- Kriisit ja niiden kohtaaminen koulumaailmassa -

1. - Kriisit ja niiden kohtaaminen koulumaailmassa - Laura Jokiranta ja Anniina Raitanen, Turun Kriisikeskus

2. Miten voin soveltaa tämän esityksen aiheita työssäni? Seuraavien kysymysten pohtiminen voi helpottaa oman roolin näkemistä Miten voin työni kautta tukea oppilaiden mielenterveyttä ja jaksamista? Mitä taitoja he voivat omaksua, mitä taitoja voin opettaa? Mitkä tekijät koulussa suojaavat oppilaiden myönteistä kehitystä stressitekijöistä huolimatta? Miten koulu voi kriisitilanteissa tukea oppilaiden selviytymistä ja kriisin käsittelyä? Miten minun tulee huomioida itseni jotta voin olla muille avuksi?

3. Lounais-Suomen Mielenterveysseura ry:n Kriisikeskus Osa Suomen Mielenterveysseuraa Tuettua toimintaa; RAY ja Turun kaupunki Mitä? Kriisityö Kriisipalvelut maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminta: tukihenkilöt, kriisipuhelin, vertaistukitoiminta Teemaryhmät Koulutus- ja työnohjauspalvelut Tukinet Ketä? Turkulaiset aikuiset, Nuorten projekti 13-24-vuotiaille turkulaisille (ja raisiolaisille) nuorille Lähialueiden asukkaat sosiaalitoimiston maksusitoumuksella

4. Miten mielenterveys liittyy koulumaailmaan? Mielenterveyden käsite Itsetuntemusta, itsensä arvostamista ja hyväksymistä Ei ole aineellinen hyödyke jota joko on tai ei, tilanteen mukaan muuttuva kokonaisuus Ylläpitäviä tekijöitä ihmissuhteet, koulutus, sosiaaliset kyvyt, tukeva ja salliva lähiympäristö Mielenterveyttä tukevia tietoja ja taitoja voi oppia ja opettaa!

5. Miksi koulun henkilökunta tarvitsee tietoa mielenterveydestä ja kriiseistä? Nuoruus on haastava elämänvaihe Opettajat aitiopaikalla havaitsijoina ?Koulun vaikutus mahdollisuudet nuoren elämään (6tuntia 5pvää viikossa) Koulunkäynti itsessään haastavaa ?stressin hallinta, pitkäjänteisyys, joustavuus, kyky käsitellä turhautumista ja epäonnistumisia Mielenterveysongelmat lisääntyneet nuorten keskuudessa Arkipäivää myös koulussa Ennakoimattomat kriisitilanteet Nuori ei aina osaa itse hakea apua Opettaja kimokkeena muutokselle Koulun rooli mielenterveys asioissa Tunnistaa ongelmien kanssa painivat oppilaat Ongelmien ennaltaehkäisy

6. Keskeiset mielenterveyden haasteet nuoruusiässä Masentuneisuus ja ahdistuneisuus Syömishäiriöt Koulukiusaaminen Itsetuhoisuus Maahanmuuttajanuorten erityiset kokemukset Perheen sisäinen jatkuva traumatisoituminen Väkivalta Päihteet Persoonallisuushäiriöt Koulu-uupumus

7. Mikä kriisi? Kriisi = äkillinen muutos ihmisen elämässä, jossa aiemmat kokemukset ja omat ongelmanratkaisutaidot eivät riitä tai toimi Kukaan ei voi välttyä Kriisiin reagointiin vaikuttaa: Persoonallisuus Tausta Kokemukset Selviytymistaidot Riski toimintakyvyn pysyvästä heikentymisestä Kriiseissä on kasvun mahdollisuus Mahdolliset kriisit nuoruusiässä: 1. kehityskriisit 2. traumaattiset kriisit + elämäntilannekriisit

8. 1. Kehityskriisit Luonnollisia muutosvaiheita ihmisen elämänkaaressa Esim. murrosikä, itsenäistyminen Itsetuntoon, minäkuvaan ja identiteettiin liittyvät haasteet Ihmisten välillä on huomattavia eroja siinä, koetaanko jokin elämänvaihe kriisinä vai ohitetaanko se huomaamatta tapahtuvia muutoksia

9. Kehityskriisit eivät traumatisoi mutta voivat, ratkaisemisen epäonnistuessa, johtaa epätarkoituksenmukaiseen kehityskulkuun tai laukaista mielenterveyden häiriöitä. Ratkaisemattomaan kehityskriisiin liittyvät ongelmat myös nousevat aina uudelleen pintaan uusien kehityskriisien aikana

10. 2. Traumaattiset kriisit Traumaattisen tapahtuman tunnusmerkkejä: Syntyy äkillisesti ja usein ilman ennakkovaroitusta Tapahtumaan ei pysty vaikuttamaan omalla toiminnalla Tapahtuma koettelee ja muuttaa elämänarvoja Esim. läheisen kuolema, väkivallan kohteeksi joutuminen, maahanmuuttajanuorten sotamuistot Nähdään usein vaiheittaisena (sokki, reaktio, käsittely ja uudelleenorientoituminen) Kriisin kokeminen ja prosessin läpikäyminen yksilöllistä

11. Psyykkinen trauma voi syntyä yksittäisen traumaattisen kokemuksen tai pitkäaikaisen traumatisoitumisen seurauksena Traumaattiset muistot tallentuvat osittain ei-kielellisessä muodossa visuaalisesti, hajuina, tunteina, ääninä ja erilaisina ruumiin tuntemuksina Trauma ja siihen liittyvät tunnelataukset eivät aina muutu ilman aktiivista käsittelyä Käsittelemättömät psyykkiset traumat voivat vaikuttaa tiedostamattomasti ihmisen tekemiin valintoihin, ihmissuhteisiin ja koko persoonallisuuteen -esim. lapsuudessa koettu laiminlyönti -esim. lapsuudessa koettu laiminlyönti

12. Elämäntilannekriisit Perhekriisit Ongelmat kaverisuhteissa ja seurustelussa Koulunkäyntiin liittyvät ongelmat

13. Mitä kriisissä tapahtuu- Kriisin vaiheet Sokkivaihe Kestää tunnista muutamaan vuorokauteen Ihminen ei kykene käsittelemään tapahtumaa tai kieltää sen Lamautuminen, robottimainen normaalius, kaoottinen kiihtymystila Aivojen kapasiteetista on käytössä suurempi osa kuin normaalioloissa (supermuisti) Voimakkaat, tarkat aistivaikutelmat ja muistikuvat Kaikki tiedot ja taidot käyttössä Toisaalta myös havaintokentän kapeutuminen, ”putkinäkö”

14. 2. Reaktiovaihe - Kesto muutamasta päivästä muutamaan kuukauteen - Kun vaara ja uhkatilanne ovat ohi ja kun ihminen kokee olevansa turvassa, reaktiovaihe voi käynnistyä - Muuttuneen todellisuuden kohtaaminen, voimakkaat tunne- ja somaattiset reaktiot tyypillisiä - esim. keskittymis- ja muistamisvaikeudet, unettomuus, ruokahaluttomuus - Usein tässä vaiheessa hankkiudutaan hoitoon voimakkaiden oireiden ja tunteiden vuoksi

15. 3. Korjausvaihe / Käsittelyvaihe Kesto n. 1 kk – 12 kk Traumaattisen kokemuksen läpityöstämistä Voimakkaat tunteet yhä läsnä Sisäinen käsittely vie voimia, mikä näkyy mm. muisti- ja keskittymisvaikeuksina Tapahtuneen vähittäinen hyväksyminen ja oman elämän tarkastelu tapahtuneen pohjalta

16. 4. Uudelleenorientoitumisvaihe Kriisiin liittyvät ajatukset, tunteet ja mielikuvat ilmaistaan, tunnistetaan ja käsitellään Ajatukset tulevaisuudessa Trauma tuntuu arpena elämänhistoriassa ? hetkellisiä tuskallisia muistoja voi esiintyä

17. Kriisin onnistunut käsittely Lopputulos: traumaattinen kokemus on tietoinen osa itseä ja omaa elämänhistoriaa Tapahtuma ei ole jatkuvasti mielessä: sitä voi ajatella tai olla ajattelematta.

18. Ongelmat traumaattisen kokemuksen käsittelyssä Sokkivaiheeseen juuttuminen Traumaattinen kokemus torjutaan tai kielletään joko kokonaan tai osittain ? Psyykkistä käsittelyä ei tapahdu Reaktiovaiheeseen juuttuminen ?Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) 1. trauman uudelleenkokeminen 2. välttämiskäyttäytyminen 3. kohonnut vireystila 4. turtuminen + muut mahdolliset psykiatriset ongelma Suruun juuttuminen

19.  Kriisi vaikuttaa:  tunteisiin ja ajatuksiin fyysiseen vointiin ihmissuhteisiin arvoihin ja vakaumuksiin

20. Traumaattisen kriisin tapahduttua Traumaattisen kriisin tapahduttua koululla / opettajilla kaksoistehtävä Miten tukea oppilaita ja työtovereita, koulunkäynnin jatkuminen? Miten selviytyä itse kriisistä? Kouluilla toimintasuunnitelma kriisitilanteisiin Kriisiryhmän kokoaminen, toimintasuunnitelma, asiasta tiedottaminen Koulun sisäinen kriisi-istunto Omin voimin vs. ulkoista apua? Ammattimainen debriefing Omatoimisesti: ohjeita opetusministeriöstä, SPR:ltä Terveyskeskus, seurakunta, kriisikeskus Tarkoituksena tilanteeseen liittyvien ajatusten ja tunteiden läpikäyminen Kuolemantapauksissa muistotilaisuus muistonurkkaus

21. Miten kriisin kohdannutta oppilasta voi auttaa? Valmista ”pakettiratkaisua” ei ole Lainsäädännön asettamat puitteet ja rajat Esim. lait jotka koskevat alaikäistä lasta vs. lait jotka velvoittavat kansalaisia vs. opettajaa velvoittavat lait Voivat joskus olla ristiriidassa keskenään ?Tärkeintä: huoli lapsen tai nuoren hyvinvoinnista, terveydestä, kehityksestä ? Lastensuojelulaki ja lastensuojeluilmoitus

22. Lastensuojeluilmoitus Lastensuojelulain 40:1 ”Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisin tai seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeistä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle” Vaarantavia tekijöitä esim. vanhempien päihteiden käyttö, mielenterveysongelmat, perheen ristiriitatilanteet, rikollisuus

23. Opettajan vastuulla on kiinnittää huomiota oireiluun ? oppilas luottaa opettajaan Avoimuus sille mitä näkee Häiritsevään käyttäytymiseen on puututtava Omiin tunteisiin luottaminen Oireet ? avun tarve Nuoren tunteisiin luottaminen Auttamisessa tulee muistaa raja lapsen ja nuoren välillä ? Mihin lapsi haluaa apua vs. mihin nuori haluaa apua Yksityisyyden raja esim. psykologinen debriefing traumaattisten tapahtumien jälkeen: ala-asteella opettaja ehdottomasti mukaan, yläasteella ei missään nimessä! (Saari, 2007)

24. Omien ammatillisten rajojen tunnistaminen Opettaja ei ole mielenterveysalan ammattilainen Opettajan tehtävänä ei ole diagnosoida Opettaja voi tarjota onnistumisen kokemuksia Kokemus selviämisestä Toiminnallisia keinoja Tapahtunutta/aihetta voi käsitellä oman oppiaineensa kautta kuvaamataito – piirtäminen, maalaaminen, tunteiden ilmaisu kuvallisesti ilmaisutaito – draama, eläytymisharjoitukset äidinkieli – kirjat, runot, kirjoittaminen, tunteiden ilmaisu kirjallisesti terveyskasvatus – mielenterveyteen ja kriiseihin liittyvien asioiden läpikäyminen mikä tahansa oppiaine – onnistumisen kokemukset

25. Esimerkkitilanne Kahdeksasluokkalaisen Tiinan isoäiti on menehtynyt auto-onnettomuudessa kaksi viikkoa sitten. Koulussa, opettaja Laineen tunnilla, Tiina ryntäsi yhtäkkiä ulos luokasta. Tiinan paras ystävä Mari lähti Tiinan perään. Oppitunnin jälkeen opettaja Laine näkee Tiinan ja Marin juttelemassa käytävällä ja menee keskustelemaan tyttöjen kanssa Tiinan yllättävästä poistumisesta.

26. Opettajan huoneentaulu Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen koulupäivään Jokaisella on tarve tulla kuulluksi Oppilaan paha olo voi pysyä kauan piilossa Lasten ja nuorten aggressiivinen käyttäytyminen ei vähene ilman, että siihen puututaan Opettajan opetusta häiritään melulla ja sillä, ettei hänen ohjeitaan noudateta – puuttumisen paikka! Olet erityinen avain oppilaan ongelmien havaitsemisessa – luota havaintoihisi, luota itseesi! Aina on hetki aikaa – aito läsnäolo on paras tapa auttaa

27. Miten kohdata kriisiytynyt nuori? Ole läsnä Pyri luomaan ja ylläpitämään huolehtivaa, turvallista ja rauhoittavaa ilmapiiriä Hyväksy ja osoita että kestät nuoren reaktiot ? Auttaja saa kuitenkin ilmaista omia tunteitaan Älä jätä nuorta yksin Pidä lupauksesi Aikuiset ovat mallina elämänuskosta ja toivosta

28. Lasta ei haittaa jos näkee aikuisen itkevän, mutta luhistumisen näyttäminen ei ole hyväksi Haasteena nuoren toivoman käytöksen kaksijakoisuus: ”tule lähelle” vs ”mene pois” Koskettaminen rauhoittaa, tuo turvaa, ilmaisee myötätuntoa ja välittämistä Vältä tarpeettomia muutoksia Huolehdi avun jatkumisesta Pura tilanne esim. työtoverin kanssa

29. Kuunteleminen on yksi tärkeimmistä avun keinoista; nuori kaipaa ennen kaikkea kuuntelijaa, ei niinkään keskustelijaa tai kannanottajaa ?Opettaja voi auttaa oppilasta parhaiten puuttumalla asiaan ja puhumalla oppilaan kanssa Vältä tyhjiä fraaseja, ole suora ja rehellinen Kysele kuulumisia ? Voi kysyä esim. miten olet selvinnyt aikaisemmista vaikeista tilanteista (voimavarojen kartoitus) Korosta rutiinien merkitystä

30. Ota selvää tavanomaisista tavoista reagoida kriisiin, ja korosta nuoren reaktioiden normaaliutta Rohkaise nuorta ilmaisemaan tunteitaan ?Tunteiden ilmaisu kuitenkin nuoren omilla ehdoilla, on myös hyväksyttävä toisen halu olla ilman tukea Kysy nuorelta tietävätkö vanhemmat asiasta, rohkaise kertomaan kotona

31. Auttajan sudenkuopat ”Suurimmat virheet psyykkisessä ensiavussa ovat seurausta siitä, että emme kestä omia tunteitamme vaan lähdemme ratkaisemaan niitä” (Saari, 2007) ”ymmärrän miltä sinusta tuntuu” ”muille on käynyt samoin/pahemmin ja kyllä siitä on selvitty” Uhrin lohduttaminen: lohduttaminen mahdotonta koska uhrilta puuttuu tulevaisuuden perspektiivi Yritykset viedä uhrin huomio muualle, unohtaa tapahtunut

32. Mielenterveyden tukeminen kouluympäristössä Ilmapiiri, avoimuus Asioiden käsittely ennalta koulussa selkiyttää; opettaja: missä voin auttaa oppilas: missä opettaja voi auttaa, mitä itse voin tehdä Mielenterveyttä tukevan hankkeen toteuttaminen koulussa Esim. teemapäivä kriiseistä / stressinhallinta keinoista, tuutor-toiminta Pienemmät hankkeet, esim. mielenterveysaiheinen aamunavaus

33. Milloin nuori tarvitsee ammattiapua? Tyypillisiä mietteitä ja kysymyksiä mielenterveyden ammattilaisille Milloin nuoren tilanteesta pitäisi huolestua? Mitkä ovat minun velvollisuuteni? Voinko ylipäätään puuttua asiaan? Miten voin ottaa asian puheeksi nuoren kanssa? Jos minusta tuntuu että nuori tarvitsee apua, mitä voin tehdä?

34. Ammattiavun hakeminen Milloin nuori tarvitsee ammattiapua? Aina kun lapsi/nuori kokee itse tarvitsevansa, häntä on autettava Aina on parempi auttaa kuin olla auttamatta Mitkä ovat minun auttamiseni rajat? Sinä olet oman työsi ammattilainen ja voit perustaa ratkaisusi siihen

35. Milloin nuori tarvitsee ammattiapua? Nuori on jatkuvasti väsynyt eikä kykene rentoutumaan Keskittyminen on vaikeaa Vaikeus saada unta, jatkuvat painajaiset Psykosomaattinen oireilu haittaa elämää: Huimaus, päänsärky, vatsakipu, selkäsärky Tunne siitä ettei ketään kelle puhua Nuoresta tuntuu ettei hän pääse tasapainoon, on ahdistunut, masentunut ja jännittynyt Elämä tuntuu tyhjältä ja merkityksettömältä Tunteet ovat lamaantuneet, nuori on ikään kuin jähmettynyt, elämänhalu kadonnut Eristäytyminen Koulutyö kärsii, nuori ei välitä asioista, jotka aiemmin olivat hänelle tärkeitä Epäsuoran itsetuhoinen toiminta (tupakka, alkoholi, huumeet, tapaturmat, yltiöpäisyys liikenteessä) Lainvastainen toiminta Elämä on kapeutunut, itsemurha-ajatukset ?APUA VÄLITTÖMÄSTI!

36. Vakavan riskin hälytysmerkkejä (K. Ranta, 2006) SUHDE ITSEEN Itsensä vahingoittaminen, piittaamattomuus, riskien ottaminen, vääristynyt kuva itsestä SUHDE VANHEMPIIN Vakavat riidat, fyysinen/henkinen väkivalta, eristäytyminen perheen vuorovaikutuksesta SUHDE IKÄTOVEREIHIN Vetäytyminen kaverisuhteista, ikätoverien puute, ei kiinnostusta sos.suhteisiin, kehitysvaiheelle liian varhaiset seurustelu- /seksisuhteet, väkivalta KOULUTYÖ Toistuvat ja pitkittyvät poissaolot, suoriutumistason romahdus, keskittymisvaikeudet, vetäytyminen, ongelmat suhteessa auktoriteetteihin MITEN TILANNE VAIKUTTAA NUOREN TOIMINTAKYKYYN?

37. Yhteenveto: Miten opettaja voi auttaa kriisin kohdannutta oppilasta? Vastuu oppilaiden turvallisuudesta Tarkoituksena ei ole diagnosoida sairauksia Onnistumisen elämyksien tarjoaminen auttaa ja ehkäisee mielen ongelmia Avoin keskustelu oppilaan kanssa Avoimuus sille mitä näkee Häiritsevään ja loukkaavaan käyttäytymiseen puuttuminen Omiin/nuoren tuntemuksiin luottaminen Valmius tarttua ammattiapuun

38. Keneen opettaja voi ottaa yhteyttä… KOULUSSA Luokanvalvoja Terveydenhoitaja/ koululääkäri Koulukuraattori Koulupsykologi Rehtori Opo Erityisopettaja ?OPPILASHUOLTORYHMÄ KOULUN ULKOPUOLELLA Vanhemmat/huoltajat Sosiaalitoimi/ lastensuojelu Poliisi Oppilaan ja/tai vanhempien pyynnöstä johonkin tahoon

39. Miten kriisin kokenut nuori voi saada apua Turussa (13-19v.) ? perusterveydenhuolto a) Terveydenhoitaja/ koululääkäri b) Terveyskeskuslääkäri/ päivystys Psykiatrinen erikoissairaanhoito (nuorten/ aikuisten psykiatrinen poliklinikka) Nuorten/ aikuisten psykiatrinen osasto sosiaalikeskus seurakunta Turun kaupungin kasvatus- ja perheneuvola Turun kaupungin kriisipäivystys Terveydenhoito+seurakunnat +sosiaalikeskus Turun mielenterveysyhdistys ITU ry. MLL LSM Kriisikeskus nuorten projekti tukihenkilö vertaistukiryhmät Operaatio Toivo Punainen lanka kursseja vertaistukea Turvatalot ja ensikodit Syömishäiriökeskus Rikosuhripäivystys Tukinet –verkkotukipalvelu Nuorten puhelin Pelastakaa lapset ry. Turun NMKY – Nuorten kohtaamispaikka Toivo (17-25v.) Omaiset mielenterveystyön tukena (psyykkisesti sairastuneiden omaisille) Surunauha (itsemurhan tehneiden läheisille) Huoma (henkirikosten uhrien läheisille) erilaiset yksityiset terapiapalvelut

40. Opettajan oma jaksaminen Kun olet tekemisissä kriisissä olevien lasten ja nuorten kanssa, varaudu omiin tunnepurkauksiin Puhu paineistasi ystäville ja työtovereille Muista, ettet voi kantaa lapsen tai nuoren surua, vaan sinun tehtäväsi on auttaa lasta ilmaisemaan omaa suruaan Hyödynnä työterveyshuoltoa ja työnohjausta Älä epäröi olla yhteydessä ammattiauttajiin

41. Esityksen lähteet S. Saari (2007). Kuin salama kirkkaalta taivaalta – Akuutit traumaattiset kriisit ja niistä selviytyminen. K. Ranta (2006). Tavallisimpien mielenterveyshäiriöiden tunnistaminen koulussa, seminaari esityksen materiaali. Suomen Mielenterveysseura ry. Miten autan oppilasta opettajan keinoin (2001) Hyvän mielen koulu – Mielenterveys lapsuuden ja nuoruuden voimaksi (2005) Mielenterveyden Ensiapukirja (2006) LMS Kriisikeskuksen Nuorten projekti 2004-2008: Opas opettajille kriiseistä selviytymiseen (julkaistaan 2008)

42. A. Dyregrov (1996). Lapsen suru. C. Pohjolan-Pirhonen, K. Poutiainen, H. Samulin (2007) (toim.). Kriisityön käsikirja. Käytännön opastusta kriisin kohdatessa S. Poijula (2002) Surutyö. O. Ruishalme, L. Saaristo (2007) Elämä satuttaa – Kriisit ja niistä selviytyminen

43. Muuta kirjallisuutta Suomen Mielenterveysseura ry. Hyvän mielen koulu – Mielenterveys lapsuuden ja nuoruuden voimaksi (2005) Pipo ja kintaat –opas (vielä julkaisematon) S. Honkala (1999) (toim.) Solmut auki – Näkemyksiä ja kokemuksia monikulttuurisesta koulutyöstä. S. Poijula (2007). Lapsi ja kriisi. B. Nummi (2003). Kun koulu kohtaa kriisin. E. J. Bourne (1995). Vapaaksi ahdistuksesta – Työkirja paniikista ja peloista kärsiville