Yleisen kielitieteen peruskurssi

1. Yleisen kielitieteen peruskurssi Cyk 110 Sl06 Laury Luento 14

2. Viime kerralla • Vähän lausesemantiikkaa • Pragmatiikkaa • Maailman kielet • Lukumäärä • Sukulaisuussuhteet • Euroopan kielet (indoeurooppalaiset, uralilaiset, isolaatit) • Uhanalaisuus

3. Maailman suurimmat kielet (miljoonissa puhujissa) • mandariinikiina 885 • englanti 322 • espanja 266 • bengali 189 • hindi 182 • portugali 170 • venäjä 170 • japani 125 • saksa 98 • wu-kiina 77 • jaava 76

4. Kielen muutos • Kaikki kielet muuttuvat kaiken aikaa • Muutoksissa on selviä säännönmukaisuuksia, samantapaisia muutoksia tapahtuu eri kielissä • Kaikissa kielen osasysteemeissä tapahtuu muutoksia • Äänteiden muutos • Morfologiset muutokset • Syntaksin muutos • Semanttiset muutokset

5. Äänteiden muutokset • Pitkään tutkittu kielen muutos • Nuorgrammaatikot, esim. Grimm • äänteenmuutosten poikkeuksettomuus (vastakohtana: ’jokaisella sanalla on oma historiansa’) • esim. espanjassa /p/ > /b/ /V_V säännöllisesti, ei esim. katoa joissakin sanoissa ja muutu frikatiiviksi joissakin muissa, vaan muuttuu aina (=kaikissa sanoissa) tässä kontekstissa • mutta esim. engl. spræc > speech, vaikka /r/ säilynyt muissa, esim. spring, spree) • ehkä pisimmälle kehitetty (parhaiten ymmärretty) kielen muutoksen tutkimuksen haara

6. Esim. proto-indoeurooppalaisen kantakielen kehitys romaanisiksi ja germaanisiksi kieliksi Grimmin laki PIE:ssä oli soinnittomat klusiilit [p t k] – näistä tuli soinnittomia frikatiiveja germaanisissa kielissä [f θ h] *pəter pater [faðɹ] *trei tres [θɹi] *kerd kardia [haɹt] PIE soinnillisista klusiileista [b d g] tuli soinnittomia klusiileja [ p t k ] germaanisissa kielissä *leb labium [lɪp] *dekm decem [tɛn] *gwena gyne [kwin]

7. PIE soinnillisista aspiroiduista klusiileista [bh dh gh] tuli aspiroimattomia [b d g] germaanisissa kielissä *bhrater Skt bhratar brother *dhe Ltn facere do *ghosti Ltn hostis guest

8. Äänteenmuutokset tapahtuivat vain germaanisissa kielissä, eivät romaanisissa • Tuloksena ovat säännölliset vastaavuudet pater, padre father, far pes, pie foot, fot piscis fish, fisk etc. Ajoitus siis: äänteenmuutoksen on täytynyt tapahtua romaanisten ja germaanisten kielten eroamisen jälkeen

9. Tavallisia äänteiden muutostyyppejä • Assimilaatio • Äänteet muuttuvat samanlaiseksi kuin joku lähiäänne jonkun piirteen suhteen • esim. soinnillisiksi soinnillisten äänteiden lähellä (ed. esimerkki espanjasta) • Totaalinen assimilaatio: lat. octo > it. otto noctem > notte factum > fatto su. kuul-nut > kuullut pur-nut > purrut nous-nut > noussut

10. Assimilaatiotyyppejä: • Nasaaliassimilaatio • Nasaalien artikulaatiopaikka assimiloituu seuraavan klusiilin mukaiseksi • inadmissible, mutta impossible, incomplete [iŋkəmplit] • Palatalisaatio • etuvokaalien tai j:n edellä (tai jälkeen) konsonatti saa palataalisen artikulaation, esim k, t > ʧ • esim. lat. lakte > leche, okto > oito > ocho • su. itämurteissa susi > susʲ, tuli > tulʲ

11. Dissimilaatio • Äänteet muuttuvat erilaisiksi kuin läheinen äänne • lat. –al dissimiloituu päätteeksi –ar kun sanavartalo on l-loppuinen • Esim. englannin alveolar, velar, uvular vrt. labial, dental, palatal • su. k>h/ __t, d • esim. tek-dä > tehdä,kak-ta > kahta

12. Äänteiden katoaminen • Tietyssä ympäristössä (conditioned change) • esim. sananloppuiset vokaalit katoavat • engl. sticca, sunu, mona > stick, sun, moon • vir. jalka > jalk, härkä > härk, leemi > leem • Jos edellä pitkä vokaali tai kaksi konsonanttia; lyhyen vokaalin ja yhden konsonantin jälkeen ei katoa, lumi > lumi, kala > kala • Täydellinen kato • [x] katosi engl. (ei esim. saksasta Bach, skotl. engl. loch) [druxt] > [drawt] [nixt] > [nayt]

13. Äänteiden lisäys • Epenteesi • esim. sananalkuisten konsonanttiryhmien edelle tulee vokaali (tavurakenne yksinkertaistuu) • lat. scola > ra. école • lat. scutu > esp. escudo (ja esp.engl. ’espanish’) • nahuatl kʃi > ikʃi ’jalka’ • Uuden äänteen (foneemin) tulo kieleen • lainana: [ ʒ ] engl. ranskasta • allofonin muuttuessa foneemiksi • Alun perin / θ / > [ ð ]/V__ V bathe, bath - sananlopp. vokaalien kadottua syntyi kontrasti

14. Metateesi • Äänteet vaihtavat paikkaa • engl. murteissa [æsk > æks] • OE brid > bird, hros > horse (sporadinen)

15. Morfologinen muutos • Analogia • Paradigmasta tulee säännöllisempi; muodoista samanlaisia throw/threw/thrown > throw/throwed/throwed cleave/clove/cloven (t. cleft) > cleave/cleaved/cleaved old/elder/eldest > old/older/oldest nigh/near/next > near/nearer/nearest late/latter/last > late/later/latest

16. Morfologian kehittyminen • ’Todays morfology is yesterday’s syntax’ Givón • Haidan kielen sana stlaay ’käsi’ on kehittynyt ensin johtimeksi tla- kädellä tekemistä merkitseviin verbeihin: tla-kwdáng ‘tunnustella käsillä’ tla-ts’áa ‘istuttaa siemeniä’ tla-’úng ‘murskata marjoja käsin’ • Tästä kehittynyt taivutusmorfeemiksi – kausatiivi: la= ˀŭ tlanˀway tla-inda-kan 3AGT=FOC maito KAUS-olla.lämmin-IMPF Hän lämmitti maidon hlaa=ˀuu dang tla-skinxa-gan 1.SG.AGT=FOC 2SG.OBJ KAUS-herätä-IMPF Herätin sinut

17. Syntaksin muutokset • Olemassa olevat rakenteet voidaan analysoida uudelleen hänen rinnallaan (subst. > postpositio) • Niiden perusteella voidaan yleistää edelleen: 1. näin miehe-m tuleva-m (’miehen, joka oli tulossa’) ACC ACC 2. äänteenmuutos: m > n / __# 3. näin miehen tulevan ACC/GEN - jossa miehen voi myös olla partisiipin subjekti (’näin, että mies tuli’)

18. jonka perusteella yleistys: 4. näin veneet purjehtivat > näin veneiden purjehtivan • Koska monikossa eivät akkusatiivi ja genetiivi ole muodoltaan samanlaisia, tässä ei kaksitulkintaisuus mahdollista • Kuitenkin yksikön perusteella tapahtunut uudelleenanalyysi yleistettiin myös monikkoon, joka mahdollisti uuden muodon (monikon genetiivin tässä rakenteessa)

19. Morfologisten muutosten kautta myös syntaktisia muutoksia: engl. ennen sijamuodot, ja sanajärjestys siksi vapaa: se man sloh pone kyning mies tappoi kuninkaan sloh se man pone kyning pone kyning sloh se man - sijamuotojen kadottua sanajärjestys kantaa merkitystä the man killed the king the king killed the man

20. Kieliopillistuminen: • kehitys, jossa kielenainekset muuttuvat vähitellen leksikaalisisista yksiköistä kieliopillisiksi (esim. haidan kausatiivi) • esim. latinan futuuri cantabo laula-1P.FUT haec habeo cantare nämä olla-1P.PR laula-INF minulla on nämä laulettavana, on laulettava nämä myös: [[cantare] habeo]

21. myöh. lat. veritatem dicere habeo ’minulla on totuus sanottavana > sanon totuuden’ sis. obligaatio > futuuri > [cantare habeo] >>> ra. chanter-ai >> chanterai Toinen esimerkki: ra. negaationegaatio: - ensin verbinetinen ne-partikkeli - vahvistus: liikeverbeissä verbinjälkeinen pas ‘askel’ (cf. mie ’muru’ syömisverbien negaation vahvistamisessa) Il ne va (pas) Il ne mange (mie)

22. pas laajentui analogisesti muihinkin verbeihin negaation vahvistukseksi Il ne sait pas pas uudelleenanalysoitiin negaation merkiksi ne mange pas, ne sait pas, ne va pas pas uudelleenanalysoitiin pakolliseksi, ne vapaaehtoiseksi Il va pas, j’sais pas, il mange pas

23. Semanttinen muutos • Merkityksen laajeneminen • dog - alun perin tietyn koiralajin nimi (yleissanana hound) • salarium – sotilaiden suola-annos, tästä > salary • cupboard – pöytä, johon kupit ja muut astiat asetettin > astiakaappi > mikä tahansa kaappi • armario (esp.) asekaappi > ra. armoire ’kaappi’ • holiday – ei enää välttämättä ’pyhä’ • sail – ei enää purjeiden avulla (the Silja Opera sails at 5) - raha

24. Merkityksen kapeneminen • meat – aikais. ’ruoka’ (vrt. nutmeat, mincemeat) • hound – aikais. ’koira’ • wife – aikais. ’nainen’ (vrt. midwife ’mukana-nainen’) • starve – aikais. ’kuolla’

25. Merkitys voi myös muuttua metaforan kautta ’humalassa’ blasted, bombed, hammered, ripped, smashed, wasted … ’sairaana’ under the weather Tai eufemismin kautta (josta voidaan päästä degradaatioon) lady alun perin jalosyntyisistä (vieläkin lord); nyt myös ’katunainen, ilotyttö’ Muuta merkityksen degradaatiota: mistress ’rakastajatar’ (vrt. master) Susan is John’s mistress John is Susan’s master (?)

26. puta ’huora’ alunp. it. ’tyttö’ madam ’ilotalon emäntä’ alunp. ’rouva’ jne. silly alunp. ’onnellinen, viaton, säälittävä’ < muinaisengl. sælig ‘siunattu’ villain < ra. maalainen

27. Merkityksen elevaatio pretty alunp. ’viekas, ovela’ corte, court ’hovi’, < lat. cortem ’aitaus,haka, pihapiiri’ dude alunp. slangia, ’ulkoasustaan liian kiinnostunut mieshenkilö, keikari’ ’Kielletyt’ sanat korvataan eufemismeilla Mikä tekee sanoista kiellettyjä? - ei äänneasu (ship, fit, pluck) - ei (sinänsä) merkitys (void, BM)

28. Liittyvät useimmiten • Uskontoon • Seksuaalisuuteen • Muihin ruumiintoimintoihin (eli yksityisiin, intiimeihin asioihin) • Sosiaalisesti opittuja, ei aina helppoja lapsille tai kielen oppijoille • Esim. kiroileminen: uskonnolliset ja skatologiset sanat, joille sitten ’siistimmät’ eufemistiset versiot, geez, shucks, darn • tai siirrytään toiseen sanaan, jos aiemmin neutraalit saavat kiellettyjä lisämerkityksiä esp. huevo > blanquillo (su. ’kananmuna’) engl. ass > donkey, cock > rooster

29. Jay Powell: Australialaisia slangisanoja (eufemismeja) eräälle ruumiintoiminnalle: drain the dragon syphon the python squeeze the lemon drain the spuds wring the rattlesnake shake hands with the wife's best friend point Percy at the porcelain train Terrence on the terracotta

30. Andersson & Trudgill (1990, Bad Language) englannin monikäyttöisimmästä (ilmaisuvoimaisimmasta?) sanasta: FRAUD I got Xed by my insurance agent DISMAY Oh, X it! TROUBLE I guess I’m Xed now. AGGRESSION X you! PASSIVE X me. CONFUSION What the X? DIFFICULTY I can’t understand this Xing business! DESPAIR Xed again. PHILOSOPHICAL Who gives a X.

31. INCOMPETENCE He’s all Xed up. LAZINESS He’s a X-off. DISPLEASURE What the X is going on? REBELLION Oh, X off! Toisaalta kielletty sanasto voi olla moninaista; esim. koululaisslangin tutkimuksessa löytyi 129 toisen ihmisen kognitiivisia rajoituksia kuvaavaa sanaa, jotka useampi kuin yksi koehenkilö mainitsi - erisnimiä (Daphne, Rodney) - kasveja ja hedelmiä (melon, cabbage, gooseberry) - eläimiä (duck, pig, dog) - muita metaforisia (thicky, dim)

32. Tentistä • Aloitamme tiistaina 24.10. jo klo 14 • Voimme jatkaa tenttiä klo 16:30 asti, jos salia ei ole varattu klo 16 jälkeen

33. Monet kiitokset kaikille mukavasta kurssista, onnea tenttiin, ja tervetuloa muillekin kielitieteen kursseille!