 2003) Kansalaisuus on aina sidoksissa johonkin yhteisön jäsenyyteen: kansalainen on ”kanssaeläjä”, kansalainen joka elää muiden kanssa ja yhteydessä muihin (Korsgaard2001) Kansalaisuuteen liittyvä koko elämän kestävä prosessi jossa tärkeää on se mihin yksilö haluaa kuulua Henkilökohtainen ja tunnetason ulottuvuus Varsinkin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työssä elementtejä, jotka mahdollistavat työntekijän oman arvomaailman esiin tuomisen ja reflektoinnin ja myös pakottavat siihen

13. Skriptit voimavarana tai kriittisenä perspektiivinä Zahra: omien arvojen mukaan toimiminen • Kertomus pohjautuu kulttuuriseen skriptiin vanhusten kunnioittamisesta • Kertoja säilyttää oman kulttuurisen skriptinsä sisältämän tiedon arvoista ja normeista, joiden pohjalta hän kohtaa vanhusasiakkaan • Aluksi kertoja on havainnoitsijan roolissa, joka muuttuu tahtojan ja toimijan rooliksi Razia: arvomaailmat ristiriidassa • Kertomus pohjautuu kulttuuriseen skriptiin vanhusten kunnioittamisesta • Kertojasta muodostuu moraalisesti ”oikein toimiva” henkilö, joka arvioi muiden toimintaa omasta arvomaailmastaan käsin • Kertoja on kokijan ja havaitsijan roolissa: suomalainen vanhustenhuolto on ilmiö jota hän arvioi

14. Yksilön omat selviytymisstrategiat: maassa maan tavalla(ko)? Kansallisvaltioon sopeutumisessa on kyse assimilaatiosta Käsite assimilaatio tarkoittaa vähemmistöpoliittisessa merkityksessä samanlaiseksi tulemista ja samanlaistumista

15. Sopeutuminen ”vallitseviin skripteihin” Pirje: Sopeutuminen ja ”diplomatia” • Kertoja jäsentää asiakastyötä kulttuuristen skriptien avulla • Kertoja esittää itsensä diplomaattisena ”suomalaisuuden ymmärtäjänä” Soraya: Skriptien horjuttaminen • Kertomuksessa korostuu suomalaisen ja lähtömaan työkulttuureihin liittyvien erojen tarkastelu • Kertoja tasapainottelee suomalaisia työtapoja kriittisesti tarkastelevan sekä suomalaiseen työkulttuuriin sopeutumisen välillä • Kertoja pyrkii horjuttamaan suomalaista tapaa tarjoamalla vaihtoehtoisia malleja

16. Yhteisön ja yhteiskunnan sääntely: juridinen kansalaisuus Juridinen kansalaisuus ja tieto omista oikeuksista työntekijänä

17. Kulttuurinen skripti ja työtä koskeva lainsäädäntö ja ohjeistus Rami: Työhön sitoutuminen ja lainsäädäntö • Kertomus perustuu kulttuuriseen skriptiin siitä, mitä työlainsäädäntö merkitsee työn tekemisen ja työhön sitoutumisen kannalta • Suomalainen työlainsäädäntö on ilmiö, jota kertoja tarkastelee maahanmuuttajatyöntekijänä Soraya: Suomalaiset ovat lainkuuliaisia • Kertomus perustuu kulttuuriseen skriptiin siitä, miten erilaiset säädökset ohjaavat työyhteisön arkea ja työntekoa

18. Johtopäätöksiä ja keskustelua Kotoutuminen jäsenyyden ja osallisuuden suhteen on sidoksissa yhtäältä yksilön omaan työhistoriaan sekä toisaalta siihen, miten muut työyhteisön jäsenet häneen suhtautuvat. Työyhteisö on sosiaalinen yhteisö, johon maahanmuuttaja tuo oman tapansa tehdä työtä ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Oma kulttuurisesti muotoutunut tapa tehdä työtä voi muodostua joko voimavaraksi, kahleeksi tai kriittiseksi perspektiiviksi työelämässä

19. Johtopäätöksiä ja keskustelua • Globalisaation ja arkielämän välinen kuilu • Makrotason edut esim. työvoiman liikkuvuuden suhteen eivät kohtaa välittömästi tavallista kansalaista ja työyhteisön jäsentä • Useimmissa työelämäkertomuksissa esiintyi puhumisen tai sanomisen kohta, jossa maahanmuuttaja joko uskaltaa puhua tai vaikenee. Joskus puhumisen vaikeus liittyi kielitaitoon, mutta enemmän rohkeuteen tulla nähdyksi ja olla osa suomalaista työyhteisöä. • Tärkeän roolin saavat muut työyhteisön jäsenet, joko puhuvat tai vaikenevat kollegansa osaksi työyhteisöä tai vaikenevat hänet marginaaliin. • Monessa työelämäkertomuksessa maahanmuuttajalle avattiin suomalaisen työelämän käsikirjoitus, tapa tehdä työtä, eikä skriptien vaihtoa tapahtunut.

20. Kiitos Kiitollisena kommenteistanne ja keskustelusta! Marja Katisko, VTT, tutkija marja.katisko@helsinki.fi Kansalaisuus työyhteisön arjessa. Maahanmuuttajien kertomuksia työelämästä. Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2011:9. Helsingin yliopisto. Unigrafia. Helsinki.2011