Moderni ja postmoderni terveydenhuollossa

1. Moderni ja postmoderni terveydenhuollossa Suomen lääketieteen filosofian seura Kerkko Karjalainen 1.2.05

2. Postmoderni terveydenhuolto(AW Frankia mukaillen) • Esimoderni: aika ennen luonnontieteellistä biolääketiedettä • Moderni: biolääketieteen ja medikalisoitumisen valtakausi, jolloin lääketieteen kieli syrjäyttää potilaiden omaa kokemusta kuvaavan kielen • Postmoderni: biolääketieteen valtakauden jälkeinen aika jolloin lääketieteen käsitejärjestelmä rajoitetaan teknisen työkalun asemaan ja potilaiden omat kertomukset palautetaan ensisijaiseksi sairauksia kuvaamaan.

3. Modernismia: ”Lääketieteellä on oltava tieteellinen perusta. Lääketiede perustuu luonnontieteisiin.” Flexnerin raportti, USA 1910 ”Lääketieteen saatava kasvaa rajattomasti oman logiikkansa mukaan ilman ulkopuolista ohjailua.” Postmodernismia: ”Lääketiede rajattava hyödyllisimpään osaansa ja tutkimusta suunnattava eettisin perustein” ”Yhteiskunnalliset ongelmat hoidettava yhteiskunnallisilla keinoilla eikä esimerkiksi rauhoittavilla lääkkeillä ja depressiolääkkeillä, jotka vain peittävät ongelmat”

4. Biolääketieteen haitalliset sivuvaikutukset: Ivan Illich: Limits to medicine. Medical nemesis: the expropriation of health 1976 Kliininen iatrogeneesi tarpeettomat tutkimukset ja hoidot ja niiden haitat hoitojen haitalliset sivuvaikutukset hoitovirheet Sosiaalinen iatrogeneesi medikalisaation aiheuttama luontaisten sopeutumis- ja paranemismekanismien häiriintyminen Kulttuurinen iatrogeneesi lääketiede riistää ihmisiltä halun kokea todellisuuden Illich: Lääketiede rajattava hyödyllisimpään osaansa

5. Menetelmätyyppejä, joiden rajoittamiseen on perusteita: Menetelmä on tehoton tai haitallinen (esim. kardiotokografia) Menetelmä on tehokas, mutta siitä hyötyvät vain harvat Menetelmän teho on rajoitettu, mutta hyötyjiä on paljon Menetelmä pidentää elämää, mutta elämän laatu on huono Menetelmä on tehokas ja hyödyttää monia, mutta on erittäin kallis (esim. keinosydän) Matti TeikariImpakti 3/2003, referoi kirjoitusta: Johri et al. International Journal of Technology Assesment inHealth Care 2003; 19(1): 179-93

6. Tarvitsemme joka vuosi 5% lisää rahaa, jos kaikki uudet tehokkaat hoidot halutaan ottaa käyttöön. Pitkällä aikavälillä bruttokansantuote kasvaa noin 2,5% vuodessa Veropohja murenee. Valtion ja kuntien verotulot pienenevät. Terveydenhuoltoon voitaisiin käyttää enemmän kansalaisten omia varoja. Omavastuuta ei kuitenkaan ole helppo lisätä, sillä kotitalouksien maksuosuus on jo nyt poikkeuksellisen suuri. Voimme myös jakaa kakun uudelleen: rahoittaa kasvavat terveysmenot leikkaamalla opetuksen, tutkimuksen tai järjestyksenpidon ja kulttuurin resursseja, jolloin peruskoulun luokkakoot kasvavat, huumeet leviävät ja terveystutkimus vähenee. Niin tai näin – kansalaisten terveys kärsii. (Priorisointi on väistämätön) Ehdotan , että sosiaali- ja terveysministeriö asettaa heti asiantuntijaryhmän laatimaan suunnitelmaa siitä, miten terveydenhuollon valinnat tulevaisuudessa toteutetaan. Jussi HuttunenTerveysportti 30.12.03

7. Sosiaalisen pääoman vaikutus terveyteen (Markku T. Hyyppä): • Pohjanmaalla ruotsinkielisen väestön miehet kuolevat 8,7 ja naiset 4,8 vuotta vanhempina kuin samalla alueella asuvan suomenkielisen väestön miehet ja naiset. • Väestöryhmiä erottava tekijä: sosiaalinen pääoma • Muita vaikutuksia terveyteen: • korkeampi eläkeikä • vähemmän aivoinfarkteja • korkeampi kipukynnys • vähemmän päiväväsymystä

8. Maailman talous- ja terveysjärjestöt ovat jonkin aikaa markkinoineet sosiaalista pääomaa kansojen terveyden turvaksi. Näkemys on kuin toiselta tähdeltä kun sitä vertaa lääkärikunnan ja median odotuksiin, jotka perustuvat kantasolujen ja geenimanipulaation tulevaisuuden lupauksiin. Kumpaan sijoitamme, sosiaaliseen pääomaan vai geenimanipulaatioon, kun kyse on kansalaisten terveydestä? M.T. Hyyppä SLL 2002

9. Kannustaisin sosiaalisen pääoman kulutusjuhliin. Kun ohjelmani toteutuu, suomalaisten elinajan odote tavoittelee 90 vuotta ja joka kahdestuhannes elää hyväkuntoisena satavuotiaaksi. Aika näyttää, sisältääkö arkinen talkoisiin –ohjelmani elämän eliksiiriä enemmän kuin sankarillinen kantasolu-, varaosa- ja geenikäsittelylääketiede. • MT Hyyppä SLL 2002

10. ”Biolääketieteen suuri kertomus” Raymond Tallis: Hippocratic Oaths. Medicine and its discontents 2004 • tieteellinen lääketiede on yksi ihmiskunnan suurimmista triumfeista • lääketiede on vaarassa turmeltua peruuttamattomasti • uhka ei tule sisältä vaan yhteiskunnasta • lääkärien on saatava päättää terveydenhuoltojärjestelmästä

27. Miten lääketiede voi muistuttaa epäonnistuneita rationaalisia ohjelmia? • kohtelee ihmisiä esineinä • vaatii oikeaoppisuutta ja uskollisuutta autoritaarisesti, rankaisee uskollisuuden puutteesta • yrittää estää ulkopuoliset vaikutteet • uskoo yhteen oikeaan metodiin • vaatii resursseja enemmän kuin tulos oikeuttaa • vaatii kohtuuttomia uhrauksia ja uhrautumista • ei välitä pitkän aikavälin uhkaavista haitoista

28. Lähteet: A.W. Frank. The wounded storyteller. The University of Chicago Press. 1997 K. Enquist. Olemisen porteilla. WSOY. Juva 1999 I. Illich. Limits to medicine. Penguin Books. 1979 G. Lakoff& M. Johnsson. Philosophy in the flesh. Basic Books. NY 1999 J.-F. Lyotard. Tieto postmodernissa yhteiskunnassa. Vastapaino. Tampere 1985 R. Tallis. Hippocratic oaths. Atlantic Books. Lontoo 2004