Hyvinvointialan elinkeinopoliittinen kehittäminen alueilla

1. Hyvinvointialan elinkeinopoliittinen kehittäminen alueilla Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ –hanke Helsinki 13.3.2010

2. Julkisen palvelutuotannon uudistaminenavainasemassa • Julkisen talouden lähtötilanne on talous- ja rahoituskriisin jälkeen selvästi ja pysyväisluonteisesti aiemmin arvioitua heikompi. • Valtiontalouden tasapainotustarpeen keventäminen katsotaan edellyttävän julkista taloutta koskevia rakenteellisia uudistuksia. • Ensi vaiheessa kyseeseen tulevat tuottavuutta kohottavat, pääosin kuntien järjestämisvastuulla olevaa julkista palvelujärjestelmää koskevat uudistukset sekä työurien kestoa pidentävät ratkaisut.

4. HYVÄ –hankkeen asemoituminen • kehittämiskokonaisuuteen • HYVÄ -hankkeen tavoitteet: • osaavan työvoiman saannin turvaaminen • yrittäjyyden ja yritystoiminnan kehittäminen • alan tuottavuuden parantaminen. • Hanke keskittyy sosiaali- ja terveys- • palveluihin niissä TEM:n hallinnonalan • vastuisiin. • Se tukee sosiaali- ja terveysministeriön • hyvinvointipolitiikan ja sen keskeisten • kansallisten hankkeiden (KASTE –ohjelma) toteutusta samoin kuin valtiovarainministeriön vastuulla toteutettavaa kunta- ja palvelu- • rakenneuudistusta (PARAS).

5. Palvelutarpeiden alueellinen kehitys • Suomessa ikääntyvän väestön osuuden kasvu on nopeampaa kuin missään muualla Euroopassa • 65 –vuotta täyttäneiden määrän nousee vuoteen 2040 mennessä 1,55 miljoonaan (kaksinkertaistuu nykyiseen verrattuna) • Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa nykyisestä 94 000:sta noin 350 000:een • Vanhushuoltosuhde eli 65 -vuotta täyttäneiden suhde työikäiseen, 15-64 -vuotiaaseen väestöön kasvaa nykyisestä 25 prosentista vuoteen 2020 mennessä 35 prosenttiin ja vuoteen 2040 mennessä yli 45 prosenttiin • Yli 64-vuotiaiden suhteellinen osuus kasvaa 2010-luvulla eniten Oulun, Helsingin ja Jyväskylän seuduilla. • Kaupunkien eläkeläisväestö kolminkertaistuu vuoteen 2040 mennessä • Työikäisten määrä vähentyy vuoteen 2020 mennessä noin 200 000 henkeä ja vuoteen 2030 mennessä 270 000 henkeä • Vain Helsingin, Oulun ja Tampereen seuduilla työikäinen väestö tulee ilmeisesti kasvamaan. • Itä- ja Pohjois-Suomessa ennakoidaan työvoiman määrän olevan vuonna 2020 enää 80 prosenttia nykyisestä tasosta.

6. Vanhuushuoltosuhteen (64-/15-64) kasvu seutukunnittain 2000-2030, 15 korkeinta ja 15 matalinta vuonna 2030) Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste

7. Yli 75-vuotiaat/ työikäiset (15-64) (%) 2010-2040 (heikoimmat ja parhaimmat seutukunnat) Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste

8. Yritystoiminta ja alueet • Sosiaali- ja terveyspalveluyritykset kehittävät toimintaansa sinne, missä on riittävä väestöpohja ja lisääntyvää palvelujen kysyntää. • Yritysten ja järjestöjen toimipaikoista ja henkilöstöstä yli puolet sijaitsee Etelä-Suomen kolmessa suuressa maakunnassa, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. • Palvelumarkkinoiden kehittämisen kannalta Pohjois- ja Itä-Suomen ja niissä erityisesti väestömäärältään pienten kuntien ja seutujen lähtökohdat ovat tyystin erilaiset. Tilaaja-tuottaja –malliin pohjautuvien palvelujen kehittämisen esteeksi nousee tuottajien vähäisyys. • Alueiden erilaisuus näkyy myös kilpailun toteutumisessa: vaikka hankintalainsäädännön myötä kilpailuttaminen on tehostunut, niin tosiasiallinen kilpailu ei välttämättä ole kaikilla alueilla lisääntynyt juuri palveluntuottajien vähäisestä määrästä johtuen.

9. TEM:n linjausten ydintavoitteet Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on: • Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja niiden kehittämisen edellytysten turvaaminen • varmistamalla osaavan työvoiman saannin edellytykset • kehittämällä ja uudistamalla palveluiden ja uusien palvelukonseptien mukaisen yritystoiminnan edellytyksiä • parantamalla alan tuloksellisuutta • Hyvinvointitoimialan kehittäminen kasvuun ja kansainvälistymiseen • tukemalla koko toimialan uudistumista • nostamalla alan innovaatiotoiminnan tasoa ja –palvelujen käyttöä • edistämällä kysyntä- ja käyttäjälähtöisiä palvelukonsepteja

10. HYVÄ – tavoitteet ja toimenpiteet

11. Alueelliset HYVÄ -hankkeetHallituksen iltakoulun linjaukset 3.3.2010 • Työ- ja elinkeinoministeriön hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittinen kehittämishanke toteuttaa hallituksen linjauksia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvasta palvelutuotannon sekä hoito- ja hoivayrittäjyyden kehittämisestä. • Hanke tukee myös hallituksen kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta eduskunnalle antaman selonteon linjausta, jonka mukaan uudistuksen toimeenpanossa kiinnitetään jatkossa erityistä huomiota palveluiden sisällön kehittämiseen ja tuottavuuden lisäämiseen kaikkia palvelujen tuottamistapoja hyödyntäen. • Alueellisten HYVÄ –hankkeiden toteutus on erityisen tärkeää kehitettäessä ratkaisuja • kuntien järjestämisvastuun piiriin kuuluvien hyvinvointipalvelujen tuottavuuden parantamiseksi • hoito- ja hoivayrittäjyyden edellytysten parantamiseksi ja • eri tyyppisten alueiden tarpeita vastaavien palvelukonseptien kehittämiseksi.

12. HYVÄ –hankealueet • Oulun kaupunki – Palvelu- ja asiakasohjauksen kehittäminen palvelusetelillä/ markkinoiden luominen ja yritysyhteistyö • Pohjois-Karjalan maakunta – hyvinvointialan yrittäjien, kuntien ja järjestöjen välisten yhteistyökäytäntöjen ja -rakenteiden kehittäminen/ monipuolisempien ja asiakaslähtöisten hyvinvointipalvelujen tuottaminen • Pohjoisen Keski-Suomen seutukunnat – julkisen markkinan avaaminen ja yritysyhteistyö; palvelustrategiatyön käynnistäminen • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri – Seniori Saimaa/Etelä-Karjalan vanhuspalvelujen kehittämisen kokoaminen painopisteenä yritystoiminnan kehittäminen ja palvelujen kansainvälistyminen • Hämeenlinnan kaupunki – elämänkaareen perustuvan monituottajatoimintamallin kehittäminen/laadukkaat hankintaprosessit yritysten ja järjestöjen toimialayhteistyöllä • Kaarinan kaupunki – kunnan, yritysten ja järjestöjen yhteistyöhön perustuvan palvelustrategian kehittäminen, toteuttaminen ja seudullistaminen (Turun seutu)

13. Työvoima, yritystoimina, tuottavuus näkyväksihyvinvointialan alueelliseen kehittämiseen • Alueellisten HYVÄ -hankkeiden lähtökohtana on ollut ensisijaisesti meneillään tai käynnistymässä olevien hankkeiden kokoaminen kokonaisuuksiksi, joissa • hyvinvointipalvelujen kehittämisessä tunnistetaan myös työvoiman saatavuuden, elinkeinojen ja yritystoiminnan kehittämisen ja tuottavuuden parantamisen tarpeet ja • yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin kesken • Hankkeisiin sisältyviä erityisteemoja ovat yritystoiminnan uusien muotojen kehittäminen, erityisesti • yhteiskunnallisen yrityksen konseptin kehittäminen hoito- ja hoivapalvelujen tuotantoon • palvelujen kansainvälistyminen ja vienti (hoito- ja hoivamatkailu)

14. Eteneminen ja organisointi • Arvioidaan esiin tulevat esteet ja kehittämistarpeet sekä alueiden kehittämisesitykset ja -aloitteet keskeisten hallinnonalojen ja toimijoiden yhteistyönä • asetetaan työ- ja elinkeinoministeriötä, sosiaali- ja terveysministeriötä, valtiovarainministeriötä ja Suomen Kuntaliittoa edustava yhteistyöryhmä (asettamisvastuu TEM) • TEM:n rooli: • alueiden tukeminen hallinnonalansa toimenpitein: yritysneuvonta, yritys- ja työvoimapalvelut, yritysrahoitus, Tekes:n kehittämisrahoitus ja –ohjelmat • TEM tukee ja koordinoi hankkeiden keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista, seuraa toteutusta sekä välittää ja levittää hankkeiden tuloksia, kokemuksia ja lupaavia toimintamalleja • Keskeisten toimijoiden yhteistyön tukemiseksi ja TEM:n hallinnonalojen toimijoiden sitoutumiseksi hankkeisiin TEM:n toimesta kullakin alueella yhteistyötapaamiset. • TEM tiedottaa laajasti hallinnonalansa toimijoita hankkeista.

15. www.tem.fi/hyvinvointihanke