Tukitoimien järjestäminen ja perusopetuksen tuen kehittäminen Päijät-Hämeessä

1. JyväskyläKasvatuksen ja opetuksen kesäkongressi 7.-9.8.2006_______________________________________ Tukitoimien järjestäminen ja perusopetuksen tuen kehittäminen Päijät-Hämeessä ____________________________________________________________________ johtava koulupsykologi Eija Kinnunen sivistystoimen seutukehittäjä Kari Hahl

2. ”Minkä kirjaamme ylös, muuttuu meille näkyväksi, tärkeäksi ja toimintaamme ohjaavaksi. Mitä emme kirjaa ylös, häipyy silmistämme, muuttuu meille epäolennaiseksi ja haihtuu vähitellen mielestämme ja toiminnastamme” - Peter Drucker -

3. Toimintamalli Linjaukset ja kannanotot Kammen veivaajina: Sivistystoimen johtoryhmä Seutukehittäjä Kehittämistiimi Kehittämisohjaajat Erilaiset työryhmät ja tiimit Opekon koulutus Kehittämiskohteet Tavoite: Päijät-Hämeessä on kouluverkko, jossa toteutuu kuntarajat ylittävä ja ennakkoluuloton yhteistyö koulutuksensuunnittelussa, toteutuksessa ja hallinnossa Seutukirja Mylly Seutuhallinto toimii ”Myllynä” Valmiiksi jauhetut konkreettiset ehdotukset ja linjaukset viedään lautakuntien, hallitusten ja valtuustojen päätettäviksi/sovittaviksi ja kirjataan Seutukirjaan.

4. Kehittämiskohteet nousseet esiin: Maakunnallinen kouluverkon rakenneselvitys Perusopetuksen tuen-hankkeet Lahden peruskouluverkon kehittämissuunnitelma 2006 – 2020 Keskustelut sivistystoimenjohtajien ja kuntajohtajien kanssa

5. Kouluverkon kehittämismallit Kehittämismalli 1. - ”Tiivistyvä yhteistyö” • Kunnat tiivistävät yhteistyötään perusopetuksen järjestämisessä. • Kunnat tarkastelevat kouluverkkojaan yhdessä naapurikuntien kanssa mm. kuntien rajoilla. • Oppilaiden liikkuminen yli kuntarajojen tehdään nykyistä paremmin mahdolliseksi maakunnallisesti sovittujen periaatteiden avulla. • Erityisopetuksen järjestämisessä ja koulutoimen hallinnossa lisätään yhteistyötä.

6. Kehittämismalli 2. - ”Maakunnallinen kehittäminen”  Kouluverkkoa tarkastellaan ilman kuntarajoja ja päätökset tehdään yhteistyössä kokonaistaloudellisinta ratkaisua etsien. Kouluunottoalueet muodostetaan yli kuntarajojen, uus- ja peruskorjausinvestoinnit optimoidaan, oppilashuolto ja tukipalveluja järjestetään alueellisesti/seudullisesti. Peruskysymykset: a) missä asioissa/palveluissa maakunnallisesta tai seudullisesta ratkaisusta saadaan lisäarvoa nykymalliin nähden? b) Missä asioissa/palveluissa on syytä säilyttää peruskuntien järjestämisvastuu ja paikallinen päätöksenteko? Kouluverkon kehittämismallit

7. Tukipalvelut: ( ALPO,POKSE, Kuntakymppi ) Maakunnallisesti keskitetty erityisopetus Lahti tuottajana - Vaativimman psykososiaalisen tuen järjestäminen (Nivelluokka) Alueelliset osaamiskeskukset Konsultaatiokäytännöt Lähikouluperiaate Avustajaresurssin määrittelykriteerit Asiantuntijoiden käyttö yli kuntarajojen 11v. perusteet KOULUPOLKU KÄSIKIRJA: Siirtoperusteet erityisopetukseen HOJKS – kaavakkeet + muut lomakkeet Oppilaan tuen ja oppilashuollon prosessit

8. Toimijat: maakunnallinen sivistystoimen johtoryhmä/kehittämistyön ohjaus ja seuranta kehittämistiimi :seutukehittäjä, POKSE –koordinaattori , ALPO- kehittämisohjaaja/kehittämistyön suunnittelu ja osittainen toteutus ja uutena Onnistuvat opit koordinaattori kehittämisohjaaja-ryhmä, jossa kaikkien kuntien kehittämisohjaajat/ kehittämistyön suunnittelu ja käytännön toteutus Prosessinohjaajat (Onnistuvat opit – hanke) erityisopetustyöryhmät kunnissa

9. Päijät-Hämeen kunnissa järjestetään opetus ikäkauden ja edellytysten mukaisesti lasten osallisuutta, tervettä kasvua ja kehitystä edistäen. POLKKA, TARTU, Täydennyskoulutus, Nivelvaiheet OPH/ALPO - Opetuksen ja tukitoimien monimuotoisuus - Integraation ja seutuyhteistyön edistäminen Kuntien sivistystoimen johto, OAY, seutuhallinto ja P-H liitto ( Seudullinen opetustoimen johtoryhmä toimii hankkeen ohjausryhmänä. ) Onnistuvat opit Kehittämistiimit ( Eija Kinnunen, Sirpa Oja ja Kari Hahl ) Kuntien kehittämisohjaajat • Päijät-Hämeen liitto • -POKSE/koordinaattori • Konsultaatiokäytännöt • Osaamiskeskukset • - Yhteiset pelisäännöt tuen järjestämisessä OPM/Kuntakymppi - Tuen järjestäminen: nykytila ja muutostarpeet Seutuhallinto/seutukehittäjä - Perusopetuksen kokonaisuus

10. Päijät-Hämeen kunnat ovat mukana opetushallituksen ALPO- hankkeessa (vuosi 2006), jossa etsitään seudullisia, kunta- ja hallintokuntarajat ylittäviä keinoja erityistä tarvitsevien lasten opetuksen ja tukitoimien järjestämiseen. Päijät-Hämeen Alpo-hanke kytkeytyy sivistystoimen seutukehittäjän ja Päijät-Hämeen kuntien opetusrakenteiden kehittämishankkeen (POKSE) toimintaan. Päijät-Hämeessä pyritään järjestämään opetus lasten ikäkauden ja edellytysten mukaisesti, osallisuutta ja tervettä kasvua ja kehitystä edistäen. Lisätiedot Alpo-hankkeesta: http://peda.net/polku/alpo Perusopetuksen tuki-sivut: www.edu.lahti.fi , kohdassa Perusopetuksen tuki-hanke

11. POKSE - hanke , jossa selvitetään ja yhtenäistetään tuen järjestämisen kriteerejä ja prosesseja ja konsultaatiokäytäntöjä Päijät-Hämeessä. Tavoitteena on luoda maakuntaan resurssikeskus- tai muu konsultaatiomalli. Yhteistyötaho: Päijät-Hämeen liitto. Aikataulu: kevät 2006

12. PERUSOPETUKSENKONSULTAATIO, ALUEELLISET JA MAAKUNNALLISET OSAAMISKESKUKSETPÄIJÄT-HÄMEESSÄ

13. Opettajien tuen kautta oppilaiden tukemiseen => vertaistuki, työssä jaksamisen tukeminen Opettajien ammattitaidon tehokas seudullinen hyödyntäminen =>Osaaminen, kertynyt tieto-taito, hyvät käytänteet jakoon Lähikoulu/integraatio –periaate eli viedään tukea mahdollisimman paljon lapsen lähikouluun niin että osaamista tuodaan kouluun => osa-aikaisen ja/tai konsultoivan erityisopettajan tuki lapselle, opettajalle ja avustajalle Alueellisuus => organisoidaan, resurssoidaan ja koordinoidaan erityisopetuksen kokonaisuus alueittain (esim. kunta tai useita kuntia yhdessä/kaupunginosa) siten, että tavallisimpien ja suurimpien erityisoppilaiden ryhmien erityisopetustarpeet voidaan hoitaa alueella. Alueen osaamiskeskuskoulu palvelee alueensa lähikouluja monin tavoin. Samalla erityisoppilaiden kuljetusreitit ja -kustannukset saadaan kohtuullisiksi. Alueellisten osaamiskeskuskoulujen lisäksi tarvitaan koko seutukuntaa, maakuntaa palvelevia harvinaisempien ja/tai vaikea-asteisempien/haasteellisimpien erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden erityistarpeisiin erikoistuneita keskitetyn erityisopetuksen kouluja tai yksiköitä. Niissä on pitkälle erikoistunutta osaamista ja ne voivat antaa ohjausta ja konsultaatiota täydentämään alueellisten osaamiskeskusten palveluja ja toimivat oman osaamisalueensa kehittämiskeskuskouluina. Lähtökohdat

14. Lähikoulujen konsultaatio • Osa-aikainen, laaja-alainen erityisopettaja/ 200-250 oppilasta • - erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kartoittaminen, tunnistaminen, tilastointi ja seuranta • - hoitaa vastuukoulujensa puhe- ja lukiopetuksen ja muun osa-aikaisen erityisopetuksen • - toimii aloitteentekijänä koulun ohr:ssa • konsultoi vastuukoulujensa opettajia ja avustajia – tukee koulujen HOJKS-työskentelyä • ohjaa integroitujen erityisoppilaiden opetusta • nivelvaiheiden tiedonsiirto Koulu1 -pr/plk OHR Koulu 2 OHR Koulu 3 OHR Päiväkoti 1 Päiväkoti 2

15. Lähikoulut Lähikoulut Lähikoulut Lähikoulut Lähikoulut Kunta/alue ALUEELLINEN OSAAMISKESKUSKOULU

16. yleisopetuksen luokkia erityisluokkia/ (alueellisia) pienluokkia yhtenäiskoulu esim. EMU,ESY,EHA 1,EVY osaamista integraatio, HOJKS, yksilöllistäminen, metodit kokeilu-, tutkimus-, arviointi- tai tukijaksot materiaalipankki konsultointi; konsultoivia erityisopettajia /pedagogisia tukihenkilöitä alueen erityisopetuksen ja oppilashuollon koordinointi ja hallinto yhdessä yleisopetuksen aluerehtorin kanssa (erityisen tuen tarve, tilastointi, resurssit, yhteistyöryhmät) - erityisopetuksen rehtori/ johtava erityisopettaja - moniammatillinen työryhmä Esim. Seminaarinkoulu, Jokivarren koulu, Liipola-Kallio, Jalkaranta-Harjukatu, Kiveriö-Lounaanpuisto, jne. ALUEELLINEN OSAAMISKESKUSKOULU

17. Maakunnallinen keskitetty erityisopetus - oman osaamisalueensa kehittämiskeskuskoulu - konsultointi, ohjauspalvelut, materiaalit, koulutuspalvelut, tukijaksot - maakunnallista koulutusta Puistola EVY,ENÄ,AU Kaikuharju EDY,EKU IE.BS Reuma Ali-Juhakkala EHA2, AU Kanervikko ESY - Etappi Rinteen koulu -reggiolainen EHA

18. Lähikoulut Lähikoulut Lähikoulut Lähikoulut Lähikoulut Lähikoulut Lähikoulut Lähikoulut Lähikoulut Lähikoulut Lähikoulut Lähikoulut Lähikoulut Lähikoulut Lähikoulut Lähikoulut Lähikoulut Lähikoulut ALUEELLINEN OSAAMISKESKUSKOULU ALUEELLINEN OSAAMISKESKUSKOULU Maakunnallinen keskitetty erityisopetus Maakunnallinen keskitetty erityisopetus Maakunnallinen keskitetty erityisopetus Maakunnallinen keskitetty erityisopetus ALUEELLINEN OSAAMISKESKUSKOULU ALUEELLINEN OSAAMISKESKUSKOULU

19. Psykososiaalisen oppilashuollon laadun kehittäminen (POLKKA) . Tavoitteena selkiyttää työprosesseja (askelkuviot), hyödyntää uutta teknologiaa (nykypolkka), kehittää työmenetelmiä paremmin asiakkaiden omat voimavarat huomioiviksi (toivopolkka) ja parantaa yhteistyötä koulun sisäisten ja ulkopuolisten verkostojen kanssa (yhteistyöpolkka).Aikataulu:2005-2007

20. TARTU! - hanke yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa (Lahden tarinateatteri) . Hankeen tavoitteena on selvittää tarinateatterin soveltuvuutta oppimisen ja tunnetaitojen tukemiseen Päijät-Hämeen kouluissa. Tarinateatteria voi hyödyntää esim. vanhempainilloissa, työyhteisöjen kehittämispäivissä, koulujen teemapäivissä, opettajien koulutustilaisuuksissa. Esitysten avulla pyritään edistämään myönteisen vuorovaikutuksen ja välittämisen toimintakulttuuria, kodin ja koulun yhteistyötä, oppilaiden tunnetaitojen kehittymistä ja yhteisöllisyyttä. Yhteistyötaho: RAY Aikataulu: syksy 2006-2008

21. Kehittämistyön tavoitteita palveleva täydennyskoulutus. Selvitetään alueen koulutuksen järjestäjien mahdollisuudet olla tukemassa hankeen tavoitteita täydennyskoulutuksen avulla. Yhteistyötahot: Opeko, Päijät-Hämeen kesäyliopisto, PHKS, Palmenia

22. Koulujen oman kehittämistyön tukeminen. Kehittämisohjaajien vierailut kouluilla: kehittämisideoiden kerääminen, yhteisistä pelisäännöistä tiedottaminen. Aikataulu: syksy 2006

23. Päijät-Hämeen kuntien yhteinen Koulupolkukäsikirja: HOJKS – ohjeistus, yhtenäiset lomakkeet ja tuen järjestämisen periaatteet. Aikataulu: 2006

24. Kuntakymppi-kuntien kanssa tuenjärjestämiskäytänteisiin liittyvien ongelmakohtien kartoittaminen. Yhteistyötaho: suuret kunnat, opetusministeriö. Aikataulu: kevät 2006

25. Etappi-hanke, jossa haetaan keinoja psykiatrisen hoidon tarpeessa olevien oppilaiden opetuksen järjestämiseen. Ei vielä rahoituspäätöstä. Aikataulu: syksy 2006-2008

26. ONNISTUVAT OPIT - TAVOITTEET 15-17 -vuotiaiden ”putoamisvaarassa olevien” nuorten tukeminen ja hyvien käytäntöjen (ideaalimalli) levittäminen. Eri hallinnonalojen yhteiseen vastuuseen perustuvan toiminnan käynnistäminen ja vahva tukeminen aluelähtöisesti ja räätälöidysti. Hyvien, koeteltujen mallien juurruttaminen pysyviksi toimintamuodoiksi. (mm. pitkäkestoiset prosessinohjaajakoulutukset, koordinaatio, esimiesten konsultaatiot)

27. Opetuksen järjestäminen: Maahanmuuttajien opetus Ruotsinkielinen opetus - Lahti tuottajana Pedagogiset linjaukset Linjaus koulujen minimikoosta Yhteistyökokeilut

28. Hallinto: Yhteiset linjaukset päivähoidon ja esiopetuksen hallinnoinnin järjestämiseksi kunnissa Aluerehtorimalli Hallinnon ja päätöksenteon yhteistyömuotojen etsiminen Nousee esille työn edetessä?

29. Talous: Resurssien tarkoituksenmukainen käyttö Koulukuljetusten periaatteet (opas tekeillä) Kustannustenjako yhteistyötilanteissa. Mitä kustannuksia laskennassa otetaan mukaan? Perusopetuksen kustannusten tavoitetaso Yhteiset investoinnit ja hankkeet

30. Opetussuunnitelmat: Tuntijako Koulutuksen arviointijärjestelmä (ARVO) TVT- strategia (tieto- ja viestintätekniikka) opetuskäytön suunnitelma Opetuksen jaksotus Minimitavoitteet Tavoitteena myöhemmin SEUTUOPS

31. Henkilöstön kehittäminen: Henkilöstön koulutussuunnitelma ja erilaiset rahoitusvaihtoehdot Verkostoituminen (koulut, opettajat, rehtorit, talouspäälliköt, sivistystoimenjohtajat lautakunnat jne.)

32. HAASTEITA Seutukirjan toteutumisen arviointi ja päivitys? Kukin kunta vuorollaan vastuussa? Luottamuksen rakentaminen Löytyykö sivistystoimen seudullista visiota ja strategiaa yhteistyön syventyessä? Lahden rooli tärkeä Kehittämisalueena koko Päijät-Häme