EU-oikeuden perusteita

1. 10.3.2012 Tuomas Ojanen EU-oikeuden perusteita Sl 2008 Tuomas Ojanen

2. 10.3.2012 Tuomas Ojanen EU-oikeuden perusteita Perusasioita Euroopan unionista ja sen oikeudesta EU-oikeuden rakenne, lähteet ja niiden ominaispiirteet EU-oikeuden ja kansallisen oikeuden välinen suhde Oikeussuojajärjestelmät Euroopassa

3. 10.3.2012 Tuomas Ojanen Prologi – Perusasioita EU:n oikeudesta Euroopan integraation ulottuvuudet Euroopan unioni; pilarijako (ks. erillinen kalvo) Mitä tarkoitetaan eurooppaoikeudella, EU:n oikeudella ja EY:n oikeudella?

4. 10.3.2012 Tuomas Ojanen Euroopan unioni

5. 10.3.2012 Tuomas Ojanen Keskeisiä toimielimiä ja laitoksia Parlamentti Neuvosto Komissio EY:n tuomioistuin ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin Tilintarkastustuomioistuin Eurooppa-neuvosto Euroopan keskuspankki Euroopan oikeusasiamies

6. 10.3.2012 Tuomas Ojanen Toimivallanjaon perusperiaatteet Unionille kuuluu vain sille erikseen luovutettu toimivalta (attributed powers) Toimivalta, josta ei perustamissopimuksessa nimenomaisia määräyksiä mutta jonka toteuttaminen tarpeellista jonkin tavoitteen saavuttamiseksi yhteismarkkinoiden toiminnassa (”Implied powers”) Toimivallan pääluokat: (i) Yksinomainen toimivalta; (ii) Jaettu toimivalta; (iii) Täydentävä toimivalta Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate Lissabonin sopimus kodifioisi osin toimivallanjaon perusperiaatteita

7. 10.3.2012 Tuomas Ojanen EU-oikeuden ominaispiirteitä Ylikansallisuus, federalistiset piirteet Kv. oikeudesta poikkeava subjektirakenne Autonomisuus ja sui generis -luonne Oikeudellisen sääntelyn keskeinen asema, säädöstulva Oikeuskäytännön keskeinen merkitys Hajautettu toimeenpano ja täytäntöönpano, ml. prosessi- ja sanktionormiston puuttuminen pääosin EU-oikeudesta Neljän sisämarkkinavapauden historiallinen erityisasema EU-oikeuden perusperiaatteina Perusoikeuksien vahvistunut asema etenkin 2000-luvulla Julkisoikeudellinen perusvire Perustamissopimusten jatkuva muutostila

8. 10.3.2012 Tuomas Ojanen Ajankohtaisia kehityssuuntauksia Perus- ja ihmisoikeuksien aseman vahvistuminen Perusoikeuksien ja sisämarkkinavapauksien keskinäissuhde EU:n perusoikeuskirjan oikeudellistaminen EIS:n erityisasema EU-oikeudessa, EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen Ihmisten vapaaseen liikkuvuuden kysymykset Poliisi- ja rikosoikeudellisen yhteistyön aktivoituminen Terrorismin ja muun vakavan rikollisuuden vastatoimet unionissa Tietojen vaihto, oikeusapu ”rikosoikeuden eurooppalaistuminen” EY-oikeuden perusperiaatteiden sovellettavuus III-pilarissa EU-tuomioistuinten ja kansallisten tuomioistuinten toimivaltakysymykset sekä yleensä oikeussuojamekanismit yhteisöpilarin ulkopuolella

9. 10.3.2012 Tuomas Ojanen EU-oikeuden perusluonne ”Toisin kuin tavanomaisilla kansainvälisillä sopimuksilla, ETY:n perustamissopimuksella on perustettu oma oikeusjärjestys, joka on sisällytetty jäsenvaltioiden oikeusjärjestyksiin ja jota jäsenvaltioiden tuomioistuinten on sovellettava. Perustamalla rajoittamattomaksi ajaksi yhteisön, jolla on omat toimielimet, oikeushenkilöllisyys, oikeuskelpoisuus, kelpoisuus edustaa itseään kansainvälisissä yhteyksissä ja todellista toimivaltaa, joka perustuu jäsenvaltioiden toimivallan rajoittamiseen tai siirtämiseen yhteisölle, jäsenvaltiot ovat rajoittaneet suvereeneja oikeuksiaan ja luoneet säännöstön, jota sovelletaan niiden kansalaisiin sekä jäsenvaltioihin itseensä.” (C-26/62 Van Gend en Loos Kok. 1963, 1)

10. 10.3.2012 Tuomas Ojanen EU-oikeuden rakenne, lähteet ja niiden ominaispiirteet Jako primääriseen ja sekundääriseen EU-oikeuteen Primäärinen oikeus: perustamissopimukset, liittymissopimukset, yleiset oikeusperiaatteet, erit. perusoikeudet, kansainvälinen oikeus Sekundäärinen oikeus: asetukset, direktiivit ja päätökset (ks. 249EY) EY:n tuomioistuimen oikeuskäytännön merkitys Kansainvälisen oikeuden erityisasema Soft law (suositukset, julistukset, päätöslauselmat) III-pilarin instrumentit, erit. puitepäätökset

11. 10.3.2012 Tuomas Ojanen Artikla 249EY Tehtäviensä täyttämiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto yhdessä sekä neuvosto ja komissio antavat tässä sopimuksessa määrätyin edellytyksin asetuksia ja direktiivejä, tekevät päätöksiä sekä antavat suosituksia ja lausuntoja. Asetus pätee yleisesti. Se on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Direktiivi velvoittaa saavutettavaan tulokseen nähden jokaista jäsenvaltiota, jolle se on osoitettu, mutta jättää kansallisten viranomaisten valittavaksi muodon ja keinot. Päätös velvoittaa kaikilta osiltaan niitä, joille se on osoitettu. Suositukset ja lausunnot eivät ole sitovia.

12. 10.3.2012 Tuomas Ojanen EU-säädösten ominaispiirteitä Komissio v. 2002: n. 14500 säädöstä (n. 97000 virallisen lehden sivua) Säädöksen käsite laaja EU-oikeudessa (kattaa myös päätökset); säädöstyyppejä ainakin 15 Valtaosa EU-säädöksistä sääntelee maatalouspolitiikkaa ja tulliliiton täytäntöönpanoa Sääntelevät usein asioita, joista jäsenvaltioissa annetaan hallinnollisia säädöksiä tai teknisiä standardeja. EU-säädösten oikeudellis-poliittinen painoarvo on kuitenkin koko ajan kasvanut!

13. 10.3.2012 Tuomas Ojanen EU-säädösten perusfunktioita EU-säädösten funktiot Jäsenvaltioiden oikeusjärjestysten yhtenäistäminen (EU:n yksinomaisen toimivallan alat, yleensä asetukset) Jäsenvaltioiden oikeusjärjestysten sisältöjen yhdenmukaistaminen (direktiivit ja puitepäätökset) täydellinen harmonisointi (ns. maksimidirektiivit) vähimmäisharmonisointi (ns. minimidirektiivit) osittainen harmonisointi (edellyttävät vain tietyiltä osin harmonisointia) valinnainen harmonisointi (jäsenvaltioilla ei ole oikeudellista velvollisuutta EU-sääntelyn implementointiin) Jäsenvaltioiden toiminnan yhteensovittaminen (koordinoiminen); esim. asetus 1408/81 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta

14. 10.3.2012 Tuomas Ojanen EU-oikeuden täytäntöönpano ja soveltaminen Pääsääntö: Kansallinen täytäntöönpano ja soveltaminen –> EU-oikeuden hajautettu toimeenpano ja soveltaminen Poikkeus: EU-tason täytäntöönpano (esim. kilpailuasiat) Jäsenvaltioiden prosessiautonomian EU-oikeudelliset rajoitukset (ks. jäljempänä EU-oikeuden vaatimukset kansallisille prosessinormeille yms.) Kansallisen täytäntöönpanon ulottuvuuksia EU-oikeuden täytäntöönpano ja täsmentäminen tai täydentäminen kansallisin säädöksin EU-oikeuden soveltaminen hallinnossa ja tuomioistuimissa EU-oikeuden loukkauksia koskevien sanktioiden ja seuraamusten

15. 10.3.2012 Tuomas Ojanen EU:n hallinto-oikeuden periaatteet täytäntöönpanossa Laillisuusperiaate Oikeusvarmuusperiaate Luottamuksensuojaperiaate Suhteellisuusperiaate Yhdenvertaisuusperiaate Oikeussuojaperiaate Puolustautumisoikeus (esim. tiedoksiantaminen, asianosaisten kuuleminen, päätösten perusteleminen, asianosaisjulkisuus) HYVÄN HALLINNON PERIAATE PERUSOIKEUTENA EU:SSA

16. 10.3.2012 Tuomas Ojanen EU-oikeuden soveltaminen EU-oikeuden soveltaminen jäsenvaltioiden hallintoviranomaisissa EU-oikeuden soveltaminen tuomioistuimissa Ylikansallinen lainkäyttö: EY-tuomioistuin, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ja EU:n virkamiestuomioistuin Kansallinen lainkäyttö: kaikki jäsenvaltioiden tuomioistuimet ja muut lainkäyttöelimet Suomessa EU-oikeuden soveltamisen painopiste on hallintolainkäytössä

17. 10.3.2012 Tuomas Ojanen Oikeussuojamekanismit Ennakkoratkaisumenettely (ks. EY 234 artikla) Suorat kanteet: Sopimusrikkomuskanteet (EY 226-228 artikla) Kumoamiskanteet (EY 230 artikla) Laiminlyöntikanteet (EY 232 artikla) Vahingonkorvauskanteet EY-toimielinten vastuusta (EY 235 ja 288.2 artikla) Kanteet virkamiesasioissa (EY 236 artikla

18. 10.3.2012 Tuomas Ojanen EY 234 artikla Yhteisön tuomioistuimella on toimivalta antaa ennakkoratkaisu: a) tämän sopimuksen tulkinnasta; b) yhteisön toimielimen tai EKP:n säädöksen pätevyydestä ja tulkinnasta; c) neuvoston säädöksellä perustettua toimielintä koskevien sääntöjen tulkinnasta, jos näissä säännöissä niin määrätään. Jos tällainen kysymys tulee esille jäsenvaltion tuomioistuimessa, tämä tuomioistuin voi, jos se katsoo, että kysymys on ratkaistava, jotta se voi antaa päätöksen, pyytää yhteisön tuomioistuinta ratkaisemaan sen. Jos tällainen kysymys tulee esille sellaisessa kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävänä olevassa asiassa, jonka päätöksiin ei kansallisen lainsäädännön mukaan saa hakea muutosta, tämän tuomioistuimen on saatettava kysymys yhteisön tuomioistuimen käsiteltäväksi.

19. 10.3.2012 Tuomas Ojanen Ennakkoratkaisumenettely EY 234 artikla, EU 35 artikla EY-tuomioistuimen ja kansallisen tuomioistuimen välinen toimivallanjako – yhteistoiminta, kumppanuus, vuoropuhelu Tuomioistuimen kriteeri Jako tuomioistuimiin, joilla oikeus/velvollisuus pyytää ennakkoratkaisua acte clair, acte éclaire, väliaikaiset turvaamistoimet 265 ennakkoratkaisupyyntöä v. 2007 Keskimääräinen käsittelyaika 19,3kk/2007 Suomi v. 1995-2007: 52 pyyntöä, joista 22 KHO, 8 KKO ja 22 muut tuomioistuimet

20. 10.3.2012 Tuomas Ojanen EU-oikeuden ja kansallisen oikeuden välinen suhde Määräytyy EU-oikeuden tasolta riippumatta jäsenvaltioiden valtiosääntöratkaisuista kv. oikeuden ja kansallisen oikeuden väliseen suhteeseen (vrt. kansainvälinen oikeus) Voidaan silti tarkastella sekä EU-oikeuden että jäsenvaltioiden valtiosääntöoikeuden tasolta EU-oikeuden toteutuminen edellyttää monimuotoista ja –tasoista vuorovaikutusta kansallisen oikeuden kanssa! Perusperiaatteita: tehokkuus- ja yhtenäisyysperiaate yhteistyöperiaate (EY 10), välitön oikeusvaikutus etusija tulkintavaikutus vaatimukset kansallisen prosessi- ja sanktionormiston soveltamiselle jäsenvaltion vahingonkorvausvastuun periaate

21. 10.3.2012 Tuomas Ojanen EU-oikeuden vaikutukset: Keskeisiä funktioita

22. 10.3.2012 Tuomas Ojanen Oikeusvaikutuksia määrittävien periaatteiden suhteet Tulkintavaikutus on ensisijainen ja yleisin vaikutustapa Merkitys korostuu EU-säädösten toimeenpanosäädösten tulkinnassa ja normijännitteiden ratkaisussa Välitön oikeusvaikutus+etusija: toissijaisia ja äärimmäisiä vaikutustapoja EU:n oikeuden ja kansallisen oikeuden välinen vuorovaikutus tärkeää Jäsenvaltion korvausvastuun periaatteen käytännön merkitys vähäinen

23. 10.3.2012 Tuomas Ojanen Tulkintavaikutus (Indirect Effect) Tuomioistuimen velvollisuus tulkita ”niin pitkälle kuin mahdollista” kansallista oikeutta EU-oikeuden mukaisesti, ml. soft law (Asia 322/88 – Grimaldi – Kok. 1989, 4416) tukee olettama jäsenvaltion tarkoituksesta noudattaa jäsenyysvelvoitteitaan (erit. direktiivien toimeenpanovelvoitettaan, C-334/92 Wagner Miret) EU-oikeuden yleinen (esim. C-111/97 EvoBus) ja käytännössä merkittävin vaikutustapa Keskeinen etenkin direktiivien toimeenpanolainsäädännön tulkinnan yhteydessä Tulkintavaikutuksen edellytyksiä ja rajoituksia määrittävät EU-oikeuden yleiset oikeusperiaatteet, jutun asiasisältö ja subjektirakenne, kansallisen säännöksen kieliasu, onko direktiivi toimeenpantu vai ei määräajassa (Ekskurssi: KHO 2003:38, ks. myös PeVL 15/2003vp) Perustuslakisopimus/Lissabonin sopimus ei kodifioi

24. 10.3.2012 Tuomas Ojanen Välitön oikeusvaikutus (Direct Effect) Asia 26/62 – Van Gend & Loos – Kok. 1963, 1; Asia 41/74 – van Duyn – Kok. 1974, 1337; Asia 148/78 – Ratti – Kok. 1979, 1629 Yksilön oikeus vedota EU-oikeuteen joko jäsenvaltiota (vertikaalinen vv) tai toista yksityistä vastaan (horisontaalinen vv) tuomioistuimessa Tuomioistuimella on velvollisuus soveltaa suoraan – tietyin edellytyksin ex officio - EU-oikeutta yksilöllisten oikeuksien syntyminen vv:n yksi tärkeä alalaji Eri asia kuin asetusten välitön sovellettavuus (direct applicability) Perustuslakisopimus/Lissabonin sopimus ei kodifioi Direktiiveillä ei ole horisontaalista välitöntä oikeusvaikutustaAsia 152/84 – Marshall – Kok. 1986, 723 Direktiivit voivat tuottaa horisontaalivaikutusta ”lähellä” olevia oikeudellisia vaikutuksia Kolmikantatilanne (esim. C-201/02 Delena Wells) erityistapaus: ulkosopimusten välitön oikeusvaikutus

25. 10.3.2012 Tuomas Ojanen Välitön sovellettavuus (direct applicability) Eri asia kuin välitön oikeusvaikutus (direct effect) Viittaa asetusten kykyyn tulla suoraan, ilman mitään erillisiä toimeenpanotoimia osaksi jäsenvaltioissa voimassaolevaa ja soveltamiskelpoista oikeutta (vrt. direktiivit) Jäsenvaltiot eivät saa antaa toimeenpanosäädöksiä ellei asetus nimenomaan tähän valtuuta

26. 10.3.2012 Tuomas Ojanen Etusija (Primacy) Asia 6/64 – Costa/ENEL – Kok. 1964, 1251; Asia 106/77 – Simmenthal – Kok. 1978, 629; Asia C-213/89 – Factortame – Kok. 1990, I-2466 Äärimmäinen keino turvata EU-oikeuden toteutuminen yksittäisissä ratkaisutilanteissa Kaikilla kansallisilla lainsoveltajilla on velvollisuus jättää soveltamatta EU:n oikeuden kanssa ristiriidassa oleva kansallinen oikeus Soveltaminen jäänyt vähäiseksi Suomessa Perustuslakisopimus olisi kodifioinut: ”Tämä perustuslaki sekä lainsäädäntö, jota unionin toimielimet antavat käyttäessään sille annettua toimivaltaa, ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden oikeuteen nähden” (I-6 artikla) Lissabonin sopimus ei enää sisällä artiklaa etusijasta Jäsenvaltioissa ei ole täysin hyväksytty etusijaa suhteessa kansallisten valtiosääntöjen perusratkaisuihin (suvereniteetti, perusoikeudet)

27. 10.3.2012 Tuomas Ojanen Jäsenvaltion korvausvastuu (Member State Liability) voi syntyä kaikenlaisesta jäsenvaltion lukuun laskettavasta toiminnasta, myös ylimmän oikeusasteen päätöksestä (C-224/01 Köbler) Jäsenvaltion käsite (Asia C-188/89 – Foster – Kok. 1990, I-3343) Edellytykset: (i) rikotun oikeusnormin tarkoituksena on antaa oikeuksia yksityisille, (ii) rikkominen on riittävän ilmeinen ja (iii) yksilölle syntynyt vahinko on välittömässä syy-yhteydessä kyseiseen rikkomiseen Toimivaltaisen kansallisen tuomioistuimen on tuomioistuintoiminnan erityinen luonne huomioon ottaen tutkittava, onko kyseinen rikkominen luonteeltaan selvä. Kukin jäsenvaltio päättää itse oman oikeusjärjestyksensä mukaisesti, mikä tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan mainittuun korvaukseen liittyviä oikeusriitoja. Suomessa merkitys jäänyt toistaiseksi hyvin vähäiseksi Perustuslakisopimus/uudistussopimus ei kodifioi

28. 10.3.2012 Tuomas Ojanen EU-oikeuden vaatimukset kansalliselle prosessinormistolle Kiteytyvät vaatimuksiin oikeusturvan saatavuudesta, vastaavuudesta ja tehokkuudesta (Asiat 46/87 ja 227/88 – Hoechst – Kok. 1989, 2919) Saattavat edellyttää perinteisten ajatustottumusten kyseenalaistamista jokseenkin kaikilla prosessuaalisten kysymysten ja seuraamusasioiden osa-alueilla Suomessa keskeiset uudistukset ja paineet ovat tulleet pikemminkin EIS:n 6 artiklan suunnasta! Perustuslakisopimus/uudistussopimus kodifioi siltä osin kuin on kysymys oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeista (=perusoikeuskirja)

29. 10.3.2012 Tuomas Ojanen Rikosoikeudellinen ja poliisiyhteistyö Unionin toiminta III-pilarin alalla aktivoitunut merkittävästi 2000-luvulla (esim. ns. terrorismin ja vakavan rikollisuuden vastatoimet) –> EU-oikeuden merkityksen lisääntyminen yleisten tuomioistuinten toiminnassa III-pilarin EU-sääntely yhä enemmän puitepäätösten muodossa (EU 34.2 artikla) Terrorismin torjumisesta 13 päivänä kesäkuuta 2002 tehty neuvoston puitepäätös (2002/475/YOS) Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä 13 päivänä kesäkuuta 2002 tehty neuvoston puitepäätös (2002/584/YOS) EU-tuomioistuimen, komission ja parlamentit toimivalta rajoitettua III-pilarin alalla EY-oikeuden perusperiaatteiden soveltuvuus III-pilarin alalla osin epäselvä ja kiistanalainen (paitsi tulkintavaikutus)

30. 10.3.2012 Tuomas Ojanen EU 34.2 artikla - Puitepäätökset 2. Neuvosto toteuttaa toimenpiteitä ja edistää tämän osaston määräysten mukaisesti aiheellisin muodoin ja menettelyin yhteistyötä unionin tavoitteiden saavuttamiseksi. Tätä varten neuvosto voi jäsenvaltion tai komission aloitteesta yksimielisesti: b)  tehdä puitepäätöksiä jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä. Puitepäätökset velvoittavat jäsenvaltioita saavutettavaan tulokseen nähden, mutta jättävät kansallisten viranomaisten valittavaksi muodon ja keinot. Niistä ei seuraa välitöntä oikeusvaikutusta;

31. 10.3.2012 Tuomas Ojanen EU 35 artikla 1. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta tässä artiklassa määrättyjen edellytystenmukaisesti antaa ennakkoratkaisuja puitepäätösten ja päätösten pätevyydestä ja tulkinnasta, tämän osaston nojalla tehtyjen yleissopimusten tulkinnasta sekä niitä koskevien täytäntöönpanotoimenpiteidenpätevyydestä ja tulkinnasta. 2. Jäsenvaltio voi Amsterdamin sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä tai sen jälkeen antamallaan julistuksella hyväksyä yhteisöjen tuomioistuimen toimivallan antaa 1 kohdassa tarkoitettuja ennakkoratkaisuja. 3. Jäsenvaltio, joka antaa 2 kohdassa tarkoitetun julistuksen, täsmentää, kumpi seuraavista tapauksista on kyseessä: a) kyseisen jäsenvaltion tuomioistuin, jonka päätöksiin ei kansallisen lainsäädännön mukaan saa hakea muutosta, voi pyytää yhteisöjen tuomioistuinta antamaan asiasta ennakkoratkaisun kysymyksessä, joka tulee esille sen käsiteltävänä olevassa asiassa ja joka koskee 1 kohdassa tarkoitetun säädöksen pätevyyttä tai tulkintaa, jos kyseinen tuomioistuin katsoo, että kysymys on ratkaistava, jotta se voi antaa päätöksen; b) kyseisen jäsenvaltion tuomioistuin voi pyytää yhteisöjen tuomioistuinta antamaan ennakkoratkaisun kysymyksessä, joka tulee esille sen käsiteltävänä olevassa asiassa ja joka koskee 1 kohdassa tarkoitetun säädöksen pätevyyttä tai tulkintaa, jos kyseinen tuomioistuin katsoo, että kysymys on ratkaistava, jotta se voi antaa päätöksen. 4. Jäsenvaltiolla on oikeus, riippumatta siitä, onko se antanut 2 kohdassa tarkoitetun julistuksen, antaa tapausta koskevia lausuntoja tai kirjallisia huomautuksia yhteisöjen tuomioistuimelle 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.

32. 10.3.2012 Tuomas Ojanen Terrorismin vastatoimet EU:ssa Perusmääräykset EU VI osaston artikloissa, mutta terrorismin vastatoimet unionissa läpäisevät koko EU:n rakenteen! EU 29 artikla: mainitsee terrorismin yhtenä vakavan rikollisuuden muotona + määrittelee, miten terrorismia voidaan ehkäistä ja torjua EU 30 ja 32 artikla: määräykset poliisiyhteistyön ja rikosoikeudellinen yhteistyön sisällöstä EU 34 artikla: instrumentit, joiden varaan poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa rakentuvat. EU 35 artikla: EY-tuomioistuimen toimivalta toimivalta antaa ennakkoratkaisuja puitepäätösten ja päätösten pätevyydestä ja tulkinnasta sekä yleissopimusten tulkinnasta (ml. yhteisten kantojen tulkinnasta ja pätevyydestä, jos yhteisellä kannalla on tosiasiassa oikeudellisia vaikutuksia kolmansiin, ks. asia C-354/04 P, Gestoras Pro Amnistía; ja asia C-355/04 P, Segi) EU 35 artiklaan sisältyy merkittäviä EY-tuomioistuimen toimivallan rajoituksia –oikeussuojamekanismit III-pilarin alalla ovat puutteellisia yhteisöpilarin mekanismeihin verrattuna!

33. 10.3.2012 Tuomas Ojanen Keskeisiä instrumentteja Terrorismin torjumisesta 13 päivänä kesäkuuta 2002 tehty neuvoston puitepäätös (2002/475/YOS) Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä 13 päivänä kesäkuuta 2002 tehty neuvoston puitepäätös (2002/584/YOS) Yhteisistä tutkintaryhmistä 13 päivänä kesäkuuta 2002 tehty neuvoston puitepäätös ((2002/465/YOS) Omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa 22 päivänä heinäkuuta 2003 tehty neuvoston puitepäätös 2003/577/YOS Neuvoston 13. kesäkuuta 2002 tekemä päätös yhteisistä tutkintaryhmistä Neuvoston 28. helmikuuta 2002 tekemä päätös Eurojustin perustamisesta

34. 10.3.2012 Tuomas Ojanen Keskeisiä instrumentteja (jatkuu…) v. 2005 unionin terrorismin torjunnan strategia ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma Ennalta ehkäisy: Ehkäistään ihmisiä suuntautumasta terrorismiin puuttumalla Euroopassa ja kansainvälisissä yhteyksissä tekijöihin tai perimmäisiin syihin, jotka voivat johtaa radikalisoitumiseen ja värväykseen. Suojaus: Suojataan kansalaisia ja infrastruktuureja ja vähennetään haavoittuvuutta iskuille muun muassa parantamalla rajojen, kuljetusten ja kriittisten infrastruktuurien turvallisuutta. Toiminnan estäminen: Terroristien jäljitys- ja tutkintatoimet ulotetaan rajat ylittäviksi ja maailmanlaajuisiksi. Tähän sisältyy myös suunnittelun, matkustuksen ja viestinnän estäminen. Toiminnan estämistä on myös tukiverkostojen hajottaminen, rahoituskanavien katkaiseminen ja iskuissa tarvittavien materiaalien saannin tukkiminen sekä terroristien oikeuteen saattaminen. Varautuminen: EU valmistautuu hallitsemaan ja minimoimaan terrori-iskun seurauksia varautumalla paremmin jälkivaikutuksiin, toiminnan koordinointiin ja uhrien tarpeisiin. Toimintasuunnitelma radikalisoitumisen ja terrorismiin rekrytoinnin vastaisesta strategiasta ja sitä tarkentavasta luottamuksellisesta toimintasuunnitelmasta

35. 10.3.2012 Tuomas Ojanen Keskeisiä instrumentteja (jatkuu…) Neuvoston asetus tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi; ja neuvoston yhteinen kanta erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi – kohdistuvat kolmansien maiden tai niiden alueen sijasta yksittäisiin henkilöihin ja tahoihin! Instrumenttien laillisuus, ks. T-306/01, Yusuf ja Al Barakaat ja T-315/01, Kadi Ks. myös C-355/04 P Segi ym., terroritekoihin sekaantuneisiin henkilöihin, ryhmiin ja yhteisöihin liittyvien unionin toimenpiteiden, etenkin ns. mustien listojen laillisuudesta: Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei ole tehnyt virhettä todetessaan, että sillä ei ollut toimivaltaa ratkaista vahingonkorvauskannetta, jossa vaadittiin korvattavaksi vahinkoa, jota valittajille oli mahdollisesti aiheutunut joutumisesta mustalle listalle

36. 10.3.2012 Tuomas Ojanen Muita instrumentteja Prümin sopimus rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi EU-USA-luotuvus- ja oikeusapusopimukset, ml. Suomi-USA luovutuspöytäkirja ja Suomi-USA oikeusapusopimus Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välinen sopimus matkustajaluettelotietojen (PNR) käytöstä (ns. PNR-sopimus) Eurojustin ja Amerikan yhdysvaltojen välinen yhteistyösopimus (ns. Eurojust –sopimus)

37. 10.3.2012 Tuomas Ojanen Terrorismin vastatoimet vs. perus- ja ihmisoikeudet kielteiset vaikutukset koskevat potentiaalisesti kaikkia ihmisiä ja kaikkia perus- ja ihmisoikeuksia Kaikki ihmiset: turvallisuustarkastukset, liikkumisrajoitukset, viranomaisten tietojen vaihto ihmisten yksityisyyden suojan, tietosuojan kannalta Tietosuojanormiston kehittymättömyys ja pirstaleisuus III-pilarin alalla (tietosuojapuitepäätöksen hyväksymisen kangertelu) Uskonnolliset, etniset yms. vähemmistöt: yhdenvertaisuuden ja syrjintäkieltojen loukkaukset pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden oikeuksien kaventuminen Esimerkiksi ns. profiloinnin ongelmat yhdenvertaisuuden ja syrjintäkieltojen kannalta, jos ihmiset/ryhmät joutuvat etnisen alkuperänsä, ihonvärinsa, uskontonsa tms. takia tehostetun valvonnan kohteiksi

38. 10.3.2012 Tuomas Ojanen Ehdottomien perus- ja ihmisoikeuksien loukkaukset Rikosoikeudellisen legaliteettiperiaatteen vesittyminen Terrorismin määrittelemättömyys Terrorismipuitepäätös: ”terroristiryhmä”, ”terroristinen tarkoitus” (ks. esim. PeVL 48/2002vp) Toimintasuunnitelmassa radikalisoitumisen ja terrorismiin rekrytoinnin vastainen strategia: sekoittaa liikaa toisiinsa yhtäältä radikalisoitumisen ja toisaalta terrorismin Kidutuksen kiellon vesittyminen, erit. siltä osin kuin on kysymys palauttamiskiellosta (non-refoulement –sääntö) ”Diplomaattiset takeet”, ks. esim. Agiza v. Sweden ja Alzery v. Sweden CIA-lennot Kidutuksen uudelleen määrittelyt Väitteet kv. oikeusapusopimusten tai toisten maiden esikuntien ja joukkojen sotilas- ja siviilihenkilöiden asemasta toisen maan alueella tehtyjen kv. sopimusten etusijasta maiden ihmisoikeusvelvoitteisiin nähden Kiduttamalla saadun tiedon tms. käyttäminen todistelussa oikeudenkäynneissä tms.

39. 10.3.2012 Tuomas Ojanen Suomi ja III-pilarin alainen yhteistyö Suomi on ollut aktiivisesti kehittämässä ja tiivistämässä rajat ylittävää viranomaisyhteistyötä ja tietojenvaihtoa terrorismin torjumiseksi Suomessa on ajoittain tingitty puitepäätösten täysimääräisestä implementoinnista perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen turvaamiseksi (erit. terrorismipuitepäätöksen ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevan puitepäätöksen implementointi (ks. PeVL 48/2002vp ja PeVL 18/2003vp) Erityisiä ongelmia: ulkomaalaislain mukainen nopeutettu menettely turvapaikkamenettelyissä valituksella ei ole karkotus- tai kielteistä turvapaikkapäätöksen täytäntöönpanoa automaattisesti lykkäävää vaikutusta Päätösten täytäntöönpano mekaanisena virkavelvollisuutena EU-oikeuden soveltamisen lisääntyminen yleisissä tuomioistuimissa (ks. esim. KKO:2005:139, KKO:2007:1. Ks. myös tuore KKO:n ennakkoratkaisupyyntö 5.9.2008 eurooppalaisen pidätysmääräyksen 27 artiklan tulkinnasta)

40. 10.3.2012 Tuomas Ojanen Kotimaista oikeuskäytäntöä KKO 2007:1: Rikoksen tuottaman hyödyn menetetyksi tuomitsemisesta annetun puitepäätöksen tulkintavaikutus; puitepäätöksen tarkoituksen vastaista olisi antaa sille sellainen tulkintavaikutus, että rikoshyöty olisi rikoslain 10 luvun 2 §:ää sovellettaessa rinnastettava laillisen yritystoiminnan tuottamaan liikevoittoon ja että myös rikollisen toiminnan mahdollistamiseksi tehtyjen rikosten tekijälleen aiheuttamat kustannukset olisi luettava menetettävän rikoshyödyn vähennykseksi. Tällainen tulkinta merkitsisi kansallisen menettämisseuraamussäännöksen rikostorjunnallisen tehon heikentämistä verrattuna siihen, miten rikoslain 10 luvun 2 §:ää on aikaisemmin tulkittu. KKO 2005:139: A oli Tukholman käräjäoikeuden tuomiolla tuomittu pahoinpitelystä oikeuspsykiatriseen hoitoon, jonka tarpeellisuus oli harkittava kuuden kuukauden välein. Ruotsin valtion asianomainen viranomainen oli antanut A:ta koskevan pidätysmääräyksen. Pidätysmääräyksen katsottiin koskevan rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetussa laissa tarkoitettua luovuttamista vapausrangaistuksen täytäntöönpanoa varten. Koska A Suomen kansalaisena halusi suorittaa vapausrangaistuksen Suomessa ja koska vapausrangaistus siinä tapauksessa oli pantava täytäntöön Suomessa ja muunnettava siten kuin siitä erikseen säädetään, luovuttamiselle oli puheena olevan lain 5 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu ehdoton kieltäytymisperuste.