Vahingonkorvaus- ja vakuutusoikeus

1. Vahingonkorvaus- ja vakuutusoikeus Syksy 2012 Sanna-Maria Klemetti

2. Sisältö • Vahingonkorvausoikeuden kehityksestä • Vahingonkorvausoikeus osana oikeusjärjestystä • Vastuuperuste • Syy-yhteysvaatimus • Vahingon lajit • Vahingon määrä ja korvausoikeuden vanhentuminen

3. Vahingonkorvausoikeuden kehityksestä • Kehittynyt pikku hiljaa omaksi oikeudenalakseen • Itsekosto • Vähitellen syyllisyyden merkitys • Aluksi RL 9 luvussa

4. Mikä ero on sopimuksenulkoisella ja sopimusperusteisella vahingonkorvauksella

5. Jako • Normitasolla kyse on siitä, että vahingonkorvauslaki ei ulotu sopimusperusteiseen vahingonkorvaukseen Vahl 1:1 § • Lisäksi löytyy muitakin eroja:

6. Sääntelyperusta • Deliktivastuussa yleislakina vahingonkorvauslaki VahL • Lisäksi paljon erityissääntelyä (tuotevastuulaki, raideliikennevastuulaki, ympäristövahinkolaki, ydinvastuulaki jne. • Oikeuskäytännön ratkaisulinjat keskeisiä. • Vahingonkorvausnormien perusoikeusmyönteinen tulkinta esim: Pel 7 §, 10 §, 15 § , voi toimia myös vasta-argumentaationa esim. Pel 18 §

7. Mieti mitä tavoitteita vahingonkorvausoikeudella on?

8. Miksi vahinko pitää korvata? Korvausvastuun edellytyksistä

9. Korvausvastuun edellytyksistä • Miten vahinko määritellään?

10. Vastuuperusteet • tuottamusvastuu • ankara vastuu

11. jatkuu • Vahingonkorvaussäännöksen sisältö on varauksellinen • Vahl 2:1, • Tämä tarkoittaa niin vastuun laajennuksia kuin rajoituksiakin! • Esim. vastuun laajennus tulee esiin VahL 3 luvussa • Rajoituksia esim. vastuun määrä tai kohtuullistamissäännökset tai VahL 5:1 josta ilmenee, että tuottamus ei välttämättä saa aikaan taloudellisen vahingon korvattavuutta.

12. Tuottamus • Tuottamuksen asteet:

13. Tuottamus • Huomaa, että huolimattomuuden lievinkin aste täyttää yleisen tuottamusvaatimuksen! • Huomaa kuitenkin Vahl 5:4 a ja 5:4 b, Vahl 5:6.3-4 § • Vahl 4:1 § lievä tuottamus poistaa vahingonkorvausvelvollisuuden tai Vahl 4:2 §

14. Tuottamus • Tahallisuus on korkein tuottamuksen aste! • Tahallisuuden asteet, onko niitä? KKO 1999:41 • Moitittavuuden asteita arvioidaan eri tavoin vahingonkorvausoikeudessa kuin vakuutusoikeudessa: • Vakuutustapahtuman tahallinen aiheuttaminen johtaa yleensä korvausoikeuden epäämiseen • Perussääntönä tuottamusasteen arvioinnissa on: kuinka merkittävästi vahingon aiheuttaneen toiminta on poikennut vaadittavasta huolellisuudesta!

15. Jatkuu • Törkeä huolimattomuus on lähellä tahallisuutta • Törkeän huolimattomuuden arvostelussa huomioidaan teon subjektiivista moitittavuutta: Onko vahingonaiheuttajan toiminta esim. häikäilemätöntä tai välinpitämätöntä seurausten suhteen. • Objektiivisesti huomioidaan: esim. miten paljon vahingonaiheuttajan menettely määrällisesti poikkeaa siitä, mitä häneltä olisi vaadittu.

16. Jatkuu • Lievän tuottamuksen arvioinnissa huomioitavaa: • Vahingonaiheuttajan toiminta ei ole erityisen riskialtista mahdollisten vahinkojen todennäköisyyden ja vakavuuden osalta • Pitkälle meneviä varotoimia ei voida vaatia • Tilanne on yllätyksellinen • Liian vaativat työtehtävät ja puutteellinen kokemus

17. Seikat, jotka poistavat tuottamuksen

18. Tuottamuksen poistavat seikat • Hätävarjelu • Pakkotila • Loukatun suostumus • Erehdys

19. Ankara vastuu ja isännän vastuu

20. Jatkuu • Vastuuperusteena ankara vastuu voi tulla kyseeseen lainsäädännön kautta tai sitten oikeuskäytännön kautta Varsinainen ankara vastuu kyseessä: • TuotevastuuL, RaideliikennevastuuL, YmpäristövahinkoL, vahingonaiheuttajalle itselleen on asetettu tuottamuksesta riippumaton vastuu • Tapaturmavakuutuslaki, potilasvahinkolaki, liikennevakuutuslaki, näissä vahingonkärsijä saa hyvityksen ilman, että vahingonkorvausvastuun edellytyksiin tarvitsee ottaa kantaa (korvausjärjestelmä rakentuu vakuutuspohjalle)

21. jatkuu • Ankara vastuu eroaa tuottamusperusteisesta vastuusta siinä, että vahingonaiheuttajan toiminnan hyväksyvyyttä tai hylättävyyttä koskevaan arviointiin ei ole tarvetta. • Harkinta suuntautuu siten siihen, ankaran vastuun käyttöala on rajattu • Tästä voi tulla soveltamisongelmia esim. ympäristöoikeuden alalla ympäristövahingon määritelmän kanssa

22. jatkuu • Ankara vastuu voi tulla kyseeseen ilman erityissäännöstäkin oikeuskäytännön kautta! • Tällainen vastuu on liitetty esim. poikkeuksellisen vaaralliseen toimintaan. • KKO käyttänyt tällöin argumentteina ” on luotu ilmeinen vaara käyttämällä tai varastoimalla suuria energiamääriä tai vaarallisia aineita” • ”toimintaan liittyy sellainen vaaramomentti, joka yleisen kokemuksen mukaan ei ole täysin hallittavissa, vaan joka tietyissä olosuhteissa saa aikaan vahinkoa” -> Toiminnan erityisvaarallisuus arvioidaan vahinkoon johtaneen toiminnan aikana vallinneen tietotason perusteella

23. Isännänvastuu • Mitä sinä ymmärrät isännänvastuulla?

24. Isännänvastuu • Kyse on siitä, että työntekijäasemassa oleva henkilö aiheuttaa TYÖSSÄÄN vahingon ja korvausvastuu syntyy työnantajalle eli oikeushenkilölle • - riittää anonyymi tuottamus • Säädösperusta VahL 3:1 §

25. Isännänvastuu • Työntekijän käsite laaja • Myös julkisyhteisön työntekijät ja virkamiehet (paitsi ei, jos kyse on julkisen vallan käyttämisestä. Jos näin niin sitten sovelletaan VahL 3:1 sijasta VahL 3:2-5 ja 5:1 § eli näiden pykälien perusteella vastuu on lievempää kuin mitä se olisi VahL 3:1 johdosta, mutta nämä tosin johtavat varallisuusvahinkojen automaattiseen korvauskelpoisuuteen!

26. Isännänvastuu • Korvausprosessi isännänvastuussa • Riittävää on vahingonaiheuttajan tuottamus • Työnantajan tuottamuksella ei ole merkitystä • Isännänvastuuseen liittyy se, että isännänvastuuta ei synny lainkaan, jos vahinko on aiheutettu vain lievällä tuottamuksella! • Korvausvelvollisuus vain kohtuulliseen määrään saakka, paitsi jo kyseessä on ollut tahallinen teko. • Työntekijän vastuu on myös toissijaista! • - kanavointisäännös VahL 6:2 §

27. Isännänvastuu • Kanavointisäännös ei kuitenkaan estä korvauskanteen ajamista yhtäaikaisesti oikeudessa niin työntekijää kuin työnantajaakin vastaan • Yleensä työntekijää ei haasteta saapumaan oikeuteen (Vahl 7:5 mukaan työntekijää pitää kuitenkin kuulla) • - tämä kuitenkin johtaa siihen, että korvaustuomio kirjoitetaan siten, että työantaja maksaa korvauksen ja vasta siinä tapauksessa, jos Ta ei maksa ja perintä epäonnistunut, voidaan korvausta vaatia työntekijältä!

28. Isännänvastuu • Isännänvastuuseen liittyy regressioikeus • VahL 4:3 § • Työntekijän vastuuta kaventaa työnantajan myötävaikutus (onko ta antanut riittävän opastuksen tms.

29. Erityiset vastuutilanneryhmät • Alaikäiset, Valh 2:2 § • Mieleltään häiriintyneet, VahL 2:3 §

30. Syy- yhteys

31. Syy-yhteys • Mitä elementtejä korvausvelvollisuudelle vaaditaan?

32. Syy-yhteys • Syy-yhteys sidoksissa rikosoikeuteen, kuitenkin rikosoikeudessa vaatimukset vastuuseen asettamiselle on ankarammat kuin vahingonkorvausoikeudessa • Korvausvaatimuksen lähtökohdan muodostaa aiheutunut vahinko siis esim: jokin ruumiinvamma, haitta, kärsimys, hautauskulut

33. Syy-yhteys • Yksinkertaisimmillaan kyse on siitä, olisiko vahinko aiheutunut, jos vahingon syyksi epäiltävää tapahtumaa ei olisi sattunut? • -> Oppi välttämättömästä syystä Conditio sine qua non • Vahingonkorvausoikeudessa vahingonkärsijä osoittaa, että vahingon ja vastuuperusteen välisen syy-yhteyden olemassaolon -> tuottamusvastuu syntyy • Kenelle kuuluu näyttövelvollisuus • -> OK 17:1 § kantajalla • Tietyissä vahinkotyypeissä todistamisvelvollisuutta lievennetty

34. Syy-yhteys • Muista kuitenkin: • ” Mitä suurempaa moitittavuutta teko edustaa, sitä pienemmät mahdollisuudet ovat siihen, että vastuuta rajoitettaisiin tapahtumaketjun poikkeuksellisuuden tms. väliin tulevien syiden perusteella”

35. Vahinkolajit

36. Vahinkolajit • Puhtaan varallisuusvahingon korvaamiseksi vaaditaan • -> VahL 5:1 § mukaiset perusteita tai • -> erityissäännöstä ( esim. HolhTL 45 §, YrSanL93-94 §, YksVelkL 70 §, OikTL 25 §, PerintäL 15 §, OYL 15:1 §, PatenttiL 58 §, HankintaL 8 §, YhdL 39 §, AML 9:2 §, ToiminimiL 23 §, HetiL 47 § )

37. Vahinkolajit • Jos erityissäännöstä ei ole vaaditaan VahL 5:1 § perusteiden käsillä oloa • -> Vahinko on aiheutettu : • Rangaistavaksi säädetyllä teolla • Julkista valtaa käytettäessä • Korvaamiseen on muissa tapauksissa erittäin painavia syitä

38. Vahinkolajit • Varallisuusvahingot: • Seuraavat joko henkilö- tai esinevahingosta (esim. hoitokustannukset, korjauskustannukset) tai sitten ovat näistä riippumattomia eli tällöin puhutaan puhtaista varallisuusvahingoista.

39. Vahinkolajit • Henkilövahingot VahL 5 luku • -> suoranainen henkilövahinko esim. vahingon aiheuttamat kulut esim. sairaanhoitokustannukset • -> epäsuora henkilövahinko esim. ansion menettäminen sairauden johdosta • -> Aineellinen henkilövahinko esim. ansion menetys ja sairaanhoitokulut • -> Aineeton henkilövahinko kipu, särky, muu vika tai haitta • -> Välitön henkilövahinko kohdistuu itse henkilöön • -> Välillinen henkilövahinko hautauskustannukset, elatukseen oikeutetun jääminen ilman elatusta

40. Vahinkolajit • ValhL 5:2 § • Huomaa, että 5:2 § perusteella ei korvata esim. elatuksen menetystä tai kärsimyskorvausta vahingon kärsineen omaiselle vaan oikeus korvaukseen on sillä, jolle vamma, sairaus tai jokin terveydellinen muutos on aiheutunut! • Omaiselle korvaus tulee muuta kautta esim. VahL 5:2d, 5:3 §, 5:4 a ja 5:4 b • Poikkeus siinä tapauksessa , jos henkilövahingon nimenomaisena päämääränä on aiheuttaa kärsimystä kolmannelle!

41. Vahinkolajit • Henkilövahinko: • -> ruumiinvamma , menee vahingonkorvauslain piiriin • -> Rinnastetaanko kehoon liitetyn proteesin vioittuminen ruumiinvammaan? • Vakuutusoikeudessa vakuutus voi olla rajoitettu vain henkilövahinkoihin tai ruumiinvammoihin. • Aineettomina vahinkoina ruumiinvamman yhteydessä on korvauskelpoista: kipu, särky pysyvä vika / haitta

42. Vahinkolajit Aineeton vahinko korvattiin ruumiinvamman yhteydessä vai jos se oli aiheutettu rikoksella tai korvaamiseen velvoitti lain säännös -> oikeuskäytäntö on kuitenkin muuttunut tältä osin. Kipu ja särky: VahL 5:2c , liikennevahinkolautakunnan korvaustaulukko Tilapäinen ja pysyvä haitta: VahL 5:2 § , 5:2c.2

43. Vahinkolajit Muu välitön henkilövahinko -> psyykkisen tilan häiriintyminen, voidaan korvata joko 5:2 § nojalla. Tällöin psyykkinen tila on itsenäinen henkilövahinko ( ei kuitenkaan tavan suru, pelko tms) -> Mitä hyötyä tästä on? ……vahingonkärsijän asema • -> Tässä tilanteessa kärsimyksen korvausrajoituksia ei ole • -> vastuu tulee kyseeseen myös todellisista menetyksistä

44. Vahinkolajit • Hoitokustannukset: • - yleensä vain perusteltu lääketieteellinen hoito. Korvausta pienentää vakuutusoikeudelliset seikat: sairausvakuutusL, liikennevahinkoL, tapaturvavakL. • Korvauskelpoiset hoitokustannukset:

45. Vahinkolajit • Muut tarpeelliset kulut • -> apuvälineiden hankkiminen • -> asunnon muutostyöt • -> kodinhoitopalvelut tietyissä tilanteissa • -> lääkärintarkastukset • ” Harkinnassa merkityksellistä, millaisia sosiaali- ja terveyspalveluita on tarjolla”

46. Vahinkolajit • Ansionmenetys • -> onko vahingonkärsijä tilapäisesti vai pysyväisesti työkyvytön? • -> tulon menettäminen pitää olla seurausta vahingosta • -> korvattavia niin pää- kuin sivutoimenkin ansiot • -> maksettavan korvauksen lähtökohtana arvio ansioista, joka olisi tullut ilman vahinkotapahtumaa – tulo, jonka vahingonkärsijä olisi joka tapauksessa onnistunut hankkimaan

47. Vahinkolajit • Kärsimyskorvaus • -> VahL 5:6 § • Korvataan pahaa oloa (tunnetiloja) tietyissä tapauksissa • -> rangaistavaksi säädetty teko tai tahallisuus /törkeä huolimattomuus • -> korvauksen voi saada esim. vapaudenriistosta, raiskauksesta, yksityiselämää koskevan tiedon levittämisestä, vapaudenriistosta, salakuuntelusta, salakatselusta, tiedotusvälineiden kautta tapahtunut yksityiselämän loukkaus, perätön ilmianto, syrjintä

48. Vahinkolajit • Oikeus korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä on sillä: VahL 5:6 § • 1) jonka vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu; • 2) jota on rangaistavaksi säädetyllä teolla syrjitty; • -> -> ei vaadita, että vahingonaiheuttaja olisi tuomittu rikoksesta tai, että syyteoikeus olisi vanhentunut tai esim. tekijä ei olisi rikosoikeudellisessa vastuussa ikänsä tai mielentilansa vuoksi • 3) jonka henkilökohtaista koskemattomuutta on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu; • -> -> ei vaadita rikostunnusmerkistön täyttymistä! Esim. tapon tai murhan yritys, törky pahoinpitely. Kärsimyskorvausta ei normaalisti tavan pahoinpitelystä , sama törkeässä vammantuottamuksessa. -> tällöin vaaditaan lisäksi muista syitä, että saa kärsimyskorvauksen eli ihmisarvon vakava loukkaus • 4) jonka ihmisarvoa on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu muulla, 1–3 kohdassa tarkoitettuihin loukkauksiin verrattavalla tavalla. • -> ei paljon käyttöalaa

49. Vahinkolajit • Korvaus määrätään sen kärsimyksen perusteella, jonka loukkaus on omiaan aiheuttamaan ottaen erityisesti huomioon loukkauksen laatu, loukatun asema, loukkaajan ja loukatun välinen suhde sekä loukkauksen julkisuus. • -> Korvauksella ei pyritä rangaistusluonteiseen seuraukseen eikä tällä pyritä hyvittämään mahdollisia taloudellisia menetyksiä.

50. Vahinkolajit • Maksettavaa kärsimyskorvausta korottaa: • -> on käytetty hyväksi osapuolten välistä luottamus- tai riippuvuussuhdetta, loukkaus kohdistuu heikkoon henkilöön, joka ei kykene suojelemaan itseään esim: sairauden tai ikänsä vuoksi. • >kärsimyskorvauksen suuruutta arvioitaessa oikeus kiinnittää huomiota: teon vakavuus, julkisuus, onko teolla pitkäaikaisia vaikutuksia (aikaisempaa oikeuskäytäntöä tulisi huomioida)