Sosioekonomiset terveyserot Suomessa - ja niiden kaventaminen kunnissa

1. Sosioekonomiset terveyserot Suomessa- ja niiden kaventaminen kunnissa

2. Rakenne Mit� terveyseroilla tarkoitetaan? Sosioekonomiset terveyserot Suomessa Miksi terveyserot ovat ongelma? Mist� terveyserot aiheutuvat? Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma TEROKA-hanke TEROKAn aluepilotit Tiedosta toimintaan: esimerkkin� Kainuu

3. Terveyserot V�est�ryhmien v�lill� suuria terveyseroja Sukupuoli: Suomessa naiset el�v�t 7 vuotta pitemp��n kuin miehet, Ven�j�ll� vastaava ero on noin 14 vuotta Siviilis��ty: naimisissa olevat ovat terveempi� kuin muut: Suomessa ty�ik�isten kuolemista joka kolmas v�ltett�isiin, jos muiden siviilis��tyjen kuolleisuus olisi yht� pieni kuin naimisissa olevien Asuinalue: Suomessa l�nsirannikon ja Ahvenanmaan asukkaat el�v�t 2�4 vuotta pitemp��n kuin Koillis-Suomen asukkaat �idinkieli: Suomessa ruotsinkieliset ovat terveempi� ja el�v�t pitemp��n kuin suomenkieliset Etninen tausta: Maahanmuuttajien terveydest� Suomessa niukasti tietoja Sosioekonominen asema: Korkea-asteen koulutuksen saaneet, ylemm�t toimihenkil�t ja hyv�tuloiset ovat huomattavasti terveempi� ja toimintakykyisempi� ja el�v�t pitemp��n kuin perusasteen koulutuksen saaneet, ty�ntekij�ammateissa toimivat ja pienituloiset

4. Sosioekonomiset terveyserot Mit� sosioekonomiset tekij�t ovat? Aineellinen hyvinvointi tulot omaisuus asumistaso yms. Aineellisten voimavarojen hankkimisen v�lineet koulutus ammatti ty�markkina-asema T�rkeit� ovat my�s el�m�ntyyli ja arvostus, jotka liittyv�t mm. koulutukseen ja ammattiin

5. Ty�tt�myysaste1 koulutuksen mukaan 1997�2005 25 vuotta t�ytt�neill� suomalaisilla.

6. 35-vuotiaan odotettavissa oleva elinaika eri sosiaaliryhmiss�

7. Ty�tt�m�t ja ty�lliset Ty�tt�mill� ja ty�tt�myytt� kokeneilla on useasti enemm�n terveyspulmia ja suurempi kuolleisuus kuin ty�ss� k�yvill� Valikoituminen: Ty�tt�myys huonontaa terveytt� Huono terveys johtaa ty�tt�myyteen Tai terveyteen liittyv�t, psyykkiset, fyysiset ja sosioekonomiset tekij�t lis��v�t samanaikaisesti sek� ty�tt�myyden ett� terveysongelmien vaaraa Vuonna 1996�2000 25-vuotiaiden ty�tt�mien miesten odotettavissa oleva elinaika oli 5,6 vuotta ja naisten 1,7 vuotta lyhyempi kuin ty�llisten (Pensola ym. 2004).

8. 30�59-vuotiaiden miestoimihenkil�iden ja -ty�ntekij�iden ik�vakioitu kuolleisuus viidess� L�nsi-Euroopan maassa ja Torinossa noin vuosina 1991�1995.

9. 25-vuotiaiden miesten ja naisten elinajan odote ja terveiden elinvuosien odote koulutusryhmitt�in hyv�n tai eritt�in hyv�n koetun terveyden mukaan

10. Terveyserojen kaventamisen mahdollisuudet (potentiaali) Arvioita siit�, kuinka suuri osuus t�rkeist� kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelman yleisyys v�est�ss� olisi sama kuin korkeasti koulutetuilla: sepelvaltimotautikuolemat, ty�ik�iset n. 50 % alkoholikuolemat, ty�ik�iset n. 60 % hengityselinsairauksista aih. kuolemat, ty�ik�iset n. 75 % v�kivallasta ja tapaturmista aih. kuolemat, ty�ik. n. 45 % diabeteksen esiintyvyys n. 30 % selk�sairauksien esiintyvyys n. 30 % toimintakyvyn rajoituksista johtuva p�ivitt�isen avun tarve n. 50 % Koskinen S. & Martelin T. Teoksessa: Terveydenhuollon menojen hillint�. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 4/2007

11. Toimenpiteiden kohdentaminen: ei ole kyse vain syrj�ytyneist�

12. Terveyserot ja eriarvoisuus V�est�ryhmien v�lisi� terveyseroja ovat eriarvoisuuden ilmentymi�, kun on perusteltua olettaa, ett� v�est�ryhmien v�list� terveydentilan eroa voitaisiin kaventaa terveyseroja aiheuttaville tekij�ille altistuminen ei perustu yksil�n vapaaseen valintaan Elintavat ja riskitekij�t, kuten tupakointi ja alkoholin k�ytt� sek� ylipaino, ravitsemus ja liikunta ovat t�rkeit� terveyserojen syit�. My�s terveyspalvelut jakautuvat eriarvoisesti T�ll�in on kyse eriarvoisuudesta, koska monet oman vaikutusvallan ulkopuolella olevat seikat voivat altistaa h�net valitsemaan terveytt� vaarantavia tapoja ja j�tt�� jopa palveluiden ulkopuolelle

13. Miksi terveyserot ovat ongelma? Terveyden eriarvoisuus ei ole v�ist�m�t�nt� eik� siten eettisesti hyv�ksytt�v�� Terveyden eriarvoisuus tarkoittaa suurta m��r�� ennenaikaisia kuolemia, sairastumisia ja toimintakyvyn menetyksi� suurten v�est�ryhmien huono terveys heikent�� koko v�est�n keskim��r�ist� terveyden tasoa ty�voiman riitt�vyys vaarantuu palvelujen riitt�vyys vaarantuu terveysongelmat heijastuvat my�s sosiaalisena syrj�ytymisen� ja toisinp�in yhteiskunnalle kalliita

14. Terveyserojen aiheutuminen YHTEISKUNTA Keskeinen taustatekij� on aineellisten ja kulttuuristen yhteiskunnassa selviytymist� edist�vien resurssien ep�tasainen jakautuminen v�est�ss�. Yhteiskunnan rakenteet: mm. talousj�rjestelm�, koulutusj�rjestelm�, elinkeinorakenne, hyvinvointipalvelut sek� kulttuuriset tekij�t m��ritt�v�t sosioekonomisten ryhmien suuruuksia ja niiden elinolosuhteita N�m� rakenteelliset tekij�t vaikuttavat koko el�m�nkaaren ajan Eri yhteiskuntien rakenteet ovat erilaisia mm. harjoitetusta yhteiskuntapolitiikasta johtuen, ja t�m� heijastuu terveyserojen jyrkkyyteen. Eroihin voidaan siis vaikuttaa! YKSIL� Koulutus muokkaa terveyteen liittyvi� tietoja ja arvoja sek� ammattiuraa Ammatti s��telee ty�- ja elinoloja, ohjaa k�ytt�ytymist� ja vaikuttaa toimeentuloon Taloudellinen tilanne puolestaan s��telee mm. kulutusmahdollisuuksia sek� asuinoloja

15. Voiko eroja kaventaa? Pit�� vaikuttaa rakenteellisiin tekij�ihin sek� k�ytt�ytymiseen yht� aikaa Yhteiskunta- sosiaali- ja terveyspolitiikan keinoin Lains��d�nt� Palveluj�rjestelm�n eriarvoisuutta tulee v�hent�� Elintapoihin ja riskitekij�ihin tulee vaikuttaa Tiedon saattaminen toiminnan motivoinniksi Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman linjaukset ja toimenpiteet k�ytt��n alueilla Uutta valtakunnallista tietoa on saatavissa Palosuo H., Koskinen S., Lahelma E. ym. (2007) Terveyden eriarvoisuus Suomessa Sosioekonomisten terveyserojen muutokset 1980�2005.

16. Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma Ohjelman p��linjaukset erojen kaventamiseksi: Vaikuttamalla yhteiskuntapoliittisilla toimilla k�yhyyteen, koulutukseen, ty�llisyyteen ja asumiseen Tukemalla terveellisi� elintapoja yleisesti ja erityisesti heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevissa ryhmiss� Parantamalla sosiaali- ja terveyspalvelujen tasa-arvoista saatavuutta ja k�ytt�� Tavoitteiden saavuttaminen edellytt��: terveyserojen seurantaj�rjestelmien kehitt�mist� terveyseroja koskevan tietopohjan vahvistamista ja viestinn�n kehitt�mist�

17. Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma Linjauksia, jotka koskevat ty�tt�mi� Turvataan nuorille tukitoimet koulutuksen ja ty�el�m��n siirtymisen nivelkohdissa Mm. Nuorten yhteiskuntatakuu (Ty�voimapalvelulaki) Ty�llistet��n pitk�aikaisty�tt�mi� sek� ty�kyvytt�myysel�kkeell� ja kuntoutustuella olevia V�limarkkinat, sosiaaliset yritykset, sosiaaliturvan ty�h�n kannustavuus (SATA-komitea) Ty�- ja elinkeinoministeri�n selvitys (10.3.2008) KASTE-ohjelman kuntouttava ty�toiminta, TYP Turvataan pitk�aikaisty�tt�mien ja muiden ty�terveyshuoltopalvelujen ulkopuolella olevien ty�ik�isten ty�kyky� yll�pit�v�t terveyspalvelut Kunnat vakiinnuttavat ty�tt�mien ty�kyky� yll�pit�v�t terveyspalvelut (TEPO)

18. TEROKA-hanke TEROKA= Sosioekonomisten terveyserojen kaventamishanke Kansanterveyslaitoksen, Stakesin ja Ty�terveyslaitoksen yhteisty�hanke

19. Terveyserojen kaventamiseen t�ht��v� TEROKA-hanke Terveys 2015 -ohjelman terveyserojen kaventamistavoitteen saavuttamiseksi 1) Tietopohjan vahvistaminen ja tiedottaminen seurantaj�rjestelm�n vakiinnuttaminen kuntien ym. toimijoiden tietoisuuden nostaminen terveyseroista ja niiden kaventamisen keinoista 2) Terveyseroja kaventavat toimet terveyserojen kaventamisen n�k�kulman valtavirtaistaminen terveyserojen kaventamiskeinojen kehitt�minen yhteisty�ss� v�est�n terveyden edist�miseen pyrkivien tahojen (kunnat, j�rjest�t, valtiovalta, tutkijat ym.) kanssa terveyserovaikutusten arvioinnin kehitt�minen ennaltaehk�isev�n terveys- ja sosiaalipolitiikan v�lineeksi k�yt�nn�nl�heisen aineiston kokoaminen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelmaa varten

20. TEROKAnAlueelliset terveyseropilotit Kainuun maakunta, Pohjois-Pohjanmaan maakunta ja Turun kaupunki

21. Kainuun maakunta 2006 ? Turun kaupunki 2007 ? Pohjois-Pohjanmaa 2007 ? Koko oulun l��nin alueen yhteisty� sek� mahdollisesti Lappi 2008 Lis�ksi neuvotteluita Helsingin, Vantaan ja Pohjois-Karjalan maakunnan kanssa TEROKA: Yhteisty�pilottialueet

22. Perusteita aluepiloteille Sosioekonomiset terveyserot ovat suuria ja osittain my�s kasvussa Koko Suomea koskeva tieto ei yksin palvele alueellista p��t�ksentekoa Terveys 2015 -kansanterveysohjelmassa painotetaan kuntien keskeist� roolia ja paikallistason toiminnan merkityst� terveyserojen kaventamisessa (STM 2001;4) Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman implementointi Vuoden 2006 alusta voimaantullut kansanterveyslain uudistus velvoittaa kuntia seuraamaan asukkaidensa terveytt� my�s v�est�ryhmitt�in: �1 a) seurata kunnan asukkaiden terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekij�iden kehityst� v�est�ryhmitt�in, huolehtia terveysn�k�kohtien huomioon ottamisesta kunnan kaikissa toiminnoissa sek� tehd� yhteisty�t� terveyden edist�miseksi muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojen kanssa� (Kansanterveyslaki 14 �, 1a.) Suomen hallituksen sosiaalipoliittisen ministerity�ryhm�n hyv�ksym�ss� kannanotossa (18.4.2006) t�hdennet��n terveyserojen kaventamisty�n vahvistamista kunnissa, ja todetaan mm., ett� "monet terveyseroihin vaikuttavista p��t�ksist� tehd��n kunnissa, mutta tietoisuus terveyseroista on viel� vaillinaista. Tietoisuutta on nostettava ja kaventaminen saatettava osaksi kuntien strategisia tavoitteita."

23. Aluepilottien tavoitteet ja toteutus Toimintaymp�rist�n rakentaminen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman toteuttamiselle Tuottaa luotettavaa aluetasoista ja vertailtavaa tietoa, jota ohjataan p��t�ksentekij�ille p��t�ksenteon tueksi Saattaa terveyserojen kaventaminen arkip�iv�iseen p��t�ksentekoon kunnissa yli sektorirajojen, ei pelk�st��n Sosiaali- ja terveyssektorin piiriin Seurantaj�rjestelm�n rakentaminen k�yt�nn�n tasolla yhteisty�ss� KTLn Terveytemme-hankkeen kanssa Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman saattaminen konkreettiseen toimintaymp�rist��n alueille Tuetaan alueellista yhteisty�t� ja asian juurtumista alueella, jotta toiminta laajentuisi alueen omista l�ht�kohdista omatoimiseksi ja pysyv�ksi toiminnaksi Laajeneva yhteisty�, mm. KTLn alueelliset terveyden edist�j�t Konkreettinen terveyseroja kaventava toiminta tiedon pohjalta

24. Mit� aineistoja on k�ytett�viss�mme? Aineistoja: FINRISKI, LATE, EKSY, REDD, AVTK, Kouluterveys ja mahdolliset paikalliset aineistot Aineistoilla selvitet��n alueen: Terveyden, sairauksien, toimintakyvyn ja kuolleisuuden sosioekonomisia eroja sek� niiden taustatekij�it�. Terveyden taustatekij�ist� tarkastellaan: elintapoja (tupakointia,ruokailutottumuksia, alkoholink�ytt�� ym.) elinoloja (ty�tt�myytt�, toimeentuloa jne.) palveluiden k�ytt��. Selvitysty�t� syvennet��n henkil�haastatteluin

25. Tietopuutteet ja niiden paikkaaminen Lasten ja nuorten terveysseuranta on puutteellista Lasten ja nuorten terveysseuranta LATE 3000 lapsen otokset Kainuussa sek� Turussa Lasten ja nuorten terveysseurannan pilotointi Vantaan ammattioppilaitoksessa www.ktl.fi/lastenterveysseuranta Ammattioppilaitoksista saatava tieto puutteellista Kouluterveyskysely ammattioppilaitoksiin Pilotointi Kainuun maakunnasta sek� Oulun kaupungissa, Stakes Minna Pietik�inen. Ty�llist�misen vaikutukset terveyteen Paltamon �kaikki t�ihin� ty�llist�mishankkeen seuranta Terveys- ja kustannusvaikutukset Toteutuu mahdollisesti vuonna 2009

26. Tiedosta toimintaan ALUEELLINEN TERVEYSEROTIETO Her�tt�� ja konkretisoi oman alueen tilanteen Osoittaa kohdentamisen ryhm�t ja motivoi tiedosta toimintaan Mahdollistaa eroja kaventavien toimien seurannan ja antaa arvioinnille mahdollisuuden Mahdollistaa erilaisten kustannuslaskelmien suunnittelun ja resurssien uudelleen suuntaamisen Antaa l�ht�kohdan erojen kaventamiselle, Lis�ksi tarvitaan keinoja ja terveyserovaikutusten arvioinnin v�lineit�!

27. Esimerkkin� Kainuu STRATEGIA Kainuun maakunta -kuntayhtym�n strategiseen suunnitelmaan vuosille 2007�2015 on kirjattu tavoitteeksi terveyserojen kaventaminen Tarkempia linjauksia Kainuun SOTE johdon toimesta (22.2.2008) Palvelujen suuntaaminen Palveluprosessien eriarvoistavien tekij�iden tunnistaminen ja niihin puuttuminen Kehitt�� terveydenhuollon kyky� tunnistaa ja puuttua eri v�est�ryhmien tarpeisiin Toiminta pohjautuu entist� enemm�n tutkittavaan tietoon Suunnattava ohjausj�rjestelm�n yhteisty�t� tutkimustulosten kanssa Hyvinvoinnin- ja terveyden edist�misen otteen vahvistaminen ja osaamisen terveysn�k�kulman kehitt�minen l�pi organisaation

28. Kainuu: konkreettista toimintaa Savuton maakunta: pyrkimyksen� on v�hent�� kainuulaisten tupakointia tarjoamalla maksutonta tupakkavieroitushoitoa sek� haastamalla mukaan maakunnan alueen ty�nantajat. Vuonna 2007 pilotoitu maakunnallinen terveytt� edist�v� ravitsemusneuvonta- ja liikuntamalli laajennetaan koko Kainuun alueelle Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen suunnittelussa kaikkien uudistusten tavoitteena on terveyserojen kaventaminen. Perhety�ss� painotetaan varhaista puuttumista ja palveluja kohdennetaan erityist� tukea tarvitseville. TEROKA-hankkeen jatkoyhteisty�st� saatavaa tietoa voidaan hy�dynt�� monella tavalla Kainuun perhepalvelujen kehitt�misess� l�hivuosina Pitk�aikaisty�tt�myydell� on merkitt�vi� vaikutuksia elinoloihin ja terveyteen Kainuussa, ja maakunnassa onkin suunniteltu toimia rakenteellisen ty�tt�myyden v�hent�miseksi ja ty�tt�mien terveyden parantamiseksi. Esimerkiksi Paltamon kunnassa aiotaan vuoden 2009 alussa k�ynnist�� Ty�t� kaikille -hanke, jonka tavoitteena on j�rjest�� ty�t� jokaiselle paltamolaiselle ty�tt�m�lle ty�nhakijalle. Kansanterveyslaitos yhteisty�kumppaneineen valmistelee hankkeen terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia

29. Kaikki t�ihin? PALTAMOSSA on tarkoitus ty�llist�� kaikki ty�kykyiset ty�tt�m�t kokoamalla laskennallisesti nykyisin ty�tt�myyden hoitoon k�ytetyt, eri kanavien kautta ohjautuvat resurssit ja palkata niill� ihmiset t�ihin, osoittaa heid�t kuntoutukseen tai koulutukseen Vertaa alle 25-vuotiaiden yhteiskuntatakuu (3kk ty�tt�myysjakson kuluessa)

30. Kaikki t�ihin?! Kyseess� ovat pitk�lti v�lity�markkinat, mutta mallia voi pit�� my�s aktiivisena perustulomallina Ty�llist�minen tapahtuu �ty�v�entalon� kautta Toimintaa oli tarkoitus aloittaa jo vuonna 2008, mutta vaatinee toteutuakseen lakimuutoksia ja siirretty vuoden 2009 talousarvioesitykseen Hankkeella positiivinen kaiku ministeri�iss� sek� ihmisten keskuudessa Paltamossa Ent�p� jos hanke ep�onnistuu?? �Jos kokeilu ei onnistu, maailma ei siihen kaadu� Anne Huotari 2006

31. Kaikki t�ihin ja terveys edistyy? Paltamon Ty�t� kaikille -hankkeen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista: Terveys- ja hyvinvointiarviointihanke kytket��n tiiviisti Ty�t� kaikille -hankkeen muuhun arviointiin. Muita t�rkeit� arvioinnin kohteita ovat mm. hankkeen vaikutukset sosiaali-, terveys ym. palvelujen tarpeeseen ja k�ytt��n ty�llisyyteen ja kuntatalouteen Hankearvioinnin kokonaisuudesta laaditaan tarkempi suunnitelma vuonna 2008 eri osapuolten yhteisty�n� Osana TEROKAn toimintaa Vertailu, seuranta jne.

32. Kainuussa k�ynnistyy muutakin ty�tt�myyteen liittyv�� Paltamossa kaikki t�ihin, mutta muukin Kainuu haluaa ratkaisevasti v�hent�� (rakenteellista) ty�tt�myytt� ja arvioida sen tuloksellisuutta Arviointi ja seurantaty�t� ulotetaan mahdollisesti koskemaan koko Kainuuta Kainuun Kaira-projektissa aiotaan puolittaa rakennety�tt�myys viidess� vuodessa Yleinen koordinaatio: v�lity�markkinat, siirtym�ty�markkinoiden kehitt�minen, ammatillinen kuntoutus ja koulutus. Ty�tt�mien terveystarkastukset V�lity�paikkapankki Katkeamaton ketju �Kainuulla ei ole varaa olla ty�llist�m�tt� (Ahola-Anttonen 2007)

33. Toiminnan paikka? Terveyserojen kaventaminen on uusien positiivisten ajattelumallien rohkeaa esilletuontia ja n�k�kulman valtavirtaistamista alueelliseen kontekstiin sopivaksi Ennest��n terveiden ja toimintakykyisten terveyden edist�minen ei juurikaan tuo lis�arvoa koko v�est�n terveyden edist�misty�h�n On eettist�, tehokasta, taloudellista ja j�rkev�� edist�� niiden v�est�ryhmien terveytt�, joissa on suurin kehityspotentiaali

34. KIITOS!