Lapsipolitiikan vaikutusten arvioinnista ja työvälineistä kunnissa Sirkka Rousu 24.1.2007

1. Lapsipolitiikan vaikutusten arvioinnistaja työvälineistä kunnissaSirkka Rousu 24.1.2007 Lisätietoja nettisivuiltamme www.kunnat.net/lapset Lapsipolitiikka Lastensuojelu LapsiARVI >16.2.2007 I konsensusfoorumi Varhainen puuttuminen

2. Lapsi- ja perhepoliittiset ohjelmat kunnissa • ohjelmat tukevat käytännössä lapsen oikeuksien sopimuksen tavoitteita ja niiden toteuttamista • varmistavat lasten ja nuorten hyvinvointityön tavoitteellisuuden ja suunnitelmallisuuden kunnan eri toimialojen ja mukana olevien muiden toimijoiden työssä • ovat poliittisen ohjauksen ja päätöksenteon tukena mm. resurssien varaamisessa ja kehittämistoimista päätettäessä • eri toimialojen lautakunnat, kunnanhallitus, kunnanvaltuusto • on käytännön työkalu kehitettäessä yhteistyötä ja palveluja < ei kirjoiteta ohjelmia, joita ei toteuteta käytännössä • Lasten hyvinvointi on kunnassa yhteinen asia • Lapsi ja nuori voi hyvin !

3. Lapsipoliittisten ohjelmien laatimistilanne kunnissa kevät 2005 (yhdistetty 2003 ja 2005 kyselyjen tiedot) 107 kuntaa on laatinut ohjelman 55 kuntaa parhaillaan valmisteli 85 kuntaa valmisteli yhdessä toisten kanssa 34 kunnassa lapsipolitiikka osa muuta hyvinvointistrategiaa Yhteensä 281 kuntaa (65 % kunnista) • Näissä kunnissa asuu 83% koko Suomen lapsista (ei Ahvenmaa) -- - edellinen 2003 kysely noin 68% Suurin osa lapsistamme siis asuu kunnassa, joissa kehitetään lasten hyvinvointia tavoitteelliseen ohjelmaan perustuen Lähde: Paavola,Rousu,Laiho 2006. www.kunnat.net/lapset >lapsipolitiikka

4. Lapsipoliittisen ohjelman toteuttamisen vaikeudet

5. Ohjelman toimeenpanon seuranta ja arviointi puutteellista: ongelmia mm. • ohjelman ”jalkautumisessa” toiminnan arkeen, • kytkeytymisessä kunnan strategiasuunnitteluun, • konkretisoitumisessa vuosittaiseen talous- ja toimintasuunnitelmaan, • seurannan ja arvioinnin suunnittelemattomuus • seurataan lähinnä tekemisen toteutumista, • tekemisellä syntyviä tavoiteltuja (tai muutoin vain syntyneitä) vaikutuksia seurataan vähän, jos ollenkaan • Tiedämme siis vielä vähänlaisesti ohjelmien vaikutuksista eri ikäisen lapsen hyvinvointiin ja palvelujen toimivuuteen Lapsipolitiikka –ajankohtaiskysely 2005 www.kunnat.net/lapset • Kuntien toive: tarve kehittää lapsipoliittisten ohjelmien vaikutusten seurantaa ja arviointia varten kansallisesti yhteneväistä jäsennystä, tietopohjaa ja työkaluja

6. … Kuitenkin arvioinnin merkitys kunnallisessa päätöksenteossa kasvaa edelleen • Arviointi on toiminnan ja palvelujen kehittämisen keskeinen väline • Arviointi on yhä tärkeämpi osa kunnan ohjaus- ja johtamisjärjestelmää • Arviointi vahvistaa demokratian ja kansalaisyhteiskunnan toimivuutta • Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä palvelutoiminnan hallinto- ja tuotantorakenteet muutoksessa > arviointi muutosten vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin, henkilöstöön, palveluihin, kustannuksiin jne. ! • Kuntakonserni ja omistajaohjaus lisäävät myös arvioinnin merkitystä

7. Suositus arvioinnista kuntien valtuustoille 2006 www.kunnat.net > arviointi • Yleiskirje (17/ 80/ 2006) suosituksesta 26.10.2006 kunnan- ja kaupunginvaltuustoille, kunnan- ja kaupunginhallituksille, kuntayhtymien valtuustoille ja hallituksille sekä tarkastuslautakunnille (aiempi suositus vuodelta 2000). • Suositus tuotettu yhteistyössä kuntakentän kanssa • Suositus tukee suunnitelmallista ja tavoitteellista kunnan toiminnan kokonaisarviointia

8. Valtuusto päättää toiminnan keskeisistä tavoitteista § 13 Tarkastuslautakunta antaa KV:lle arviointikertomuksen Tavoitteet hyväksytään kunnan talousarvioon ja taloussuunnitelmaan § 65 KV ja KH KV TarkLTK Tarkastuslautakunta arvioi toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä toiminnan tarkoituksenmukaisuuden toteutumisen § 71 Valtuusto hyväksyy arviointisuunnitelman toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta sekä muista tärkeiksi katsomistaan arvioinneista Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden arviointi KV TarkLTK KH KH antaa KV:lle toiminta- kertomuksen toimialojen toimintakertomusten perusteella sekä selvi- tyksen valtuuston aset- tamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoit- teiden toteutumisesta § 69 Kuntalais- palaute § 27 Lautakunta asettaa käyttö- taloussuunnitelmaan toimi- alakohtaiset tavoitteet sekä arviointisuunnitelman Toimialoilla toteutetaan, seurataan ja arvioidaan tavoitteiden mukaista toimintaa ja palveluja Arviointiprosessi kuntalain mukaan Lähde: Sundqvist&Lovio, toim. 2006. Suositus arvioinnista kuntien valtuustoille: perustelut ja täsmennykset, Suomen Kuntaliitto

9. Palvelujen kansallisen ja kunnallisenarvioinnin väliset yhteydet Lähde: Sundqvist&Lovio, toim. 2006. Suositus arvioinnista kuntien valtuustoille: perustelut ja täsmennykset, Suomen Kuntaliitto

10. Suositus arvioinnista kuntien valtuustoille 2006 11 suosituslausumaa 1 Kunnan arviointijärjestelmä • Valtuusto hyväksyy valtuustokauden kattavan kuvauksen arviointijärjestelmäksi osana kunnan strategista johtamista.Kuvauksen tarkoituksena on selvittää eri toimijoiden roolit arviointitiedon tuottajana, käyttäjänä ja päätöksentekijänä. 2 Arvioinnin toimijat • Arvioinnin ketju alkaa valtuustosta ja kunnan-hallituksesta ulottuen toiminnan eri tasojen kautta yksittäisen työntekijän kanssa käytyihin kehityskeskusteluihin tai kuntalaispalautteeseen asti. • Kunnan arviointijärjestelmä kattaa valtuuston ja lautakuntien arvioinnin ohella kytkennät toimintayksiköissä toteutettuun arviointiin sekä tilintarkastuksen, sisäiseen valvontaan ja mahdolliseen Controller-toimintoon

11. Suositus arvioinnista kuntien valtuustoille 2006 11 suosituslausumaa 3 Valtuuston strategiset tavoitteet • Valtuusto huolehtii, että sen asettamat tavoitteet ovat kunnan toiminnan ja palvelujen kehittämisen näkökulmasta strategisia. 4 Kuntakonsernin ohjaus- ja arviointiprosessi • Valtuusto ja kunnanhallitus tarkentavat kuntakonsernin ohjaus- ja arviointiprosessin 5 Kunnan arviointisuunnitelma • Valtuusto edellyttää, että asettamiensa tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten kunnassa on kokoava asiakirja, tarvittavat mittarit tai arviointikriteerit (arviointisuunnitelma). Näissä sovitaan kunnan arvioinnin raportointijärjestelmästä ja siitä, miten se hyödyntää kunnan organisaatiota. 6 Kuntalaisnäkökulma ja palaute • Valtuusto ja hallitus huolehtivat, että toiminnan ja palvelujen arviointia varten sillä on käytettävissä kuntalaisten palaute 7 Tarkastuslautakunnan arviointitehtävä • Valtuuston niin päättäessä tarkastuslautakunta voi kuntalain 71§ mukaan asettamien tavoitteiden toteutumisen lisäksi kiinnittää huomiota toiminnan, toimintatapojen sekä palvelujen järjestämisen tarkoituksenmukaisuuteen.

12. Suositus arvioinnista kuntien valtuustoille 2006 11 suosituslausumaa 8 Arviointikertomus ohjauksen välineenä • Valtuusto käyttää tarkastuslautakunnan laatimaa arviointikertomusta talousarvion ohella keskeisenä ohjauksen ja toiminnan kehittämisen välineenä 9 Arviointikertomuksen käsittely- ja laatimisaikataulu • Valtuusto ja hallitus huolehtivat tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen sekä muiden arviointiraporttien aikataulua suunniteltaessa siitä, että niitä voidaan hyödyntää uuden suunnittelukierroksen tavoitteiden asettamisessa 10 Kunnan omistajapolitiikka ja sopimusperusteinen yhteistyö • Valtuusto ja hallitus varmistavat, että kunnan omistajapolitiikan arvioinnissa kunnan maaomaisuuden, palvelujen tuotantovälineiden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten hankinta-,luovutus- ja säilyttämispäätökset ovat perusteltuja kunnan toimintaympäristössä tapahtuneiden ja ennustettavissa olevien muutosten kannalta 11 Kunnan palvelustrategiat ja hankintaosaaminen • Valtuusto ja hallitus arvioivat, että palvelujen hankinta- ja laatupolitiikka sekä hankintaosaaminen vastaavat kunnan palvelustrategian linjauksia.

13. Lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnissa ohjaavat ohjelmat ja niiden vaikutusten arviointi on osa kunnissa tehtävää toiminnassa onnistumisen kokonaisarviointia > tarvitaan välineet tähän • Lakiperusteista jo nyt (683/1983 Lastensuojelulaki 4 §, 6 § ja 7 §, sekä asetus 1010/1983 sen 1§: mitä kunnan hyväksymissä lasten suojelun yleisissä ohjeissa ja perusteissa tulee olla: mm. lasten kasvuolojen kehittäminen, vanhemmuuden tuki, palvelutoiminta) • Hallituksen esitys uudeksi lastensuojelulaiksi HE 252. 3.11.2006 pitää sisällään saman lasten hyvinvointia tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti edistämään pyrkivän velvoitteen kunnalle, nyt entistä täsmentyneemmin esityksen 12 §:ssä

14. Kunnan tai useamman kunnan suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä12 § HE 252/3.11.2006,ks.myös lakityöryhmän ehdotus, STM selvityksiä 2006:25) Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, • joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja • tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. • Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 §:n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Uudistettu lastensuojelulaki tullee voimaan 1.1.2008. Kansallisen tason ohjelmavelvoitetta ei lakiin sisälly. Vrt. Nuorisolaki 1.3.2006, 4 § Nuorisopolitiikan kehittämisohjelma • Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi nuorisopolitiikan kehittämisohjelman. Kehittämisohjelma sisältää valtakunnalliset nuorisopolitiikan tavoitteet ja suuntaviivat läänien ja kuntien nuorisopoliittiselle ohjelmatyölle. Kehittämisohjelmaa tarkistetaan tarvittaessa.

15. Lasten kasvuolot, hyvinvointi, ehkäisevä työ, tuki koulunkäyntiin, lapsi huomioitava aikuisten palveluissa … sisältyvät lastensuojelulakiin velvoittaen eri tahoja ja toimijoita- myös laki lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisestä Suomessa (1991)- samoin perustuslaki (2000), erityisesti 19 §nämäkin koskevat ja velvoittavat kaikkia HE 252/3.11.2006 Esitys uudeksi lastensuojelulaiksi 7 § lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen 8 § palvelujen kehittäminen kasvatuksen tukemiseksi 9 § tuki koulunkäyntiin 10 § lapsen huomioon ottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa 11 § lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen: ehkäisevä lastensuojelu sekä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 12 § suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä

16. Tavoitteellinen ja pitkäjänteinen palvelupolitiikka - Suunnitelmallinen palvelujärjestelmä Toimiva palvelujärjestelmä > lapsen hyvä elämä M u u t o k s e n j o h t a m i n e n Muodos- tavat kokonai- suuden Vuosisuunnitelma (TA vuosi + kaksi suunnitteluvuotta = riittävät toimintaedellytykset A A Palvelustrategia (5/ mieluiten 10vuotta) = toimivat palvelut A A Kunnan lasten ja nuorten hyvinvointi&suojelun suunnitelma 12§ (valt.kausi 4v. / mieluiten 10-15v. = tavoitteellinen ja pitkäjänteinen kokonaisote toimintaan A A Erillisstrategiat kytkeytyvät kunta/yhteistoiminta-strategiaan sekä kunnan/alueen palvelujen tuotantostrategiaan (tärkeä kytkös henkilöstöstrategioihin)! 2007 2009 2011 2017 2027 A= onnistumisesta kertovan monipuolisen tiedon keruun pohjalta arviointi, yhteinen tulkinta ja raportointi sekä käynnistettävät kehittämistoimet – arviointipysäkit sovittuina aikajaksoina Johtaminen ja kehittäminen vaatii mm. tämänkaltaisia työkaluja

17. Ilman relevanttia tietoa on vaikea ohjata ja resursoida oikein, johtaa tai kehittää lasten hyvinvointityötä – tarvitaan tietoa • palvelujen saatavuudesta, kohdentuvuudesta, riittävyydestä, laadusta • palveluprosessien toimivuudesta ja tehokkuudesta (eri näkökulmista ja eri informanteilta, myös kustannusnäkökulma) • voimavaroista; henkilöstön määrä, osaaminen, palveluvarustus, muut voimavarat, kustannukset, kustannusvaikuttavuus • asiakastyössä onnistumisesta; asiakkaan kanssa arvioidut sekä muutoin vaikutuksista/hyödyistä kertova tieto • monipuolinen tieto lasten hyvinvoinnin kehittymisestä; aika ajoin sovitusti koottava moniammatillinen laadullinen tieto esimerkiksi huoliseulamittaukset, huomisbarometrin/alue- tai teemaseulan tuottama tieto, kouluterveyskyselyt yms., kvantitatiivinen tieto, joka näkyy mm. toimintatilastoista • tietojen tulkintaa laajassa moniammatillisessa dialogissa • kokonaisarviointi suhteessa lastensuojelun perustehtäviin (lasten kasvuolot ja hyvinvointi, lastensuojelun asiakkaiden tuen toteutuvuus ja hyvinvoinnin kehitys), • kokonaisarviointi suhteessa kunkin organisaation vuositavoitteisiin, strategisiin päämääriin esimerkiksi kahden vuoden väliajoin sekä visioihin esimerkiksi valtuustokausittain.

18. Arviointitoiminnan tasot ja esimerkkejä arviointi-kohteista Kansallisten strategioiden, visioiden, tavoiteohjelmien sekä kansalaisoikeuksien toteutuminen - tilastot ja tunnusluvut Valtakunnan taso, lääni, maakunta, valtakunnallinen järjestö yms. … sekä + talousarvion toteu-tuminen, kuntalaisten ja asiak-kaitten tyytyväisyys, palvelu- järjestelmän & palveluketjujen toimivuus Seutukunta, kunta, paikallistaso Henkilöstön tyytyväisyys, työyh-teisön toiminta, laatutavoitteiden ja laadunhallinnan toteutuminen, Työyhteisö, organisaatio, toimiala Haluttu vaikutus,muutos asiakkaan toimintakyvyssä tai selviytymisessä (tuloksellisuus), asiakkaan suunnitelmien toteutuminen, asiakkaan kokema hyöty Asiakasprosessi LapsiArvi Holma & Rousu

19. Vaikuttavat mekanismit esille • Onnistumisen arviointi täsmentyy organisaation eri tasoillaerilaisiksi painopisteiksi: • asiakaspalvelutyössä keskitytään tuottamaan tietoa asiakastyön tuloksista, onnistumisen laadusta ja määrästä sekä onnistumisen edellytyksistä • tätä tietoa puolestaan tarvitaan kun työyhteisössä ja työyksikössä arvioidaan yksikön onnistumista tehtävissään ja tavoitteissaan • samoin toimialalla ja koko organisaatiossa hyödynnetään asiakastyöstä ja toimintayksiköiden työstä tuotettua arviointitietoa > tavoitteena varmistaa parhaimmat mahdolliset toimintaedellytykset. • Miten saisimme työstämme esille vaikuttaviksi osoittautuneet mekanismit, tai ei-vaikuttavat mekanismit, tai peräti vahingolliset mekanismit? - mekanismi laajempana käsitteenä kuin vain jokin yksittäinen tuki- ja palvelumenetelmä. Miksi onnistuttiin? Mitkä tekijät olivat keskeisiä onnistumisessa? Mitä panoksia tarvittiin? Keiden panoksia? LapsiArvi Holma & Rousu

20. LapsiARVI Konsensusfoorumit: kansalliset suositukset, linjaukset, sitoumukset LapsiARVI 1 LapsiARVI 2 Työvälineitä lastensuojelu-palvelujen tuottamisen arviointiin Työvälineitä lapsipolitiikan onnistumisen arviointiin Suomen Kuntaliitto, tutkimus- ja kehittämisohjelma 2006- 2008LapsiArvi –arviointijärjestelmä lapsipolitiikan ja lastensuojelupalvelujen arviointiinSirkka Rousu & Tupu Holma

21. Suomen Kuntaliitto, tutkimus- ja kehittämisohjelma 2006- 2008LapsiArvi –arviointijärjestelmä lapsipolitiikan ja lastensuojelupalvelujen arviointiinSirkka Rousu & Tupu Holma Lapsipolitiikan LapsiARVI (2) - kehittämisryhmä Tavoitteena, että lasta ja nuorta koskeva hyvinvointitieto sekä tieto lasten ja nuorten hyvinvointia edistämään tarkoitetusta palvelujärjestelmän toimivuudesta ohjaa mahdollisimman hyvin lapsi (ml lastensuojelu)politiikan toteuttamista kunnassa. Tätä kunnan tuottamaa arviointitietoa voivat hyödyntää myös valtion eri toimielimet; läänihallitus peruspalvelujen arvioinnissa, Stakes, STM /OPM / VN kansallisella tasolla arvioidessaan lapsipolitiikan onnistumista. Työväline kunnalle valtuustotason lapsipolitiikan onnistumisen arviointiin Hanke tuottaa • LapsiARVI – suosituksen, joka on erityisesti lasten ja nuorten väestöryhmän hyvinvointipolitiikan onnistumisen arviointiin räätälöity toimintamalli Kuntaliiton v.2006 uudistetusta ARVI –suosituksesta • Suosituksen toteuttamisessa tarvittavia käytännön työkaluja. Tavoitteena on saada aikaan sitoumukset kansallisesti yhteisistä perustyövälineistä – konsensusryhmä ja –foorumit > yhteiset linjaukset LapsiArvi Holma & Rousu

22. Suomen Kuntaliitto, tutkimus- ja kehittämisohjelma 2006- 2008LapsiArvi –arviointijärjestelmä lapsipolitiikan ja lastensuojelupalvelujen arviointiinSirkka Rousu & Tupu Holma Lastensuojelun LapsiARVI (1) - kehittämisryhmä - Työvälineitä ja toimintamalleja lastensuojelupalvelujen tuottamisen arviointiin Hanke tuottaa • Mahdollisimman laajasti hyväksytyt yleislinjaukset ja minimivaatimukset lastensuojelupalvelujen rakenteiden, prosessien ja lopputulosten laadulle. • Lastensuojelupalvelujen tuottamisen (oma toiminta ja palvelujen hankinta) yleisen ohjeiston sekä hyvää hankintatapaa tukevan välineistön. • Raamit lastensuojelupalvelujen monipuoliselle arviointijärjestelmälle sekä työvälineitä ja toimintamalleja järjestelmän toteutumisen edistämiseksi. • 25.10.2006 fokusointi: työ alkaa hankittavien lastensuojelupalvelujen laadun määrittelystä sekä hyvän hankintatoiminnan tarkemmasta sisällöllisestä määrittelystä … LapsiArvi Holma & Rousu

23. Miten tästä eteenpäin? LapsiARVI 2 - lapsipolitiikka Työvälineitä lapsipolitiikan onnistumisen arviointiin LapsiArvi Holma & Rousu

24. Lasten hyvinvoinnin kehittyminen • koettu hyvinvointi • tutkittu hyvinvointi • Mitä tietoa • Miten Lasten kasvuolojen kehittyminen • riittävän hyvät kasvuolot • riskiolojen minimointi • Mitä tietoa • Miten Hyvinvoinnin tuottaminen • mm. palvelujen, palvelujärjestelmän ja -prosessien toimivuus • riittävän hyvä vanhemmuus • Mitä tietoa • Miten Lapsen hyvinvoinnin voimavarat • Taloudelliset (euroa / alle 21 v.) • Ammattihenkilöstö lasten ja nuorten palveluissa • Muut lähiaikuiset … • Mitä tietoa • Miten Lapsipolitiikan onnistuminen - arviointijärjestelmä Missä lapsipolitiikan vaikutusten tulisi näkyä? LapsiArvi Holma & Rousu

25. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin perusta – näistä isoista elementeistä muodostuu hyvinvointi Mikä tieto voisi kuvata käytännössä näitä keskeisiä hyvinvoinnin perustekijöitä? Turvallisuus Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla ympärillään välittäviä aikuisia. Lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus turvalliseen kasvuympäristöön sekä fyysiseen ja henkiseen koskemattomuuteen. Osallisuus Lapsella ja nuorella on mahdollisuus osallistua ja tulla kuulluksi hänelle merkityksellisellä tavallasekäyksilönä että ryhmänä. Luovuus Lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus saada onnistumisen kokemuksia ja toteuttaa itseään leikin, oppimisen ja harrastusten kautta. Arvostus Jokainen lapsi ja nuori on arvokas omana itsenään. Lähde: LUONNOS jäsennykseksi Lapsipolitiikan LapsiARVI –kehittämisryhmä 10.1.2007 soveltaen Tampereen ohjelma-prosessi/Sairanen LapsiArvi Holma & Rousu

26. LapsiARVI 16.2.2007 I Konsensusfoorumi suositukset, linjaukset, sitoumukset LapsiARVI 1 LapsiARVI 2 Työvälineitä lastensuojelu-palvelujen tuottamisen arviointiin Työvälineitä lapsipolitiikan onnistumisen arviointiin • nostetaan esiin • perusvaatimukset • hankittavien lastensuojelu- • palvelujen laadulle • arvioidaan toteutuneiden hankintaprosessien onnistumista ja tiedossa olevia vaikutuksia • arvioidaan lapsipoliittisten ohjelmien vaikutusten seurantaa ja arviointia kunnissa • sekä evästetään molempien kehittämisryhmien jatkotyötä ja muodostetaan kantaa suositeltaviksi periaatteiksi ja menettelyiksi lastensuojelupalvelujen ja lapsipoliittisten ohjelmien arvioinnissa.