1 / 33

Svensk finanspolitik 2008

Svensk finanspolitik 2008. Finanssipoliittisen neuvoston raportti Ruotsin hallitukselle. Finanssipoliittinen neuvosto. Jäsenet Lars Calmfors (pj) Torben Andersen (varapj) Karolina Ekholm Per-Ola Eriksson Martin Flodén Laura Hartman Ann-Sofie Kolm Erik Åsbrink. Kanslia

avel
Download Presentation

Svensk finanspolitik 2008

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Svensk finanspolitik 2008 Finanssipoliittisen neuvoston raportti Ruotsin hallitukselle

  2. Finanssipoliittinen neuvosto Jäsenet Lars Calmfors (pj) Torben Andersen (varapj) Karolina Ekholm Per-Ola Eriksson Martin Flodén Laura Hartman Ann-Sofie Kolm Erik Åsbrink Kanslia Thomas Eisensee Ann Öberg

  3. Raportin sisältö • Finanssipolitiikka ja finanssipoliittinen kehysmenettely • Valtiovarainministeriön makrotaloudelliset prognoosit • Työllisyyspoliittiset uudistukset • Kiinteistö- ja omaisuusverotuksen uudistukset • Hallituksen päätösten perusteet

  4. Raportin tärkeimmät johtopäätökset Hallitus toimii oikein varatessaan suuren budjettiylijäämän lähivuosina Mutta ylijäämätavoitteen uudellenmuotoilua tulee harkita Työtulojen veroalennukset ja työttömyyskorvausten leikkaukset kasvattavat työllisyyttä pitkällä tähtäimellä Mutta työttömyysturvan rahoitusuudistus ja kiinteistöverouudistus epäonnistuneita

  5. Finanssipoliittinen kehysmenettely • Pitkän ajan kestävyys on tärkein tavoite • Ylijäämätavoite ja menokatto ovat operationaalisia, keskipitkän tähtäimen tavoitteita, joiden tarkoituksena on helpottaa kestävyystavoitteen saavuttamista • Ylijäämätavoitteen tasoon tulee vaikuttaa: • tavoite sukupolvien välisen hyvinvoinnin jakaumalle • tavoite kansantalouden tehokkuudelle (verojen tasaus) • varovaisuusperuste • Väestön ikääntyminen luo menopaineita

  6. Hallituksen tulee paremmin perustella ylijäämätavoitteen tasoa • Mikä painoarvo on eri perusteilla? • Tavoitekonflikteista tulee keskustella • Sukupolvianalyysien tarve • kuinka eri budjettitulokset vaikuttavat sukupolvien väliseen jakaumaan?

  7. Ylijäämätavoitetta tulee tarkastaa • Hallituksen omien laskelmien mukaan on tavoite voimassa vuoteen 2015 asti • Sen jälkeen ylijäämä pienenee ja kääntyy pikkuhiljaa alijäämäksi • Ylijäämätavoite luotiin kun julkista taloutta piti vakauttaa • Tänä päivänä täysin erilaiset mahdollisuudet tavoitteen hienosäätöön

  8. Kultainen sääntö? • Halllituksen tulee harkita ylijäämätavoitteen uudelleen muotoilua niin että se koskisi julkisen talouden kokonaissäästöjä. Tänä päivänä se koskee rahasäästöjä (finansiellt sparande) • kokonaissäästöt ovat rahasäästöjen ja nettoinvestointien summa • nykyinen ylijäämätavoite saattaa hillitä julkisia investointeja • Neuvoston suositus: Julkinen selvitys • estoja väärinkäytölle tarvitaan • raja sille kuinka alhainen julkisen sektorin rahavarallisuus saa olla

  9. Esimerkkejä kultaisesta säännöstä • Iso-Britannia • Saksa • Useampi Yhdysvaltojen osavaltio • Ruotsin kunnat ja maakunnat (kunnallinen balanssivaatimus) • Ruotsin valtio 1950-luvulla • käyttöbudjetti juokseville menoille ja tuloille • pääomabudjetti investoinneille (lainarahoitus)

  10. Menokatto ja kultainen sääntö • Kultaisen säännön vallitessa tulisi myös menokatto uudistaa • Kustannukset menojen sijaan • Poistot investointimenojen sijaan • Uudet budjetin tilinpitoperiaatteet • Täysi kirjanpitoperusteinen tilinpito nykyisen osittain kassaperusteisen tilipidon sijaan. • Nykyisessä järjestelmässä tendenssejä mielivaltaisiin poikkeuksiin normaalista budjettiharkinnasta tiettyjen investointien kohdalla

  11. Selontekoa julkisen sektorin taloudellisesta tilasta tulee parantaa • Budjettiarviot eivät sisällä kunnon selontekoa julkisen sektorin nettovarallisuuden kehityksestä • Mahdotonta muodostaa kokonaiskäsitystä julkisen talouden tilasta

  12. Finanssipolitiikan vakauttava rooli • Aikaisemmin ei selvästi muotoiltuja periaatteita • Kevään budjettiarvio • Keskuspankilla on päävastuu suhdannevakauttamisesta • Finanssipolitiikan tulee normaalisti vaikuttaa automaattisten vakauttajien kautta • Aktiivinen finanssipolitiikka vain tietyissä tilanteissa • Selvennyksen tarve • Suuret suhdannehäiriöt • Aktiivisen finanssipolitiikan tulee tuottaa lisäarvoa rahapolitiikan vaikutuksille

  13. Suuret ylijäämät tärkeitä lähivuosina? • Tällä hetkellä erittäin suuret ylijäämät • Kestävyyslaskelmien epävarmuus luo vahvoja varovaisuusperusteita yli yhden prosentin ylijäämille vuoteen 2015 asti • Yhden prosentin rahasäästö riittää juuri pitämään rahavarallisuuden vakiona suhteessa BKT:hen (noin 20 prosenttia) • Turvallisuusmarginaalin suuruus on puhtaasti poliittinen kysymys • Luonnollinen sopeutus tulisi olla eläkeiän nosto eliniän kasvun myötä

  14. Valtiovarainministeriön makrotaloudelliset ennusteet • Ei huonompia kuin muiden ennusteentekijöiden – muttei myöskään parempia • BKT-kasvu ja ylijäämät yleensä aliarvioitu • Helpompi saavuttaa ylijäämätavoitteet • Riski että nykyisen kehysmenetelmän edut liioiteltuja

  15. Työllisyyspoliittiset uudistukset Neuvoston toimeksianto: Ovatko hallituksen asettamat tavoitteet työllisyyden ja työtuntien kasvulle saavutettu? Emme ota kantaa sille ovatko toimenpiteet toivottavia – työllisyys vs tulonjako Arviointi aikaisemman tutkimuksen ja mallilaskelmien perusteella

  16. Yleinen johtopäätös Liian aikaista kiittää uudistuksia positiivisesta työmarkkinakehityksestä – mahdotonta tietää! Työllisyyden kasvu 2007-2008 johtuu suurimmaksi osaksi suhdanteesta Mahdollinen työttömyyden kasvu seuraavassa laskusuhdanteessa ei toisaalta myöskään tarkoita että uudistukset epäonnistuneita

  17. Työtuntien komponentit

  18. Työtuntien komponentit Källa: Arbetskraftsundersökningarna

  19. Priorisoitujen ryhmien tilanne työmarkkinoilla • Nuoret, ikääntyneet, alhaisesti koulutetut, maahanmuuttajat • Kaikkien komponenttien kehitys • Suhteessa väestön keskimääräiseen kehitykseen • Vertailu 1999-2001 ja 2005-2007 välillä Positiivinen luku = nykyinen noususuhdanne parempi kuin edellinen kyseiselle ryhmälle

  20. 2005-2007 parempi kuin 1999-2001 nuorille ja alhaisesti koulutetuille

  21. Miksi mielenkiintoista? • Meidän kuvaus eroaa kevään 2008 budjettiarvion kuvauksesta • Suhteutamme ryhmän kokoon ja väestön keskimääräiseen kehitykseen • Hieman eri periodit • ”Objektiivinen” ja kattava kuvaus työmarkkinatilanteesta vaikeaa • Tärkeää työllisyyspoliittisten tavoitteiden kannalta

  22. Työtuloverotuksen ja työttömyyskorvauksen alennukset tarkoituksenmukaisia Uudistukset kasvattavat työllisyyttä merkittävästi pitkällä tähtäimellä Vaikutukset työvoimaan osallistumiseen eivät ole yhtä yksiselkoiset mutta positiiviset (tasapaino)työttömyys laskee yhden prosenttiyksikön

  23. Toteutettu veronalennusmalli (JSA) tehokkaampi kuin vaihtoehdot JSA tarkoituksenmukainen jos tavoitteena työllisten määrän kasvu Nykyinen malli parempi kuin porrastaminen Mutta liian monimutkainen konstruktio Valtioeron tulorajan nostaminen edullista (duuret dynaamiset vaikutukset) mutta tuloerojen kasvu Onko jäljellä ”tulopoliittista saumaa”?

  24. Ei enempiä selektiivisiä veronalennuksia Suunnatut veronalennukset eri kohteille: ryhmille (nuoret, ikääntyneet, pitkäaikaistyöttömät ja -sairaat) Toimialoille (hushållsnära tjänster) Hyvät tarkoitukset, mahdollisesti työllisyyttä kasvattavat Mutta rajanveto-ongelmat ja verojärjestelmää monimutkaistavat Hallituksen tulee olla hyvin restriktiivinen uusien selektiivisten veronalennusten suhteen

  25. Epäonnistunut työttömyysturvan rahoitusuudistus Maksujen differentoinnilla Todennäköisesti positiiviset, mutta pienet, työllisyyttä lisäävät vaikutukset Mutta maksujen keskimääräinen nousu on voimakkaasti alentanut työttömyyskassojen jäsenmäärää Seuraavassa laskusuhdanteessa moni ilman kunnon valuutusturvaa

  26. Uudistuksilla epäedulliset yhteisvaikutukset Korotettujen kassamaksujen tarkoituksena rahoittaa työveron alennusta Vastakkainen vaikutus Työttömillä alemmat maksut Miksei pienempi veronalennus ilman kassamaksujen korotusta? Pakollinen kassajäsenyys mahdollinen ratkaisu Poliittisesti toteutettavissa?

  27. Sairasvakuutuksen uudistuksella pienet vaikutukset Uuditukset kasvattavat työssä olevien määrää Mutta suunnattu liian kapeasti yksilöiden insentiiveihin Todennäköisesti liian heikot taloudelliset insentiivit työnantajille

  28. Epäonnistunut kiinteistöveron uudistus Verolla oli pienet negatiiviset sivuvaikutukset Uudistus vastoin vuoden 1990/91 verouudistuksen periaatteita Epäsuosii investoiteja liiketoimintaan Kasvattaa varallisuuseroja Tutkimusperuste puuttuu, laskelmia jälkikäteen huomattava kontrasti hallituksen ambitioille perustaa politiikka tutkimustuloksiin

  29. Raportin tärkeimmät johtopäätökset Hallitus toimii oikein varatessaan suuren budjettiylijäämän lähivuosina Mutta ylijäämätavoitteen uudellenmuotoilua tulee harkita Työtulojen veroalennukset ja työttömyyskorvausten leikkaukset kasvattavat työllisyyttä pitkällä tähtäimellä Mutta työttömyysturvan rahoitusuudistus ja kiinteistöverouudistus epäonnistuneita

More Related