Euroopan neuvoston sopimukset ja ruotsinsuomalainen vähemmistö

1. Euroopan neuvoston sopimukset ja ruotsinsuomalainen vähemmistö Leena Huss Monietnisen tutkimuksen keskus Uppsalan yliopisto

2. Kansallinen vähemmistöpolitiikka • Kansallinen vähemmistöpolitiikka Ruotsissa vuodesta 2000 lähtien • Perusta: kaksi Euroopan neuvoston vähemmistöja koskevaa sopimusta

3. Kaksi sopimusta • Euroopan neuvoston vähemmistösuojaa koskeva puiteyleissopimus (Europarådets ramkonvention för skydd av nationella minoriteter) vuodelta 1995 • Euroopan neuvoston alueellisten kielten ja vähemmistökielten peruskirja (Europarådets stadga för landsdelsspråk eller minoritetsspråk) vuodelta 1992

4. Vähemmistösuojasopimus • Ensimmäinen lakiin perustuva sopimus, jonka tarkoituksena on taata kansallisille vähemmistöille tietty perusturva.

5. Vähemmistökielisopimus • Tarkoitus: • suojella ja edistää alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä osana Euroopan yhteistä kulttuuriperintöä • taata vähemmistökielten puhujille mahdollisuus käyttää kieltään sekä yksityiselämässä että julkisesti.

6. Sopimusten seuranta • Asiantuntijakomiteat • Jatkuva raportointi • Yhteydet viranomaisiin • Yhteydet vähemmistöihin • Euroopan neuvosto odottaa sopimusten johtavan • Määrätietoiseen kansalliseen politiikkaan vähemmistöjen ja vähemmistökielien tukemiseksi • Valtion, kuntien ja vähemmistöorganisaatioiden väliseen yhteistyöhön • Vähemmistöillä oikeus osallistua keskusteluun!

7. Tämän hetken tilanne? • 10 vuotta kansallista vähemmistöpolitiikkaa • Monia arvioita • Paljon kritiikkiä: vähemmistöpolitiikan toteuttaminen käytännössä on osoittautunut vaikeaksi • Uudistettu vähemmistöpolitiikka: Hallituksen esitys 2008/2009:158 ”Från erkännande till egenmakt. Regeringens strategi för de nationella minoriteterna”

8. Tärkeitä parannuksia • Vähemmistöjen omavalta ja mahdollisuus vaikuttaa • Mahdollisuus kielen elvyttämiseen: Heikentynyt tai kadotettu kieli on voitava saada takaisin

9. Tiedotus tärkeää! • Vähemmistön on saatava tietoa • Enemmistön on saatava tietoa • “Pedagoginen ongelma” (Hyltenstam & Milani 2005)

10. Vanhaa perintöä • Viime vuosisadan alun rotuteoriat ja niiden seuraukset ruotsinsuomalaisten kannalta • Ajatus suomesta ”vieraana kielenä”

11. 1809 >

12. Ruotsin kieli, kansakunnan äidinkieli • Härnösandin piispa Martin Johansson 1891 ”Ruotsi on kaikkien tornionlaaksolaisten ainoa oikea äidinkieli, suomen kieli ei kuulu Ruotsiin.”

13. ”Lapset eivät osaa äidinkieltään” • ”Täällä pohjoisessa radiolla on erityisen tärkeä tehtävä englannin opetuksessa - ja ruotsin! Lapset eivät nimittäin osaa puhua omaa äidinkieltään kun koulu alkaa, vaan puhuvat suomea.” (Röster i Radio 1961)

14. Vanhat muistot ja mielikuvat elävät pitkään yhteiskunnassa ja vaikuttavat sekä enemmistön että vähemmistön asenteisiin. • Siksi on tärkeätä, että vähemmistöasiat nostetaan esiin ja entinen ajatustapa todetaan vääräksi. Se on sovinnon ja tulevan myönteisen kehityksen perusta.

15. Ongelmia • Emme tiedä tarkalleen kuinka monta meitä on, millä aloilla toimimme, missä asumme, mitä kieliä puhumme… • Tiedämme kuitenkin, että meitä on paljon • Tiedämme, että monet ovat aikojen kuluessa menettäneet suomen kielen

16. Kieli on tärkeä osa meitä kaikkia • “Kaikki kielet ilmentävät puhujiensa maailmankuvaa - sitä miten he ajattelevat, mitä he arvostavat, mihin he uskovat, kuinka he järjestävät elämänsä. Kun kieli kuolee, se vie vääjäämättömästi mukanaan osan inhimillistä kulttuuria.” Dixon 1997

18. Meidän on levitettävä tietoa siitä, miten • kielen voi ottaa takaisin • heikentynyttä kieltä voi vahvistaa • miten perheissä, päiväkodeissa, vapaa-aikana ym. voidaan edistää kaksi- ja monikielisyyttä • mitä kieli merkitsee ihmiselle

19. Tärkeää • Ruotsinsuomalaisten vähemmistöoikeuksia eivät kaikki tiedosta – tarvitaan tehokasta tiedotustoimintaa! • Kielenelvytys on Ruotsissa ollut melko tuntematon asia vaikka muualla maailmassa sitä on harrastettu jo kauan - tarvitaan tietoa ja uudenlaista ajatustapaa! • Ruotsinsuomalaiset kuten muutkin vähemmistöt jäävät aina ”vähemmistöön” – tarvitaan voimaperäisempää yhteistyötä viranomaisten kanssa! • Lopuksi: Ruotsinsuomalaisilla on nyt paremmat mahdollisuudet kuin koskaan ennen ajaa omia asioitaan. Olemmeko valmiita käyttämään sitä hyväksemme?

20. ”Enää ei olekaan yhtä häpeällistä kuin ennen olla suomalainen. Suomen kieli ei kuulostakaan enää yhtä rumalta ja sana finnjävel kaikuu yhä harvemmen koulun pihoilla ja leikkipaikoilla. Pilkkakuva suomea puhuvasta juoposta viinapullo toisessa, puukko toisessa kädessä alkaa pikku hiljaa murentua. Uusien sukupolvien myötä seuraa uusi itseluottamuksen henki: Se että yksi tehtaissa uurastajista on isäni, ei enää välttämättä merkitse sitä, ettenkö minä voisi olla kulttuurilehden päätoimittaja.” Sanna Posti Sjöman Sanna@sheriffi.se